5 myyttiä ansioturvasta

Ansioturvaan liittyy sitkeitä myyttejä, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tällä sivulla oikaisemme joitakin yleisimpiä väitteitä ja kuvaamme järjestelmän tarkoitusta ja toimintaa.

Myytti 1: Ansioturva ei ole kaikkia varten. → Fakta: Ansioturvajärjestelmä tuottaa turvaa kahdelle miljoonalle suomalaiselle ja jokainen voi liittyä kassaan. Tuloraja ansiosidonnaisen kerryttämiselle on asetettu mahdollisimman alas, jotta pienetkin tulot kerryttäisivät ansioturvaa. Parhaillaan valmistelussa oleva yhdistelmävakuutus laajentaa ansioturvan kattavuutta ja parantaa turvaa myös niille henkilöille, jotka työskentelevät samanaikaisesti tai jaksoissa yrittäjänä ja palkansaajana.

Myytti 2: Ansioturva hyödyttää hyvätuloisia. → Fakta: Ansioturva on tärkeä turvaverkko erityisesti pieni- ja keskituloisille. Miehillä etuuden laskemisen perusteena oleva palkka oli vuonna 2025 useimmin 2 500-3 000 euroa kuukaudessa. Naisilla perustepalkka oli useimmin 2 000-2 500 euroa kuukaudessa.

Myytti 3: Ansioturva passivoi. → Fakta: Ansioturva kannustaa. Kaksi kolmesta työllistyy puolessa vuodessa ja yli kolmannes on osa-aika- tai keikkatyössä.

Myytti 4: Kassaan kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaista. → Fakta: Kassan jäsenet ja työnantajat rahoittavat ansiopäivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan. Valtio rahoittaa ansioturvasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vastaavan määrän.

Myytti 5: Valtio rahoittaa kassojen hallintokulut. → Fakta: 4/5 kassojen hallintokuluista rahoitetaan jäsenmaksuilla. Valtio rahoittaa hallintoa noin 8 %:lla.

Myytti 1: Ansioturva ei ole kaikkia varten.

Fakta: Ansioturvajärjestelmä tuottaa turvaa kahdelle miljoonalle suomalaiselle ja jokainen voi liittyä kassaan

Kassaan voi liittyä heti työsuhteen alkaessa ja täysi työssäoloehtokuukausi ansiopäivärahaoikeuden kerryttämiseksi syntyy 930 euron kuukausituloilla. Tuloraja on asetettu mahdollisimman alas. Jos tuloraja olisi matalampi, ansiopäivärahan määrä jäisi Kelan maksaman perusturvan tasolle.

Suomessa on 11 työttömyyskassaa palkansaajille ja yksi työttömyyskassa yrittäjille. Osalla kassoista on ala- tai koulutuskohtaisia rajoituksia liittymiselle, mutta yli puolet kassoista on avoimia kaikille kaikille palkansaajille.

.

Työttömyyskassoissa on noin kaksi miljoonaa jäsentä

Työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin kaksi miljoonaa henkilöä, mikä vastaa noin 85 % palkansaajista.

Kokonaisjäsenmäärä on vaihdellut hyvin vähän. Hyvässä työllisyystilanteessa jäsenmäärä tyypillisesti laskee hieman. Koronaepidemian aikana jäsenmäärä nousi 3 %.

.

Jäsenmaksu on matala

Työttömyyskassan keskimääräinen jäsenmaksu 3 000 euron kuukausipalkalla oli viime vuonna 80 euroa vuodessa tai 7 euroa kuukaudessa. Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi.

Työttömyyskassat pyrkivät tehostamaan toimintaansa jatkuvasti, jotta jäsenmaksut pysyisivät alhaisina.

Jokainen voi valita itselleen sopivan kassan

Suomessa on 11 työttömyyskassaa palkansaajille ja yksi työttömyyskassa yrittäjille.

Osalla kassoista on ala- tai koulutuskohtaisia rajoituksia liittymiselle, mutta yli puolet kassoista on avoimia kaikille kaikille palkansaajille.

Myytti 2: Ansioturva hyödyttää hyvätuloisia.

Fakta: Ansioturva on tärkeä turvaverkko erityisesti pieni- ja keskituloisille

Ansioturva on toimeentulon paras suoja työttömyyden kohdatessa – olipa palkka 1 500 euroa tai 5 000 euroa kuussa. Käytännössä ansioturvaan joutuvat kuitenkin useimmin turvautumaan pieni- ja keskituloiset.

Ansiopäiväraha on myös suhteutettu henkilön työttömyyttä edeltäviin ansioihin niin, että korvaustaso (etuus suhteessa palkkaan) on sitä korkeampi, mitä pienemmät tulot ovat.

.

Ansiopäivärahan saajat ovat valtaosin pieni- ja keskituloisia

Miehillä etuuden laskemisen perusteena oleva palkka oli vuonna 2025 useimmin 2 500-3 000 euroa kuukaudessa. Naisilla perustepalkka oli useimmin 2 000-2 500 euroa kuukaudessa.

.

Ansiopäivärahan laskukaava on edullisin pienituloisille

Ansiopäivärahan määrä nousee tulojen kasvaessa, mutta ei yhtä nopeasti kuin palkka. Tämän vuoksi ansiopäivärahan suhde työttömyyttä edeltävään palkkaan on korkein pienimmillä tuloilla ja laskee tulojen kasvaessa.

