|
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut
työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn
sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi
työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön
taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö.
Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai
työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle
siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos työnantajan
palveluksessa oleva osa-aikainen työntekijä on työttömänä kokoaikatyön hakijana
työ- ja elinkeinotoimistossa, ja hänet palkataan vuorotteluvapaan johdosta
vapaaksi tulleeseen työhön, voidaan vuorotteluvapaa toteuttaa ottamalla näin
vapaaksi jäävään työhön työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut työtön
työntekijä.
Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että
vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut
eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään kymmenen vuotta ja että työsuhde
samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen
vuorotteluvapaan alkamista.
Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään
30 päivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo
rinnastetaan työssäoloon.
Vuorotteluvapaalla ollut henkilö voi päästä uudelleen
vuorotteluvapaalle oltuaan välillä töissä viisi vuotta.
-
saa työnantajalta palkkaa (ei koske luontoisetuuksia,
joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan ajan, tai
työnantajan kustantamaa koulutusta)
-
suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta
(kertausharjoitusten ajalta henkilöllä on oikeus vuorottelukorvaukseen)
-
on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun
työnantajan palveluksessa
-
harjoittaa päätoimista yritystoimintaa
-
saa sairausvakuutuksen mukaista sairauspäivärahaa (pois
lukien omavastuupäivät)
-
saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai
vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden,
synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi
-
saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai
kuntoutustukea
-
saa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta
jonkin muun lain nojalla
-
saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista
varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä vanhuuseläkettä tai täyteen
eläkkeeseen oikeuttavien palveluvuosien perusteella vanhuuseläkettä
-
saa työttömyyseläkettä
-
saa koulutustukea
-
saa kuntoutustukea tai ansionmenetyskorvausta
tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain
perusteella
-
suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa.
Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90
kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi
jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava
vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Erityisestä syystä voidaan
pidentää jo sovittua vuorotteluvapaata sen kestäessä, mutta pidennyksestä on
sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen alkuperäisen vapaan loppumista.
Vuorotteluvapaa tulee kokonaisuudessaan pitää kahden vuoden aikana sen
alkamisesta. Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti
työhön omalle työnantajalleen vuorotteluvapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa
työnteon aikana ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta , johon
henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa
ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen
perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon
vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot.
Palkkakertymästä vähennetään 3,5 % (tel-maksua vastaava osuus) ennen
vuorottelukorvauksen määrittelyä. Vuorottelukorvaus on 80
prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen
oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos
vuorottelija on tehnyt vuorottelusopimuksen ennen vuotta 2010 ja on aiemmin
ollut työttömänä ja saanut korotettua ansiopäivärahaa alle 150 päivää, voidaan
vuorottelukorvaus määritellä korotetulla ansio-osalla korotetusta
päivärahasta. Työttömyyskassojen maksamien muidenkin etuuksien
tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksen alaista
tuloa. Mikäli hakijalla on työssä ollessa ollut luontoisetu,
jonka saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana, ei se vaikuta
vuorottelukorvauksen suuruuteen eikä sitä myöskään vähennetä tulona
vuorotteluvapaan aikana. Esimerkiksi asuntoetu, joka on
ennakonpidätyksen alainen etuus ja joka muutoin huomioitaisiin etuuden
perusteeksi, jätetään huomioimatta vuorottelukorvauksen suuruutta
määriteltäessä, mikäli hakija käyttää etuutta myös vuorotteluvapaa-aikana. Jos
taas vuorottelijalla on esimerkiksi ollut autoetu, josta hän luopuu
vuorotteluvapaan ajaksi, huomioidaan se vuorottelukorvausta määriteltäessä
ennakonpidätyksen alaiseksi tuloksi.
Työnantajan on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista
työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä
luotettava selvitys (esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi.
Samassa yhteydessä vapaalle jäävän työntekijän on toimitettava työ- ja
elinkeinotoimistolle palkkatodistus vapaata edeltävältä vähintään 52 viikolta.
Vuorottelusopimuslomakkeen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai työhallinnon
internet-sivuilta www.mol.fi.
Vuorotteluvapaalle jäänyt hakee omalta kassaltaan
vuorottelukorvauksen: hakemukseen tulee liittää alkuperäinen palkkatodistus ja
työrekisteriote. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle,
joka puolestaan antaa korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvauksen
jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. Vuorottelukorvaukseen ei liity
omavastuuaikaa. Ensimmäisen hakemuksen jälkeen ei toimiteta jatkohakemuksia
kuten ansiopäivärahassa, mutta kassalle tulee ilmoittaa vuorottelukorvaukseen
vaikuttavista muutoksista välittömästi (esimerkiksi
työllistymisestä). Vuorottelukorvausta on haettava kolmen kuukauden
kuluessa vuorotteluvapaan alusta, mutta hakemuksen voi toimittaa jo ennen
vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvausta maksetaan enintään
viideltä päivältä viikossa.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä oleva kymmenen vuoden
työssäoloaika todistetaan työrekisteriotteella. Työeläkkeen laskutapa muuttui
1.1.2007, joten sitä vanhemmat työt lasketaan tehdyn työajan mukaan, mutta
1.1.2007 lukien työhistoria kertyy niin, että vuosituloja verrataan
TyEL-peruseläkkeen rajaan. Työhistoriaan luetaan
-
palkkatyö
-
pakollinen yrittäjävakuutettu työ yrittäjänä
-
lähetettynä työntekijänä tehty työ
-
sopimusmaassa tehty työ 31.12.2007 asti, vuoden 2008 alusta
ei enää lueta.
Työhistoria karttuu myös silloin, jos työsuhteen jatkuessa
työnteko ja palkanmaksu ovat yhtäjaksoisesti keskeytyneenä enintään vuoden ajan
(esimerkiksi äitiysloman tai varusmiespalveluksen
vuoksi). Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns.
työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällaisia aikoja ovat äitiys-, erityisäitiys-,
isyys- ja vanhempainrahakaudet tai erityishoitorahakaudet, edellyttäen, ettei
kyseinen aika ole jo kerryttänyt eläkettä. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja
siviilipalveluksessa oleminen ovat työntekoon rinnastettavaa
aikaa. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on myös, että hakija on ollut
vähintään 13 kuukautta palvelussuhteessa samaan työnantajaan. Tähän
palvelussuhdeaikaan voidaan kymmenen vuoden työssöoloaikaedellytyksestä poiketen
lukea rinnasteiseksi ajaksi vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva
poissaolo. Työrekisteriotteen työssäoloajasta saa
Eläketurvakeskuksesta tai kuntien ja valtion palveluksessa olevien osalta
Kuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtiokonttorista. Työhistoriatiedot on hyvä
selvittää heti aluksi, koska työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa
vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan, ennen
kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos
tällöin ilmenee, että työssäoloaika ei riitä, ei myöskään etuutta makseta.
Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja
muut työtulot siten, että korvauksen perusteeksi tulee soviteltu päiväraha . Yli kahden
viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta korvaukseen. Mikäli
vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorotteluvapaata edeltäneeltä työssäoloajalta
ansaittuja korvauksia, ei niitä vähennetä vuorottelukorvauksesta. Esimerkiksi
vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot
eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen. Työttömyysturvaa
vähentävät lakisääteiset etuudet (kuten lasten kotihoidontuki) vähentävät myös
vuorottelukorvausta. Tarkempi listaus sosiaalietuuksien vaikutuksesta löytyytästä linkistä
.
Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti on sovittava
vuorottelijan ja työnantajan välillä. Vuorotteluvapaa katsotaan keskeytyneeksi,
jos henkilölle syntyy oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai
erityishoitorahaan tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai
lapsen hoidon vuoksi. Jos oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18
arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan keskeytyneenä ja vuorotteluvapaa
jatkuu normaalisti keskeytyksen jälkeen.
|