Faktaa ansioturvasta

Ansioturva on tärkeä turvaverkko erityisesti pieni- ja keskituloisille

Ansioturva on toimeentulon paras suoja työttömyyden kohdatessa – olipa palkkasi 1500 euroa tai 4000 euroa kuussa. Käytännössä ansioturvaan joutuvat kuitenkin useimmin turvautumaan pieni- ja keskituloiset. Tämä johtuu siitä, että työttömyys on yleisintä pienituloisten joukossa.

Ansiopäiväraha on myös suhteutettu henkilön työttömyyttä edeltäviin ansioihin niin, että korvaustaso (etuus suhteessa palkkaan) on sitä korkeampi, mitä pienemmät tulot ovat.

.

Ansiopäivärahan saajat ovat valtaosin pieni- ja keskituloisia.

Naisilla työttömyyttä edeltävä palkka on useimmin 2000-2500 euroa ja miehillä 2500-3000.

17 % ansiopäivärahan saajista on ansainnut ennen työttömyyttä yli 3500 euroa kuukaudessa. Vain 4,5 % saajista ansaitsi yli 5000 euroa.

.

Ansiopäivärahan määrä nousee tulojen kasvaessa, mutta ei yhtä nopeasti kuin palkka. Tämän vuoksi ansiopäivärahan suhde työttömyyttä edeltävään palkkaan on korkein pienimmillä tuloilla ja laskee tulojen kasvaessa.

1000 euron tulojen perusteella laskettu ansiopäiväraha on lähes 90 % palkasta. 3000 euroa ansaitsevalla suhde on noin 6o %. 4000 euroa ansaitsevan ansiopäiväraha on noin puolet palkasta.

.

26 % ansiopäivärahan saajista oli viime vuonna 50-59-vuotiaita. Seuraavaksi yleisin ryhmä olivat 30-39-vuotiaat, joita oli 23 %.

Naisia etuudensaajista oli 50 % ja miehiä 50 %

Ansioturva kannustaa

Ansioturvan saajat työllistyvät nopeasti ja työskentelevät erittäin usein jo työttömyyden aikana.

Kaksi kolmesta työllistyy puolessa vuodessa ja yli kolmannes on osa-aika- tai keikkatyössä.

Ansioturvan saajat myös joutuvat harvemmin turvautumaan asumis- ja toimeentulotukeen, mikä osaltaan estää kannusteloukkujen syntymistä.

.

Vuoden 2021 lopussa 36 % ansiopäivärahan saajista oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta. 56 %:lla saajista työttömyys oli kestänyt alle puoli vuotta.

Ansiopäivärahalta työllistytään nopeasti erityisesti työttömyysjaksojen alussa. Edellisvuoden lopussa alle kuukauden kestäneiden työttömyysjaksojen osuus oli lähes kaksinkertainen suhteessa peruspäivärahan saajiin ja yli viisinkertainen suhteessa työmarkkinatuen saajiin.

.

Myös työskentely ansioturvalla on erittäin yleistä. Työllä voi kasvattaa kokonaistuloja ja nollata päivärahan enimmäisaikalaskurin.

42 % ansiopäivärahan saajista työskentelikin vuonna 2021 osa-aikaisesti ja sai soviteltua päivärahaa, jossa huomioidaan työtulon vaikutus.

Suojaosan alle jäävät tulot eivät tilastoidu lainkaan, joten todellisuudessa työllistyneiden joukko on vielä tätäkin suurempi.

.

Nopea työllistyminen ja osittaisen työn yleisyys voi osaltaan johtua siitä, että ansioturva vähentää toimeentulotuen ja asumistuen tarvetta suhteessa perusturvaetuuksiin.

Vuonna 2021 toimeentulotukea saavista kotitalouksista 4 % sai ansiopäivärahaa ja 45 % Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Asumistukea saavista ruokakunnista ansiopäivärahalla oli 8 % ja Kelan työttömyysetuudella 40 %. 

Toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyy merkittäviä kannustinloukkuja, jotka estävät työllistymistä. Vähentämällä näiden viimesijaisten etuuksien tarvetta, ansioturva poistaa työttömyyteen liittyviä kannustinloukkuja.

.

Ansioturvan kannustinloukut ovat harvinaisia, sillä osittainen työskentely on hyvin kannattavaa esimerkiksi suojaosan ja matalan vähenemisasteen vuoksi.

Oheisessa taulukossa näkyy osa-aika- tai keikkatyön vaikutus ansiopäivärahaan. Esimerkki on laskettu keskimääräisellä ansiopäivärahan kuukausitasolla.

Kassan jäsenet ja työnantajat rahoittavat ansiopäivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan

Valtio rahoittaa ansioturvasta peruspäivähaa tai työmarkkinatukea vastaavan määrän.

Palkansaajien työttömyyskassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa rahoitetaan jäsenmaksuilla.

Valtio tai kassaan kuulumattomat henkilöt eivät osallistu päivärahan ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen lainkaan.

Kassaan kuulumattomien on myös maksettava työttömyysvakuutusmaksu. Tällä maksulla ei kuitenkaan rahoiteta ansioturvaa, vaan perusturvaa.

Kelalle maksetaan vuosittain yli 200 miljoonaa työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa, että peruspäiväraha rahoitetaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan vakuutusmaksuilla.

.

Työttömyysvakutuusmaksulla rahoitetaan ansiopäivärahan ja peruspäivärahan lisäksi eläkkeitä, aikuiskoulutusta ja palkkaturvaa.

Eläkkeiden rahoitus johtuu siitä, että työttömyys- ja aikuiskoulutusaika huomioidaan eläkkeissä, vaikka työtön tai opiskelija ei maksa etuudestaan eläkemaksuja. Aikuiskoulutukseen menevällä rahoituksella tuetaan aikuisten ammatillista kehittymistä. Palkkaturvana taas korvataan työntekijälle palkkasaatavia silloin, kun työnantaja on maksukyvytön.

Kassat ovat poikkeustilanteiden asiantuntijoita

Työtttömyyskassat ovat olemassa poikkeustilanteita ja kriisejä varten ja niillä on runsaasti kokemusta nopeista muutoksista työttömyysasteessa.

Tässä ovat tukena muun muassa hyvät yhteydet työmarkkinoille sekä laaja alan sisäinen yhteistyö.

 

.

Uusia lomautus- ja työttömyysjaksoja koskevien hakemusten määrä nousi nopeasti vuonna 2020 koronapandemian vuoksi.

Vuoden 2021 aikana uusien hakemusten määrä laski pandemiaa edeltävälle tasolle, ja määrä on pysynyt samana vuoden 2022 aikana.

 

.

Työttömyyskassojen käsittelyprosesseja on viime vuosien aikana uudistettu ja automatisoitu. Näillä toimilla on pyritty rajoittamaan käsittelyajan pitenemistä.

Uusia hakemuksia koskeva keskimääräinen käsittelyaika on pysynyt koronapandemian jälkeen tasaisesti alle 10 päivässä.

.

Asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan työttömyyskassojen jäsenet pitävät kassojen palvelua arvossa. Vuosina 2021-2022 toteutettujen kyselyjen mukaan jäsenet katsovat, että kassan palvelun nopeus, asiantuntemus ja luotettavuus ovat hyvällä tasolla.

Yhtenäisiin asiakastyytyväisyyskyselyihin osallistui noin neljännes kassoista. Asteikko 1=heikko, 6=erinomainen.

Mikä TYJ?

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry (TYJ) on työttömyyskassojen edunvalvonta- ja koulutusjärjestö sekä yhteistoimintaelin. TYJ kehittää työttömyysturvaa ja kassojen toimintaa sekä ylläpitää niiden tietotaitoa. Kaikki Suomessa toimivat 21 työttömyyskassaa ovat jäseninä TYJ:ssä.

Lisätiedot

Aki Villman

toiminnanjohtaja

050 356 7990

Tiina Kytömäki

viestintävastaava

040 717 1147