1 000 euron tulojen perusteella laskettu ansiopäiväraha on lähes 90 % palkasta. 3 000 euroa ansaitsevalla suhde on noin 60 %. 4 000 euroa ansaitsevan ansiopäiväraha on noin puolet palkasta.

Myytti 3: Ansioturva passivoi

Fakta: Ansioturva kannustaa

Ansioturvan saajat työllistyvät nopeasti ja työskentelevät erittäin usein jo työttömyyden aikana.

Kaksi kolmesta työllistyy puolessa vuodessa ja kolmannes on osa-aika- tai keikkatyössä.

Ansioturvan saajat myös joutuvat harvemmin turvautumaan asumis- ja toimeentulotukeen, mikä osaltaan estää kannusteloukkujen syntymistä.

.

Ansiopäivärajan saajat työllistyvät nopeasti

Vuoden 2024 lopussa 66 % ansiopäivärahan saajista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta.

Alle 30-vuotiaiden työllistyminen on erityisen nopeaa ja 78 % ikäryhmästä oli vuoden 2024 lopussa ollut työttömänä enintään puoli vuotta. (Vuoden 2025 tiedot saadaan keväällä 2026.)

.

Työskentely ansioturvalla on erittäin yleistä

Työllä voi kasvattaa kokonaistuloja ja nollata päivärahan enimmäisaikalaskurin.

37 % ansiopäivärahan saajista työskentelikin vuonna 2025 osa-aikaisesti ja sai soviteltua päivärahaa, jossa huomioidaan työtulon vaikutus.

.

Ansioturvan saajat saavat harvoin täydentäviä etuuksia

Nopea työllistyminen ja osittaisen työn yleisyys voivat osaltaan johtua siitä, että ansioturva vähentää toimeentulotuen ja asumistuen tarvetta suhteessa perusturvaetuuksiin.

Toimeentulotukea saavista henkilöistä vain harva saa ansiopäivärahaa. Myös tarve asumistukeen on verrattain harvinaista ansiopäivärahaa saavien keskuudessa. 

Toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyy merkittäviä kannustinloukkuja, jotka estävät työllistymistä. Vähentämällä näiden viimesijaisten etuuksien tarvetta, ansioturva poistaa työttömyyteen liittyviä kannustinloukkuja.

.

Kannustinloukut ovat harvinaisia

Osittainen työskentely ansioturvalla on kannattavaa esimerkiksi siksi, että vähenemisaste on matala ja työskentely pidentää ansiosidonnaisen kestoa.

Oheisessa taulukossa näkyy osa-aika- tai keikkatyön vaikutus ansiopäivärahaan. Esimerkissä työttömyyttä edeltävä palkka on 2500 euroa. Kokonaistulot jatkavat palkan kasvaessa nousua kunnes henkilö on saavuttanut lähes työttömyyttä edeltäneen palkkatason.

Myytti 4: Kassaan kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaista.

Fakta: Kassan jäsenet ja työnantajat rahoittavat ansiopäivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan

Valtio rahoittaa ansioturvasta peruspäivähaa tai työmarkkinatukea vastaavan määrän.

Kassaan kuulumattomat henkilöt eivät rahoita ansioturvaa

Palkansaajien työttömyyskassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa rahoitetaan jäsenmaksuilla.

Valtio tai kassaan kuulumattomat henkilöt eivät osallistu päivärahan ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen lainkaan.

Kassaan kuulumattomien henkilöiden vakuutusmaksuilla rahoitetaan perusturvaa

Kassaan kuulumattomien on myös maksettava työttömyysvakuutusmaksu. Tällä maksulla ei kuitenkaan rahoiteta ansioturvaa, vaan perusturvaa.

Kelalle maksetaan vuosittain yli 100-200 miljoonaa työttömyysvakuutusmaksuja.

Myytti 5: Valtio rahoittaa kassojen hallintokulut.

Fakta: 4/5 kassojen hallintokuluista rahoitetaan jäsenmaksuilla. Valtio rahoittaa hallintoa noin 8 %:lla.

Työttömyyskassojen jäsenet rahoittavat valtaosin työttömyyskassojen hallinnon. Työttömyyskassat tehostavat jatkuvasti toimintaansa pitääkseen jäsenmaksut alhaisina. Viime vuosina tämä on näkynyt muun muassa automatiikan kehittämisenä ja kassojen fuusioitumisina suuremmiksi yksiköiksi.

.

Hallintokulut rahoitetaan yleensä pääosin työttömyyskassan jäsenmaksuilla

Vuonna 2024 hallintokulut kassoissa olivat yhteensä noin 105 miljoonaa euroa. Työttömyyskassan rahoittivat 83 % hallintokuluista. Valtio rahoitti 8 % hallintokuluista. Työllisyysrahaston osuus hallintokuluista oli 10 %. (Vuoden 2025 tiedot saadaan keväällä 2026.)

.

Työttömyyskassat ovat yhdistyneet viime vuosien aikana suuremmiksi yksiköiksi

Vuonna 2026 Suomessa on 11 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vielä 10 vuotta sitten kassoja oli yli kaksi kertaa enemmän.

Fuusioiden taustalla on pyrkimys alentaa hallintokustannuksia ja pitää tätä kautta jäsenmaksut alhaisina.