Onko yrittäjillä sosiaali- ja työttömyysturvaa?

”Kun aloitan yrittäjänä, putoan heti Suomen sosiaaliturvaverkoston ulkopuolelle”, on mantra, joka toistuu vuodesta toiseen. Yrittäjän olematon sosiaaliturva on kuitenkin myytti, joka ei pidä paikkaansa. Yrittäjällä on nykyään oikeus lähes kaikkiin samoihin sosiaalietuuksiin kuin palkansaajalla. Myös työttömyysturva on tietyin ehdoin yrittäjän ulottuvilla.

Suurin ero yrittäjien ja palkansaajien välillä on se, että yrittäjä rahoittaa sosiaaliturvansa pääsääntöisesti itse maksamalla lakisääteistä yrittäjän eläkevakuutusmaksua (YEL). Palkansaajan sosiaaliturva perustuu lakisääteisiin vakuutusmaksuihin, joista suurimman osan kustantaa työnantaja ja loput palkansaaja.

YEL on tällä hetkellä niin sanottu kuuma peruna yrittäjien keskuudessa. Tutkimusten mukaan yrittäjien luottamus YEL-eläkejärjestelmään on vaatimaton. Epäluottamusta kokevat erityisesti nuoret ja pienituloiset yrittäjät. Yrittäjät kokevat eläkejärjestelmänsä kalliiksi ja vertaavat vakuutusmaksuaan esimerkiksi työntekijän henkilökohtaiseen tai maatalousyrittäjien vakuutusmaksuun. Lisäksi sosiaaliturvan koetaan olevan maksuun verrattuna matalalla tasolla tai sitä ei ole ollenkaan.

Mikä ihmeen YEL ja miten se vaikuttaa sosiaaliturvaan?

Heti alkuun täytyy tunnustaa, että en ole yrittäjien eläkelain asiantuntija. Yli kymmenen vuoden kassahistoriani aikana olen kuitenkin päässyt suhteellisen hyvin perille yrittäjän sosiaaliturvan kiemuroista.  Kiemurat ovat aika kimurantteja ja osittain tulkinnanvaraisia myös alan asiantuntijoille, maallikoista puhumattakaan.

Yrittäjien lakisääteinen sosiaaliturva rakentuu pakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusmaksujen yhdistelmästä. Kaiken pohjana on yrittäjien eläkevakuutus eli YEL-vakuutus. YEL-vakuutus on pakollinen lähes kaikille yrittäjille ja itsensätyöllistäneille, kun yritystoiminta jatkuu yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja yrittäjätoiminnan arvioitu työtulo on vähintään 8063,57 euroa vuodessa (2021). Aloittavan yrittäjän on otettava YEL-vakuutus kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien.

Moni tätä kirjoitusta lukeva varmaan miettii, että miten yrittäjä pystyy ennustamaan kuinka paljon hän saa työtuloa yrityksestään? Avaan asiaa hieman.

YEL-työtulolla tarkoitetaan yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa, ei siis verotettavaa tuloa tai yrityksen voittoa. Yrittäjän eläkelain mukaan YEL:n mukaisen työtulon tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos YEL:n piiriin kuuluvan työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka muuten vastaa sellaista korvausta, joka keskimäärin vastaa kyseistä YEL-vakuutettua työtä.

Tässä kohtaa moni varmaan putosi jo kärryiltä.  Eikä ihme. Onneksi Eläketurvakeskus julkaisee vuosittain ohjeet siitä, millä tasolla yrittäjän työtulon tulisi olla eri toimialoilla.

Kun yrittäjä määrittelee työtulonsa eläkeyhtiöön, yrittäjän omilla valinnoilla ja teoilla on merkitystä hänen sosiaaliturvansa kattavuuteen. Mitä korkeamman työtulon valitsee, sitä korkeampi on eläkekarttuma kuin myös vakuutusmaksu.

Monille yrittäjille tulee kuitenkin usein jälkikäteen yllätyksenä se, että YEL-työtulo vaikuttaa (yrittäjien mielestä mitättömän) eläkekertymän lisäksi lähes kaikkiin yrittäjäuran ansiosidonnaisiin sosiaaliturvaetuuksiin. YEL-työtulo vaikuttaa mm. sairauspäivärahaan, äitiysrahaan, isyysrahaan, vanhempainrahaan sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Myös yrittäjän työttömyysturva ja ansioturvan taso on sidottu YEL-vakuutuksen vuosityötuloon. Yrittäjä on tänä vuonna työttömyysturvan piirissä, kun hänen YEL-vakuutuksensa vuosityötulonsa on vähintään 13 247 euroa vuodessa. Tämä on siis YEL-vakuutuksen työtulon alaraja, jolla yrittäjä voi liittyä Yrittäjäkassan (suomen ainut yrittäjien työttömyyskassa) jäseneksi ja hän voi kerryttää työttömyysturvalain edellyttämää yrittäjän 15 kuukauden työssäoloehtoa.

