Vuorotteluvapaa ja -korvaus

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö.

Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos työnantajan palveluksessa oleva osa-aikainen työntekijä on työttömänä kokoaikatyön hakijana työ- ja elinkeinotoimistossa, ja hänet palkataan vuorotteluvapaan johdosta vapaaksi tulleeseen työhön, voidaan vuorotteluvapaa toteuttaa ottamalla näin vapaaksi jäävään työhön työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut työtön työntekijä. 

Työssäoloedellytys

Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään kymmenen vuotta ja että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

Vuorotteluvapaalla ollut henkilö voi päästä uudelleen vuorotteluvapaalle oltuaan välillä töissä viisi vuotta. 

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos työntekijä

• saa työnantajalta palkkaa (ei koske luontoisetuuksia, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan ajan, tai työnantajan kustantamaa koulutusta)
• suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta (kertausharjoitusten ajalta henkilöllä on oikeus vuorottelukorvaukseen)
• on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
• harjoittaa päätoimista yritystoimintaa
• saa sairausvakuutuksen mukaista sairauspäivärahaa (pois lukien omavastuupäivät)
• saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi
• saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea
• saa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla
• saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä vanhuuseläkettä tai täyteen eläkkeeseen oikeuttavien palveluvuosien perusteella vanhuuseläkettä
• saa työttömyyseläkettä
• saa koulutustukea
• saa kuntoutustukea tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain perusteella
• suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa.

Kesto

Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Erityisestä syystä voidaan pidentää jo sovittua vuorotteluvapaata sen kestäessä, mutta pidennyksestä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen alkuperäisen vapaan loppumista. Vuorotteluvapaa tulee kokonaisuudessaan pitää kahden vuoden aikana sen alkamisesta.  
 
Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vuorotteluvapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa työnteon aikana ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Vuorottelukorvaus

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta , johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Palkkakertymästä vähennetään 3,5 % (tel-maksua vastaava osuus) ennen vuorottelukorvauksen määrittelyä.
 
Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista.
 
Jos vuorottelija on tehnyt vuorottelusopimuksen ennen vuotta 2010 ja on aiemmin ollut työttömänä ja saanut korotettua ansiopäivärahaa alle 150 päivää, voidaan vuorottelukorvaus määritellä korotetulla ansio-osalla korotetusta päivärahasta.
 
Työttömyyskassojen maksamien muidenkin etuuksien tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa.
 
 Mikäli hakijalla on työssä ollessa ollut luontoisetu, jonka saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana, ei se vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen eikä sitä myöskään vähennetä tulona vuorotteluvapaan aikana.
 Esimerkiksi asuntoetu, joka on ennakonpidätyksen alainen etuus ja joka muutoin huomioitaisiin etuuden perusteeksi, jätetään huomioimatta vuorottelukorvauksen suuruutta määriteltäessä, mikäli hakija käyttää etuutta myös vuorotteluvapaa-aikana. Jos taas vuorottelijalla on esimerkiksi ollut autoetu, josta hän luopuu vuorotteluvapaan ajaksi, huomioidaan se vuorottelukorvausta määriteltäessä ennakonpidätyksen alaiseksi tuloksi.

Hakeminen ja maksaminen

Työnantajan on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys (esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi. Samassa yhteydessä vapaalle jäävän työntekijän on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle palkkatodistus vapaata edeltävältä vähintään 52 viikolta. Vuorottelusopimuslomakkeen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai työhallinnon internet-sivuilta www.mol.fi.
 
 Vuorotteluvapaalle jäänyt hakee omalta kassaltaan vuorottelukorvauksen: hakemukseen tulee liittää alkuperäinen palkkatodistus ja työrekisteriote. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle, joka puolestaan antaa korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvauksen jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. Vuorottelukorvaukseen ei liity omavastuuaikaa. Ensimmäisen hakemuksen jälkeen ei toimiteta jatkohakemuksia kuten ansiopäivärahassa, mutta kassalle tulee ilmoittaa vuorottelukorvaukseen vaikuttavista muutoksista välittömästi (esimerkiksi työllistymisestä).
 
Vuorottelukorvausta on haettava kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alusta, mutta hakemuksen voi toimittaa jo ennen vuorotteluvapaan alkamista.
 
Vuorottelukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.

Työhistoriatiedot

Vuorotteluvapaan edellytyksenä oleva kymmenen vuoden työssäoloaika todistetaan työrekisteriotteella. Työeläkkeen laskutapa muuttui 1.1.2007, joten sitä vanhemmat työt lasketaan tehdyn työajan mukaan, mutta 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy niin, että vuosituloja verrataan TyEL-peruseläkkeen rajaan.
 
 Työhistoriaan luetaan

• palkkatyö
• pakollinen yrittäjävakuutettu työ yrittäjänä
• lähetettynä työntekijänä tehty työ
• sopimusmaassa tehty työ 31.12.2007 asti, vuoden 2008 alusta ei enää lueta.

Työhistoria karttuu myös silloin, jos työsuhteen jatkuessa työnteko ja palkanmaksu ovat yhtäjaksoisesti keskeytyneenä enintään vuoden ajan (esimerkiksi äitiysloman tai varusmiespalveluksen vuoksi). 
 
Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällaisia aikoja ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet tai erityishoitorahakaudet, edellyttäen, ettei kyseinen aika ole jo kerryttänyt eläkettä. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oleminen ovat työntekoon rinnastettavaa aikaa.
 
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on myös, että hakija on ollut vähintään 13 kuukautta palvelussuhteessa samaan työnantajaan. Tähän palvelussuhdeaikaan voidaan kymmenen vuoden työssöoloaikaedellytyksestä poiketen lukea rinnasteiseksi ajaksi vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo.
 
Työrekisteriotteen työssäoloajasta saa Eläketurvakeskuksesta tai kuntien ja valtion palveluksessa olevien osalta Kuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtiokonttorista. Työhistoriatiedot on hyvä selvittää heti aluksi, koska työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan, ennen kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos tällöin ilmenee, että työssäoloaika ei riitä, ei myöskään etuutta makseta.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja muut työtulot siten, että korvauksen perusteeksi tulee soviteltu päiväraha . Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta korvaukseen.
 
Mikäli vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorotteluvapaata edeltäneeltä työssäoloajalta ansaittuja korvauksia, ei niitä vähennetä vuorottelukorvauksesta. Esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.
 
Työttömyysturvaa vähentävät lakisääteiset etuudet (kuten lasten kotihoidontuki) vähentävät myös vuorottelukorvausta. Tarkempi listaus sosiaalietuuksien vaikutuksesta löytyytästä linkistä .

Vuorotteluvapaan keskeyttäminen

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti on sovittava vuorottelijan ja työnantajan välillä. Vuorotteluvapaa katsotaan keskeytyneeksi, jos henkilölle syntyy oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai erityishoitorahaan tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Jos oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan keskeytyneenä ja vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti keskeytyksen jälkeen.