TE-toimistoja ei kohta enää ole 

Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy TE2024-uudistuksessa kuntien vastuulle 1.1.2025. Tällä hetkellä valtion järjestämisvastuulla olevien palveluiden siirtyminen kunnille tarkoittaa myös sitä, että TE-toimistoja ei kohta enää ole.

Uudistukseen on valmistauduttu jo reilun parin vuoden ajan työllisyyden kuntakokeiluilla. Kokeilujen tavoitteena on selvittää, edistääkö palveluiden järjestäminen kunnissa työllisyyttä. Kokeilun alussa kuntien vastuulle siirtyi noin kolmannes TE-toimiston asiakkaista. Kokeilun asiakkaat jatkavat kuntien asiakkaina siihen saakka, kunnes vuoden 2025 alusta loputkin työttömät ja työnhakijat siirtyvät kuntien asiakkaiksi. Työttömän kannalta positiivista on, että kuntakokeilun arviointitutkimuksen väliraportin mukaan kasvokkain tehtävä ja yksilöllinen palvelu on lisääntynyt kokeilun myötä. Sen sijaan kokeilulla ei ole ollut tilastollisesti suurta vaikutusta palveluiden tarjontaan tai työllistymiseen.

Miten muutokset näkyvät käytännössä asiakkaalle, kun TE-toimistot lakkautetaan?

Verkossa asiakkaiden palvelualustana toimii edelleen työmarkkinatori, eli käytännössä suurin osa ilmoittautuu työttömäksi edelleen saman verkkopalvelun kautta. Kunnat eivät myöskään anna esimerkiksi karensseja jatkossa, vaan vaativammat työvoimapoliittiset lausunnot annetaan jatkossakin keskitetysti, jotta tulkinnat ja käsittelyajat pysyvät yhdenmukaisina. TE-toimistojen lakkauttamisen myötä henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien palvelukseen. Asiantuntemuksen ei siis pitäisi uudistuksessa kadota vaan siirtyä kuntiin.

Uudistuksen myötä kunnat alkavat TE-toimistojen sijaan tarjota muun muassa työnvälitys- ja neuvontapalveluita sekä valmennuksia ja työvoimakoulutuksia. Työllisyyspalveluiden tuomista paikallistasolle on perusteltu sillä, että palvelut saadaan lähemmäs asiakasta ja keskiössä on palveluja tarvitseva asiakas. Kunnissa ajatellaan olevan paikallistuntemusta ja osaamista kohdistaa kuntalaisten ja paikallisten yritysten tarpeet työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseen. Reilut kymmenen vuotta sitten TE-toimistojen palveluverkkouudistuksessa toimistoja lakkautettiin niin, että yli 60 kuntaa jäi ilman TE-toimistoa. Vuodesta 2013 lukien TE-toimistoja on ollut enää 15. Tulevan uudistuksen myötä virastojen lukumäärä ja sijainti on vielä auki. Lähipalvelut ovat kuitenkin erityisen tärkeitä niille, jotka eivät voi tai halua käyttää digitaalisia palvelukanavia. Palvelujen siirtyminen kuntiin voi parantaa lähipalveluita ja väliraportin löydöksen mukaisesti synnyttää henkilökohtaisempaa tukea.

Yksilöllinen palvelu vaatii myös riittävästi resursseja. Viime vuonna otettiin käyttöön pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Mallia on kritisoitu osin joustamattomaksi, joka ei tarpeeksi huomioi asiakaskunnan monimuotoisuutta ja erilaisia tarpeita. Byrokraattiseksi luonnehdittu malli sitoo lisäksi paljon asiantuntijoiden aikaa, jolloin palvelua ei aina voida kohdistaa niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Koska palveluita tarjoavat jatkossa kunnat tai useamman kunnan muodostamat työllisyysalueet, tuotiin jo hallituksen esityksen lausuntokierroksella esiin huolta, onko kaikissa kunnissa tai työllisyysalueilla resursseja tarjota jatkossa saman verran ja laadullisesti yhdenmukaisia palveluita. Työttömän kannalta tärkeää olisi saada paitsi yksilölliset tarpeet huomioivia, mutta myös tasalaatuisia palveluita.

Pyrkimystä hyvään asiakaspalveluun ja auttaa työvoimaa kohtaamaan voisi kuvitella kunnista löytyvän. Laajentuneen rahoitusvastuun myötä jatkossa kunta myös hyötyy taloudellisesti siitä, jos se onnistuu lyhentämään asukkaansa työttömyysaikaa. Riittävien resurssien takaaminen on edellytys sille, että kunnat voivat tarjota jatkossa yksilöllistä palvelua. Paikallistasolle siirtyvien palveluiden käytännön vaikutukset on kuitenkin mahdollista nähdä tarkemmin vasta myöhemmin, kun järjestämisvastuu on ensin siirretty kunnille ja työllisyysalueille tammikuussa 2025.