Jäsenyys- ja työssäoloehto

Työttömyyskassan maksamien etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyysehdon ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan sääntöjen mukaan.

Jäsenyysehto

Palkansaajakassan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 34 edellistä viikkoa. Lue yrittäjien jäsenyysehdosta tästä linkistä .

Työssäoloehto

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä välittömästi työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen, 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Lisäksi edellytetään, että työstä maksettu palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen. Ellei alalla ole työehtosopimusta, palkan on oltava kokoaikatyöstä vähintään 1052 euroa kuukaudessa. Laki 34 viikon työssäoloehdosta astui voimaan 1.1.2010.

Työssäoloehtoon voidaan hakijan pyynnöstä ottaa mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen viikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle.

Mikäli työnantaja saa samalta ajalta palkkakustannuksiin työ- ja elinkeinokeskuksen myöntämää korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja lisäosa) tai samalta ajalta työmarkkinatukea ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea puolet työstä. Siltä osin kun viikkoja ei voida lukea työssäoloehtoon, ne pidentävät tarkastelujaksoa. Jos työnantaja on saanut muuta palkkatukea, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät viikot.

Työaikapankkiin säästettyä aikaa ei lasketa työssäoloehtoon. Sen sijaan jos hakija on vapaalla perustuen työaikapankkiin säästettyyn aikaan, luetaan se hakijan työssäoloehtoon kuten vuosiloma-aika.

Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.

Työssäoloehdon tarkastelujakson pidennys

28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tarkastelujaksoa pidennetään enintään seitsemän vuotta.
 
Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat pääsääntöisesti:

• osallistuminen TE-toimiston määräämään työllistymistä edistävään palveluun
• sairaus
• aika, jolta henkilö on saanut osasairauspäivärahaa
• laitoshoito
• kuntoutus
• asevelvollisuus
• siviilipalvelus
• päätoiminen opiskelu
• vuorotteluvapaa
• lapsen syntymä
• enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
• omaishoito tai perhehoito, ellei hoitotyö ole ollut vähäistä
• osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, mikäli työtä alle 18 tuntia viikossa
• vankeusrangaistus
• palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
• yhdistelmätukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
• päätoiminen työskentely, jota ei huomioida työssäoloehtoon: työskentely YK:ssa tai sen erityisjärjestöissä tai muussa kansainvälisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu, sekä ns. kolmannessa maassa työskentely, jota ei kansainvälisten sopimusten mukaan voida lukea hyväksi Suomen työttömyysturvajärjestelmässä, au-pair-työskentely
• apurahakaudet - jos apurahapäätöksestä ei muutoin käy ilmi apurahakauden kestoa, lasketaan kesto jakamalla työskentelyyn myönnetty apuraha myöntövuoden verottoman apurahan kuukausimäärällä
• muu näihin verrattava syy.

Työssäoloehdon voimassaolo

Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, kun henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Tämä koskee niin palkansaajia kuin yrittäjiä. Työttömyyskassa voi maksaa etuuksia vasta, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Myös se, jos henkilö toimii palkansaajakassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta, aiheuttaa työssäoloehdon voimassaolon katkeamisen.

Poikkeuksia työssäoloehdon laskemisessa:

Poikkeavat alat
Työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla on viikoittaisten työaikaedellytysten täyttymisestä omat säännöksensä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi opetustyö, työsuhteinen kotityö ja taiteellinen, luova tai esityksellinen työ.

Esimerkiksi opetusalalla työajan tulee olla vähintään puolet kyseessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia. Jos päätoimisia tuntiopettajia ei kyseisellä opetusalalla ole, on työajan oltava vähintään kahdeksan viikkotuntia.

Luovan ja esityksellisen työn aloilla työaikaa tarkastellaan seuraavasti: Alle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään 1 052 €.

Neljän viikon jakso
Työssäoloehtoon voidaan hakijan pyynnöstä ottaa mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle.

Palkkatuki 
Mikäli työnantaja saa samalta ajalta palkkakustannuksiin työ- ja elinkeinokeskuksen myöntämää korkeinta korotettua palkkatukea, työssäoloehtoon voidaan lukea puolet työstä. Tämä koskee myös samalta ajalta saatua työmarkkinatukea ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea.

Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläke
Mikäli henkilö on täyttänyt työssäolo- ja jäsenyysehdon ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista, määritellään päiväraha kokoaikaisen työn ansiosta ennen eläkkeen alkamista, vaikka työssäoloehto täyttyisi osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.

Osasairauspäiväraha ja alennettu sairausajan palkka
Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan. Työssäoloehtoon ei myöskään lueta aikaa, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Sen sijaan työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään tällaisilta ajoilta.

Työaikapankki
Työssäoloehtoon ei lueta työaikaa, joka siirretään säästöön työaikapankkiin. Sen sijaan työssäoloehtoon luetaan se aika, jolloin hakija on ollut vapaalla käyttäen työaikapankkiin kerättyä aikaa ja saanut sitä vastaavaa palkkaa.

Päivien nollaus ja 80 % suojaus
Työssäoloehdon voi hankkia myös päivärahakauden aikana. Tällöin puhutaan ns. päivien nollaamisesta. Maksettaessa soviteltua päivärahaa jokainen sellainen kalenteriviikko, jona työtä on tehty vähintään 18 tuntia, merkitään työssäoloseurantaan. Kun näitä viikkoja on kertynyt 28 kuukauden tarkastelujakson aikana yhteensä 34, täyttyy hakijan työssäoloehto. 500 päivän enimmäismaksuaika keskeytyy, vaikkei 500 päivän enimmäismäärä olekaan täynnä. Työttömyyskassa laskee päivärahan tason uudelleen ja vähentää seitsemän päivän omavastuuajan uuden maksujakson alusta. Aikaisemmin maksetut päivärahat nollataan ja aloitetaan uusi 500 päivän maksujakso. Näissä tilanteissa päivärahan taso on vähintään 80 % aikaisemmasta kokopäivärahan määrästä ilman lapsikorotusta. 500 päivärahapäivän täytyttyä ei 80 prosentin suojasääntöä voida soveltaa.

Työssäolon seuranta
Työssäoloehdon seurannan vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävät työt, sairausajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on "selvittämättömiä" viikkoja.

On tärkeää pyytää palkka- ja työtodistukset työnantajalta välittömästi työsuhteen päätyttyä. Työttömyyskassa voi tarvita niitä pitkältäkin ajalta työssäoloehdon seurantaa varten.