Kuten aikaisemmin totesin, että YEL-vakuutuksen työtulon alaraja on tänä vuonna rapiat 8 000 euroa vuodessa.  Alarajan tuntumaan vakuuttamisesta on tullutkin enemmän sääntö kuin poikkeus viime vuosien aikana. Joka kolmannen yrittäjän YEL-vakuutus on minimitasolla, joka oikeuttaa hyvin alhaiseen sosiaali- ja eläketurvaan. Aloittavista yrittäjistä lähes puolet vakuuttaa itsensä alarajan pintaan.

Alhaiseen vakuuttamiseen on monia eri syitä. En nyt lähde kaikkia syitä ruotimaan tässä kirjoituksessa. Totean vain sen, että osalla yrittäjistä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa kalliiksi koettuja eläkevakuutusmaksuja ja osa yrittäjistä kokee YEL-vakuutuksen pelkkänä kuluna tai vain vanhuuden turvana, koska vakuutuksen nimikin viittaa vain eläkkeeseen.

Nimenvaihdos YEL-vakuutuksesta esimerkiksi yrittäjän sosiaaliturvavakuutukseen voisi ehkä korjata tilannetta. Mene ja tiedä.

Kirjoituksen alussa totesin, että yrittäjällä on oikeus lähes kaikkiin samoihin sosiaalietuuksiin kuin palkansaajallakin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän suuren ja todellista tulotasoa vastaavaan eläkemaksun maksamista yritystoiminnan aikana.

Voiko yrittäjä olla työtön?

Yrittäjän työttömyysturva eroaa oleellisesti palkansaajan turvasta. Tästä syystä vastaan otsikon kysymykseen kyllä ja ei. Yrittäjien kohdalla sana työtön ei tarkoita samaa asiaa kuin palkansaajilla. Yrittäjätoimintaan kuuluu olennaisesti taloudellisen riskin olemassaolo, jota ei voida kompensoida työttömyysturvalla. Esimerkiksi tilapäiset katkokset ja tulojen puuttuminen yritystoiminnassa katsotaan kuuluvan yrittäjäriskin piiriin.

Yrittäjällä on kuitenkin oikeus myös työttömyysturvaan silloin, kun yritystoiminta on loppunut tai kun oma työllistyminen yrityksessä on päättynyt.

Työttömyysturvaa ei siis pääsääntöisesti saa yritystoiminnan ajalle*, sillä tällöin riski kuluu yrittäjälle. Yritystoiminnan päätyttyä turva on sen sijaan olemassa. Kunhan vakuutusmaksut on maksettu.

Sosiaaliturva on yrittäjän omissa käsissä

Summa summarum, yrittäjä voi siis päättää oman sosiaali- ja työttömyysturvatasonsa itse, mutta moni jättää valitsemansa tason kustannussyistä minimiin eikä välttämättä tiedä tai ajattele päätöksensä vaikutuksia. Seurauksena on yleinen käsitys siitä, että yrittäjä olisi sosiaali- ja työttömyysturva-asioissa täysin lainsuojaton, vaikka todellisuudessa päätösvalta asiasta on (varojen salliessa) yrittäjällä itsellään.

 

* Korona-aikana yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea, jos yritystoiminnasta saadut tulot ovat koronapandemian takia laskeneet alle 1 089,67 e/kk. Laki on voimassa tällä hetkellä voimassa 30.6.2021 saakka. Tuelle on ollut tarvetta, koska viime vuona sitä sai 44 000 yrittäjää.

Pekka Salokoski

Yrittäjäkassan markkinointi- ja viestintäpäällikkö. Toiminut yrittäjän työttömyysturvan lähetyssaarnaajana jo yli 10 vuoden ajan. Olen  kiinnostunut työelämän, yrittäjyyden, talouden ja teknologian muutosilmiöistä ja inspiroidun positiivista ihmisistä, jotka näkevät haasteet mahdollisuuksina.

Pekka Salokoski

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.