Mitä työllisyyden kuntakokeiluilla tavoitellaan ja mitä se tarkoittaa?

Työllisyyspalveluissa käynnistyy maaliskuussa todella mittava kokeilu. Työllisyyden kuntakokeilu tarkoittaa 2021-2023 toteutettavaa hanketta, jossa osa työnhakijoista siirtyy kunnan/kuntien järjestämien työllisyyspalveluiden asiakkaiksi. Perimmäisenä tavoitteena kokeilujen käynnistämisellä on halu tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä.

Kaikkia työnhakijoita kuntakokeilut eivät koske. Ansiopäivärahan edellytykset täyttävät henkilöt on rajattu kokeilun ulkopuolelle, paitsi jos he ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä henkilöitä. Näiden työttömyyskassojen jäsenten palvelu siirtyy TE-toimistosta kunnan järjestämään työllisyyspalveluun, vaikka heillä olisikin oikeus ansiopäivärahaan. Siirtyvien jäsenten asioita kassat tulevat hoitamaan työllisyyskokeilun ajan (eli 2023 maaliskuun loppuun asti) yhdessä kunnallisten palvelujen sekä edelleen joiltakin osin myös TE-toimistojen kanssa.

On hyvä huomata, että työllisyyden kuntakokeiluja on tulossa monia erilaisia. Koska työmarkkinoiden tilanne vaihtelee alueittain, on juuri nyt vahva tahto paikallistaa työllisyyspalveluita. On lähdetty siitä, että paikalliset toimijat tuntevat parhaiten alueen tarpeet ja resurssit. Valtakunnallisen mallin mukaisesti toimivat palvelut on nähty liian tasapäistävinä. Nykyiseen malliin on vaikuttanut paljon Tampereen työllisyyskokeilusta saadut kokemukset (raportti täällä).

Kunnat ovat jo pitkään kantaneet paljon käytännön vastuuta työttömistä työnhakijoista niin kuntaosuusrahoituksen maksamisen kuin sosiaali- ja koulutuspalveluiden tuottamisen suhteen. Aloite työllisyyden kuntakokeiluihin onkin lähtenyt kunnilta, taustalla ovat kokemukset TE-toimistoista liian keskitettyinä ja jäykkinä toimijoina. Ydinajatuksena on toive siitä, että vastuunkantaja saisi myös valtuudet tehdä päätöksiä työnhakijalle tarjottavasta palvelusta. Varsinkin suuret kunnat uskovat pystyvänsä yhdistelemällä palveluita tarjoamaan entistä parempia ja räätälöityjä työllisyyspalveluita eri tilanteissa oleville työttömille. Kokeilukuntia tulee olemaan yli 100, ja riskinä tietysti on, että toteutukset poikkeavat hallinnollisissa asioissa niin paljon toisistaan, että se hankaloittaa työttömyyskassojen toimintaa.

Esimerkiksi Helsingissä palvelut ovat pirstoutuneet eri toimialojen välille. Yksi henkilö voi samaan aikaan saada palveluita useasta eri paikasta esimerkiksi sosiaalipalveluista, koulutuspalveluista, terveyspalveluista ja työllisyyspalveluista, ilman että kellään on varsinaista yleiskuvaa tämän kokonaistilanteesta. Varsinkin suurissa kaupungeissa toiminnat ovat vahvasti jakautuneet, ja on haastavaa vaihtaa tietoja kaupunkiorganisaatioiden sisällä. On monia esimerkkejä siitä, ettei nuori tai huonosti suomea osaava henkilö osaa luovia byrokratiassa niin että saisi myös juuri niitä palveluita mitä todellisuudessa eniten tarvitsee. Tämä on ollut äärimmäisen turhauttavaa niin palveluita tarjoaville kuin niitä saaville. Ja ainakin teoriassa kuntakokeilut pyrkivät pureutumaan juuri tähän ongelmaan.

Parhaassa tapauksessa vuoden 2021 käynnistyvissä kuntakokeiluissa työttömyyskassojen jäsenet saavat entistä parempaa ja asiantuntevampaa työllisyyspalvelua, jolla pystytään parantamaan juuri jäsenen työllistymisedellytyksiä. Monella kunnalla on myös suuri intressi edistää oman alueensa työllisyyttä, ja monessa työllisyysselvityksessä on todettu (esim. Toimi-hanke ) että laajemmista koulutus- ja sosiaalipalveluista jo työttömyyden varhaisessa vaiheessa olisi tässä apua. Kunnilla on siis mahdollisuus edistää työttömyysastetta ja monien työttömien työllistymisen edellytyksiä huomattavasti, mikäli ne kykenevät sisäisesti järjestelemään toimintansa työllisyyden hoidon tarpeita vastaaviksi haastavana korona-aikana. Riskinä puolestaan on se, että viestintä eri toimijoiden kesken on liian haastavaa, ja tällöin esimerkiksi työvoimapoliittisten lausuntojen toimeenpanon sujuvuus voi vaarantua. Jäsenistön kannalta tilanteet joissa kassat eivät saa yhdenmukaista tietoa ja käsittelykäytännöt poikkeavat toisistaan voivat olla ikäviä.

Toistaiseksi on hankalaa ennustaa miten nämä asiat tulevat vaikuttamaan työttömyyskassojen arkipäiväiseen työskentelyyn. Näitä tietoja kaipaavat varmasti niin kassoissa työskentelevät kuin jäsenetkin. Käytännössä monet seikat tulevat varmistumaan vasta kevään 2021 kuluessa.

Elina Laine

Palvelupäällikkö Teollisuuden työttömyyskassassa. Työttömyys- ja työllisyysteemat ovat tulleet tutuiksi TE-toimistossa ja Helsingin kaupungilla, ja muotoutuivat nopeasti omaksi jutuksi. Hallintotieteilijänä suhtaudun asioihin käytännönläheisesti ja luulen voivani pitää viherkasveja elossa. Harrastan muun muassa juoksemista, lukemista, tietokonepelejä sekä vapaaehtoistyötä.

Elina Laine

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.