Työttömyysturvan uudistamisessa keskeisintä laadukkaat työllisyyspalvelut, digitalisaation hyödyntäminen ja väliinputoajien tavoittaminen

Anni Alaja (anni.alaja a tyj.fi), 7.2.2019

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön seminaarissa käsiteltiin eilen työttömyysturvan uudistamista. Puheenvuoroissa toistui huomio siitä, että työttömille on tarjolla liian vähän tukea ja palveluita. Myös automatisaation hyödyntäminen ja työttömyysturvan ulkopuolelle jäävien tavoittaminen korostuivat esityksissä.

Enemmän tukea etuudensaajille

Valtiosihteeri ja sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan Toimi-hankkeen puheenjohtaja Paula Lehtomäki kertoi seminaarissa Toimi-hankkeen havainnoista. Yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita on nivoa sosiaaliturvaetuudet ja palvelut entistä paremmin yhteen. ”Aivan ensiarvoisen tärkeää on, että palvelut ja etuudet alkavat soimaan samassa orkesterissa.”

Akavan Ida Mielityinen totesi, että etuudensaajien palveluissa on osaamisen kehittämisen saralla ammottavimmat aukot. Yrityksiä voisi Mielityisen mukaan kannustaa huomioimaan työntekijöidensä osaamisen kehittämisen jo työsuhteen aikana. Näin työntekijät voisivat työsuhteen päättyessä sijoittua helpommin uusiin työsuhteisiin.

Professori Heikki Ervastin mukaan työllisyyspalveluihin panostetaan Suomessa merkittävästi muita pohjoismaita vähemmän, vaikka esimerkiksi palkkatuki olisi tehokas tapa parantaa työllisyyttä.

Ervasti muistutti myös, että vastuuta työttömyydestä ei voi sälyttää vain työttömille. Suhdannevaihtelulla eli sillä, onko töitä tarjolla, on suurempi merkitys työttömyyteen, kuin usein annetaan ymmärtää. Tämän vuoksi työttömien kannustamisella ja sanktioinnilla on aina rajalliset vaikutukset. Ervastin mukaan sanktiot voivat myös alkaa toimia tavoitteidensa vastaisesti, kun toimeentulo-ongelmat alkavat vaikuttaa työkykyyn.


Sujuva järjestelmä digitalisaation avulla

Lehtomäki ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön Niina Jussila katsoivat, että uusien digitaalisten ratkaisujen avulla voitaisiin yksinkertaistaa etuusjärjestelmää ja parantaa etuudensaajien palvelua. Lehtomäen mukaan digitalisaatio mahdollistaisi yksilöllisiä palveluita ja neuvontaa. Lisäksi automatisaatio vapauttaisi resursseja asiakkaan palvelemiseen.

Jussilan mukaan digitalisaatio mahdollistaisi melko monimutkaistenkin järjestelmien toimeenpanon niin, että ne näyttäytyvät asiakkaalle ymmärrettävinä. Tämä kuitenkin edellyttää, että palveluprosessi suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta viranomaisten ja muiden työttömyysturvan parissa toimivien joustavalla yhteistyöllä.


Väliinputoajat tavoitettava

Professori Roope Uusitalo toi puheenvuorossaan esiin työttömyyskassojen ulkopuolelle jääneet henkilöt. Uusitalon mukaan olisi harkittava työttömyysvakuutuksen pakollisuutta, jotta kaikki työttömyysvakuutusmaksuja maksavat saataisiin ansioturvan piiriin.

Jussilan mukaan merkittävin kattavuusongelma järjestelmässä on se, että yrittäjänä ja palkansaajana tehtyä työtä ei voi yhdistää. Tästä seuraa, että pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavilla ei ole mahdollisuutta kerryttää ansioturvaa lainkaan.


Lisätietoa

Toimi-hanke ja sosiaaliturva 2030
Paula Lehtomäki, Valtioneuvoston kanslia
1.8MB, päivitetty 7.2.2019

Muuttuva työ ja työttömyysturva
Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto ja VATT
792KB, päivitetty 7.2.2019

Jatkuvaa uusiutumista "saatioiden" maailmassa
Ida Mielityinen, Akava
453KB, päivitetty 7.2.2019

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa
Heikki Ervasti, Turun yliopisto
181KB, päivitetty 7.2.2019

Työelämä muuttuu, muuttuuko työttömyysturva?
Niina Jussila, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
655KB, päivitetty 7.2.2019


Videotaltioinnit esityksistä löytyvät osoitteesta:
livestream.com/Infocrea-fi/TYJ-70

Takaisin

Yleiset kirjanmerkit