Paljonko ansiosidonnainen on nettona porrastuksen jälkeen?

Ansiosidonnaisen porrastus tuli voimaan viime syyskuussa. Porrastus tarkoittaa, että päivärahan taso laskee, kun päivärahaa on maksettu tietty aika. Päiväraha laskee 80 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä (n. kaksi kuukautta) ja 75 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä (n. kahdeksan kuukautta).

Porrastus ei vaikuta vielä kaikkiin ansiosidonnaisen saajiin, sillä osa saajista on jäänyt työttömäksi ennen muutoksen voimaantuloa. Vuoden 2025 aikana porrastus kuitenkin alkaa vaikuttaa yhä useamman ansiosidonnaisen saajan päivärahan tasoon.

Mikä ansiosidonnaisen todellinen taso siis on porrastuksen jälkeen?

Ansiosidonnainen ennen veroja

Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli viime vuonna 1 690 euroa kuukaudessa. Ensimmäisen porrastuksen myötä päivärahan taso laskee 1 352 euroon ja toisen 1 268 euroon kuukaudessa.

Yleisin työttömyyttä edeltävä palkka oli viime vuonna puolestaan 2 000 – 2 500 euroa kuukaudessa.  Tällä palkkatasolla päivärahan määräksi tulee enimmillään 1 525 euroa kuukaudessa. 40 päivän jälkeen päiväraha laskee 1 220 euroon ja 170 päivän jälkeen 1 144 euroon kuukaudessa.

Korkeammalla 5 000 euron palkalla päivärahaa saa työttömyyden alussa 2 288 euroa kuukaudessa. Parin kuukauden päästä summa laskee 1 831 euroon ja yhteensä kahdeksan kuukauden päästä 1 716 euroon.

Kaikki edellä mainitut summat ovat bruttomääräisiä. Tästä summasta pidätetään siis vielä vero.

Palkka ennen työttömyyttä brutto Ansiosidonnainen brutto
Päivät 1-40
Ansiosidonnainen brutto
Päivät 41-170
Ansiosidonnainen brutto
Päivät 171-
2 000 € 1 308 € 1 047 € 981 €
2 500 € 1 525 € 1 220 € 1 144 €
2 880 € 1 690 € (km. päiväraha) 1 352 € 1 268 €
3 000 € 1 742 € 1 394 € 1 307 €
4 000 € 2 095 € 1 676 € 1 572 €
5 000 € 2 288 € 1 831 € 1 716 €

Ansiosidonnainen verojen jälkeen

Ansiopäivärahan tarkka veroprosentti voidaan laskea vain, jos henkilöt muut tulot vuoden aikana ovat tiedossa. Valtaosalla etuuden saajista näitä muita tuloja löytyy, sillä työttömyys kestää tyypillisesti alle 6 kuukautta ja työskentely etuuskauden aikana on hyvin yleistä. Ansiopäivärahan kohdalla ennakkopidätys toteutetaan kuitenkin lähtökohtaisesti vähintään 25 % tasolla, ellei henkilö toimita työttömyyskassaan etuutta varten laskettua verokorttia.

Tällä veroprosentilla keskimääräinen täysi keskimääräinen päiväraha laskee 1 690 eurosta 1 268 euroon. Porrastusten jälkeen keskimääräisestä päivärahasta jää käteen nettona 1 114 euroa (1. porrastus) ja 951 euroa (2. porrastus).

Yleisimmän palkkatason perusteella laskettu enimmäispäiväraha 1 525 euroa kuukaudessa laskee 25 % veron vähentämisen jälkeen 1 144 euroon ja porrastusten jälkeen 915 euroon (1. porrastus) ja 858 euroon (2. porrastus).

5 000 euron kuukausipalkalla nettopäiväraha työttömyyden alussa on 1 716 euroa. Tästä päiväraha laskee ensin 1 373 euroon (1. porrastus) ja myöhemmin 1 287 euroon (2. porrastus).

Palkka ennen työttömyyttä brutto Ansiosidonnainen netto
Päivät 1-40
Ansiosidonnainen netto
Päivät 41-170
Ansiosidonnainen netto
Päivät 171-
2 000 € 981 € 785 € 736 €
2 500 € 1 144 € 915 € 858 €
2 880 € 1 268 € (km. päiväraha) 1 114 € 951 €
3 000 € 1 307 € 1 045 € 980 €
4 000 € 1 572 € 1 257 € 1 179 €
5 000 € 1 716 € 1 373 € 1 287 €

Miksi ansiosidonnaisen veroprosentti on niin korkea?

Ansiosidonnaisen verotus on palkkatuloa tiukempaa,  sillä etuuksiin ei sovelleta samoja vähennyksiä, kuin palkkatuloon. Toisaalta, jos henkilö saa vuoden aikana sekä palkkatuloa että etuustuloa, hän pystyy hyödyntämään kokonaisverotuksessaan palkkatuloa koskevat vähennykset. Pikainen työllistyminen ja työskentely etuudella on siis kannattavaa myös verotuksen vuoksi.

Päivärahan tasomuutosta pehmittää palkkojen nousu

Keskimääräiset päivärahan tasot ovat nousseet jonkin verran viime vuosina ja osa muutoksesta johtuu palkkojen kehityksestä. Aiempina vuosina 2 000 -2 500 euroa oli selkeästi suurin palkkaluokka. Seuraavana tuli yhtä pienempi palkkaluokka: 1 500 – 2 000 euroa tienanneet.

Viime vuosina palkat ovat kuitenkin nousseet niin, että 2 500 – 3 000 euron kuukausipalkka on lähes yhtä yleinen, kuin 2 000 – 2 500. Pienemmät palkkaryhmät ovat laskeneet selvästi samalla, kun kaikki suuremmat ryhmät ovat kasvaneet.

Muutos voi johtua sekä palkkojen yleisestä noususta että työttömyyden kohdentumisesta korkeampipalkkaisiin aloihin. Esimerkiksi tänä ja viime vuonna yleistynyt akateemisen työttömyyden kasvu voi näkyä palkkatilastossa.

Lue lisää

tyj.fi: Ansiopäivärahan porrastus

tyj.fi: Tilastot

vero.fi: Esimerkkejä palkan, eläkkeen ja etuuden veroprosenteista vuonna 2025

 

Anni Alaja

Anni Alaja vastaa TYJ:n viestinnästä. Anni pyrkii avaamaan lakimuutokset ja tilastot helposti sulatettavaan muotoon ja uskoo, että työttömyysturva on mainettaan parempi.

Anni Alaja

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *