Työttömyysturva ja työ ulkomailla

Uusi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 883/2004 tuli voimaan 1.5.2010 alkaen. Uutta asetusta sovelletaan EU:n jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka asuvat jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Vanhaa asetusta (ETY) N:o 1408/71 sovelletaan edelleen EU:n ulkopuolisiin ETA-maihin (Norja, Islanti, Liechtenstein) sekä erillisen sopimuksen perusteella Sveitsiin. Lisäksi vanhaa asetusta sovelletaan ns. kolmannen maan kansalaisiin, jotka ovat jonkin EU/ETA-maan sosiaaliturvalainsäädännön piirissä.

Edellä mainituista asetuksista ja pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta seuraa sääntöjä, joiden mukaan palkansaajien on helpompi siirtyä työskentelemään maasta toiseen ja siirtyä vakuutusjärjestelmästä toiseen ja samalla välttää kaksikertainen vakuuttaminen.

Pääsääntönä maasta toiseen siirryttäessä on, että noudatetaan työskentelymaan lakeja ja ollaan työttömyysvakuutuksen piirissä työskentelymaassa. Pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia, kuten silloin, kun henkilö työskentelee niin sanottuna lähetettynä työntekijänä tai merimiehenä. Mailla on siirtymiseen liittyen omat säännöt siitä, kuinka vakuutuskausien siirto maasta toiseen luetaan hyväksi.

EU-/ETA-maissa työskennellessä kuulutaan pääsääntöisesti yleisen työttömyysvakuutuksen piiriin. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassan jäsenyys, joka on edellytys ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamiselle.

Työskentely EU/ETA-maassa

EU/ETA:n työttömyysturvasäännösten tarkoitus on helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja välttää kaksoisvakuutusta. Pääsääntöisesti työntekijä on vakuutettuna työskentelymaassa.

Suomi liittyi vuoden 1994 alussa Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen, ja vuoden 1995 alusta Suomi on ollut Euroopan Unionin (EU) jäsen.

ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki 27 EU-maata:
Belgia, Bulgaria, Iso-Britannia, Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaalinsaaria: Alderney, Guernsey, Jersey, Man-saari), Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro.

Sveitsi ei kuulu EU/ETA-alueeseen, mutta EU on tehnyt sopimuksen Sveitsin kanssa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 noudattamisesta.

Työskentelykausien siirto EU/ETA-maissa

Jos henkilö on työskennellyt jossakin EU/ETA-maassa ja jää työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU/ETA-maista.

Uuden asetuksen piirissä olevat
- Uuden asetuksen piirissä olevien henkilöiden vakuutus- ja työskentelykausien ilmoittamiseen käytetään esitettäviä dokumentteja ja SED-asiakirjoja. Toimivaltainen valtio pyytää työskentelyvaltiolta tiedot vakuutus- ja työskentelykausista.

Vanhan asetuksen piirissä olevat
- Jos henkilöön sovelletaan vanhaa asetusta 1408/71, tarvitsee henkilö vakuutus- ja työskentelykausien todistamiseen E301-todistuksen. Sen saa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa omasta työttömyyskassasta. Muissa EU/ETA-maissa todistuksen antaa yleensä työvoimaviranomainen.

Oikeus eri maissa hankittujen vakuutus- ja työskentelykausien yhteen laskemiseen koskee sekä työntekijöitä että itsenäisiä ammattiharjoittajia. 

Työttömät, jotka ovat viimeksi työskennelleet muussa kuin asuinvaltiossaan

Kokonaan työttömän henkilön, joka on viimeksi työskennellyt muussa kuin asuinvaltiossaan, on ilmoittauduttava työnhakijaksi asuinvaltiossaan. Lisäksi hän voi ilmoittautua työnhakijaksi työskentelyvaltiossaan. Etuudet myönnetään asuinvaltiosta ikään kuin hän olisi viimeksi työskennellyt asuinjäsenvaltiossa.

Osittain tai ajoittain työttömänä olevan henkilön, joka on viimeksi työskennellyt muussa kuin asuinvaltiossaan, on ilmoittauduttava työnhakijaksi työskentelyvaltiossaan. Etuudet myönnetään työskentelyvaltiosta ikään kuin hän asuisi kyseisessä jäsenvaltiossa.

Muu työtön henkilö, joka ei ole rajatyöntekijä ja joka ei palaa asuinvaltioonsa, ilmoittautuu työnhakijaksi työskentelyvaltiossa.

Työnhaku EU-/ETA-maissa

Työttömällä on oikeus lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun EU- ja ETA-maihin ja samalla säilyttää oikeutensa lähtömaan työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden ajan. Päivärahaoikeus ulkomaantyönhaun aikana on sekä työntekijöillä että itsenäisillä ammatinharjoittajilla. Työttömyyspäivärahan maksaa lähtömaan viranomainen eli Suomesta työnhakuun lähtevän henkilön osalta työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos. Jos henkilöön sovelletaan vanhaa asetusta 1408/71, työttömyyspäivärahan maksaa työnhakumaan viranomainen sen suuruisena, mihin hakijalla olisi oikeus Suomessa.

