Näin työttömyysturvan rahoitus on varmistettu koronavuonna

Työllisyysrahaston ennakkoasetelmat vuodelle 2020 olivat myönteiset. Talousarviomme mukaan työttömyyden oletettiin pysyvän alhaalla ja talouden kehittyvän kohtuullisesti. Korona muutti kuitenkin tilanteen hyvin toisenlaiseksi keväällä 2020.

Työllisyysrahasto rahoittaa valtaosan ansiopäivärahan ansio-osasta ja normaalitilanteessa vastaa lähes kokonaan lomautusajan ansiopäivärahojen rahoituksesta.

Työllisyysrahaston menot kasvoivat siis merkittävästi ja rahoitusta jouduttiin varmistamaan monin eri tavoin. Mitä teimme? Tässä muutamia keskeisiä toimia, joiden avulla Työllisyysrahaston maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden ajan.

1) Sijoituksia realisoitiin

Työllisyysrahaston suhdannepuskurissa oli vuoden 2020 alussa varoja noin 1,6 miljardia euroa. Suhdannepuskuria pyritään kartuttamaan silloin, kun Suomen talous kehittyy hyvin. Puskuriin kertyneitä varoja voidaan käyttää talouden laskukausina ja hillitä tätä kautta painetta nostaa työttömyysvakuutusmaksuja.

Puskurissa olevia varoja ja niillä tehtyjä sijoituksia realisoitiin huomattavia määriä kevään 2020 aikana. Rahaston sijoituksista muutettiin vuoden aikana rahaksi noin 300 miljoonaa euroa, mikä vastaa 25 % sijoitusten kokonaismäärästä.

2) Velkarahoitusta lisättiin

Varmistimme alkuvuoden 2020 aikana Työllisyysrahastolle yhteensä noin 2 000 miljoonaa euroa velkarahoituskapasiteettia lisääntyneitä työttömyysturvan menoja varten.

Uudistimme pankkilainarahoituksen ohjelmat uusilla kahden vuoden mittaisilla sopimuksilla, joissa sovittiin yhteensä 800 miljoonan euron limiiteistä viiden pankin kanssa.

Laskimme lisäksi liikkeeseen kaksi 600 miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjalainaa kolmen ja seitsemän vuoden juoksuajoilla. Onnistuimme tavoittamaan noin viidenkymmenen kotimaisen ja kansainvälisen instituutiosijoittajan kiinnostuksen ja keräämään velkarahoitusta erittäin edullisin ehdoin. Hyvän pohjan näille järjestelyille tarjosi Työllisyysrahaston vahva luottoluokitus AA+ luokituslaitos Standard & Poors’ilta.

Näiden lisäksi laskimme liikkeeseen lyhyitä alle vuoden mittaisia yritystodistusvelkakirjoja.

3) Rahoitukseen tehtiin väliaikaisia muutoksia

Teimme maalikuussa vetoomuksen hallitukselle työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi.

Rahoitussäädöksiä muutettiinkin keväällä niin, että valtio maksaa vuonna 2020 poikkeuksellisesti lomautuksen ajalta maksettavasta ansiopäivärahasta työttömyyspäivärahan perusosaa vastaavan määrän. Tavallisesti lomautuksen aikainen päiväraha rahoitetaan kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassan jäsenmaksuilla.

Valtion osuus lomautusmenon rahoituksessa on noin 350-400 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Lisäksi valtio takasi Työllisyysrahaston lainoja.

4) Kehitettiin ennakointia

Ryhdyimme keväällä 2020 yhdessä työttömyyskassojen kanssa vaihtamaan tietoja työttömyyspäivärahojen ja etuudensaajien määristä. Onnistuimme rakentamaan prosessin, jossa kassat toimittivat aluksi viikoittain ja myöhemmin parin viikon välein tietoja rahastolle.

Uuden tiedonvaihdon avulla pystyimme arvioimaan entistä paremmin tulevia rahoitustarpeita ja palvelemaan työttömyyskassoja  vaikeassa tilanteessa.

Rahaston vakaa asema mahdollistaa nopeat menojen lisäykset

Tällä hetkellä näyttää, että Työllisyysrahaston tulos on tältä vuodelta 600-700 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2021 työttömyysvakuutusmaksua korotetaan yhteensä 0,32 prosenttiyksikköä. Työnantajan keskimääräinen maksu nousee 0,17 prosenttiyksikköä ja palkansaajien maksu nousee 0,15 prosenttiyksikköä. Maksuja korotetaan kasvaneiden työttömyysmenojen rahoittamiseksi. Maksujen korotuksesta huolimatta ensi vuoden talousarvio on 600 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vuosi 2020 on osoittanut työttömyysturvajärjestelmän tärkeyden yhteiskunnan ja yksittäisen edunsaajan näkökulmasta. Työllisyysrahaston vakaa asema on tehnyt mahdolliseksi rahoittaa nopealla aikataululla suuria menojen lisäyksiä ja puskuroida nousevan työttömyyden aiheuttamia vaikutuksia. Uskomme, että pystymme jatkossakin hoitamaan perustehtäviämme kuten työttömyysetuuksien rahoitusta tehokkaasti ja luotettavasti.

Jatkossa pyrimme myös tiivistämään yhteistyötä työttömyyskassojen kanssa ja kuuntelemaan herkällä korvalla toiveita palveluitamme kohtaan.

Tapio Oksanen

Kirjoittaja työskentelee Työllisyysrahastossa taloudesta ja rahoituksesta vastaavana johtajana.