Lähdettäessä Suomesta työnhakuun tulee henkilön olla ennen lähtöä kotimaassa kokonaan työttömänä työnhakijana neljä viikkoa. Kun henkilö lähtee ulkomaille, hänen on ilmoitettava ulkomaan työnhausta työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). TE-toimisto ilmoittaa työttömyyskassalle työnhakuun lähtemisestä. Hakijan pyynnöstä työttömyyskassa kirjoittaa esitettävän dokumentin U2 ja antaa sen työnhakuun lähtevälle henkilölle. Mikäli henkilöön sovelletaan vanhaa asetusta 1408/71, annetaan hänelle E 303 todistus. Todistusta ei voida kirjoittaa henkilölle, joka on lomautettu. Suomessa työttömyyskassa antaa lomakkeen pyynnöstä jäsenilleen ja Kansaneläkelaitoksen toimisto muille kuin kassan jäsenille.

Työnhakijan on ilmoittauduttava kohdemaan työnvälitykseen työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa, jotta hän voi saada päivärahaa ilman katkoksia myös muuttoajalta. Mikäli henkilö ilmoittautuu kohdemaan työnvälitykseen myöhemmin, päiväraha maksetaan ilmoittautumispäivästä lukien.

Työttömyysturvaa maksetaan ulkomaille korkeintaan kolmen kuukauden ajan, kuitenkin enintään niin kauan kuin 500 päivän enimmäismaksuaikaa on jäljellä. Jos henkilö ei löydä työtä, hänen on kolmen kuukauden kuluessa palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon, jotta hän säilyttää oikeutensa työttömyysturvaan.

Jos henkilö ei palaa työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden enimmäisajan kuluessa, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa ennen kuin henkilö on ollut Suomessa työssä tai työ- ja elinkeinoviranomaisen osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa.

Työskentely EU- ja ETA-alueen tai muun sopimusmaan ulkopuolella 

EU- ja ETA-alueen tai muun sopimusmaan ulkopuolella ns. kolmannessa maassa tehty ulkomaantyö hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon vain, jos henkilö on ollut lähetettynä työntekijänä suomalaisen työnantajan palveluksessa.

Työskentely lähetettynä työntekijänä

Lähetetty työntekijä kuuluu edelleen Suomen työttömyysvakuutuksen piiriin. Työnantajan on maksettava sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Työttömyyskassan jäsenmaksu työskentelyajalta pitää maksaa kassan sääntöjen mukaisesti.

Työntekijä on ulkomaille lähetetty työntekijä silloin, jos

• hän tekee palkkatyötä,
• työnantaja lähettää hänet ulkomaille ja maksaa palkan tuolta ajalta,
• henkilö kuuluu työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin ja
• ulkomaille sijoitus kestää korkeintaan vuoden.

Lähetetyn työntekijän on pitänyt välittömästi ennen lähtöä tosiasiallisesti asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Jotta henkilöä voidaan pitää Suomessa asuvana ja siten työttömyysturvalainsäädännön piiriin kuuluvana, saa ulkomaantyö lähetettynä työntekijänä kestää enintään vuoden. Työskentelyaikaa voidaan hakemuksesta jatkaa enintään viiteen vuoteen asti.

Kun henkilö lähtee ulkomaille lähetettynä työntekijänä, on työnantajan ja työntekijän yhdessä haettava etukäteen päätöstä työntekijän kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn aikana. Päätöksen tekee joko Eläketurvakeskus tai Kansaneläkelaitos. 

Merialalla työskentelevän lisävakuutus

Työttömyyspäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työssäoloehdon täyttävä työ on vakuutuksenalaista työtä, josta on maksettu lainmukaiset sosiaaliturvamaksut. Jos Suomessa asuva henkilö tekee merimieslaissa tarkoitettua työtä ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, edellyttää tämän työskentelyn lukeminen työssäoloehtoon sitä, että työttömyyskassa on ottanut tällaiselle henkilölle ns. lisävakuutuksen. Ulkomaalaisella aluksella ei tässä kuitenkaan tarkoiteta EU/ETA-maiden lipun alla purjehtivia aluksia. Tällaisissa aluksissa työskentelevien henkilöiden oikeus työttömyysturvaan ratkeaa asetuksen 883/2004 tai 1408/71 perusteella.

Lisävakuutusjärjestelmä on toteutettu kolmessa työttömyyskassassa: Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassassa, Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassassa ja Yleinen työttömyyskassa YTK:ssa, joissa on vakuutettuna merialan työntekijöitä.