Siirry sisältöön

Lausunnot

Työ- ja elinkeinoministeriö 6.3.2020

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (TEM019:00/2019)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä lausuntoa otsikossa mainitusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

Aluksi

Selvyyden vuoksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö haluaa ilmoittaa heti aluksi, että työttömyyskassat ovat edelleen valmiita ottamaan vastaan ne tehtävät, jotka tässä esityksessä on määritelty siirtyviksi tehtäviksi. Työttömyyskassat ovat vakuuttuneita siitä, että ne pystyvät hoitamaan siirtyvät tehtävät siten, kuin julkisen tehtävän hoitaminen edellyttää.

Esitetty muutos olisi omiaan yksinkertaistamaan ja keventämään työttömyysturvan toimeenpanoa ja selkiyttäisi lainsäädäntöä. Työttömyysetuuden hakijoiden näkökulmasta etuuksiin liittyvien asioiden hoitaminen helpottuisi, koska hakija asioisi etuuksiin liittyvissä asioissa pääasiassa vain etuuden maksajan kanssa. Lisäksi muutos vähentäisi nykyprosesseihin liittyvää kaksinkertaista työtä, kun niitä asioita, joita tutkii sekä TE-hallinto että etuuden maksajat, olisi nykyistä vähemmän.

Yhteisjärjestö kiinnittää vielä huomiota siihen, että tehtävien siirron valmisteluun on jo nyt käytetty huomattavasti eri osapuolten resursseja, myös työttömyyskassojen ja Yhteisjärjetön.

Työ- ja elinkeinotoimistoille jäävien tehtävien keskittäminen

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa sitä, että TE-hallinnolle tämän esityksen perusteella jääviä tehtäviä keskitettäisiin valtakunnallisesti. Ratkaisu lisää etuudensaajien yhdenvertaisuutta varsinkin seuraamusten määräämistä koskevissa tilanteissa.

Yritystoimintaa koskevat säännökset

Esityksessä määritellään siirtyvät tehtävät, mutta esitys ei sisällä juurikaan muutoksia siirrettäviä tehtäviä koskeviin säännöksiin. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiinnittää tässä yhteydessä huomiota yrittäjyyttä koskeviin säännöksiin työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä sekä 2 luvun 5-9 §:ssä. Säännöksissä on määritelty, ketä pidetään yrittäjänä ja sen lisäksi säännellään, milloin yritystoiminta on esteenä etuuden maksamisella. Säännökset sisältävät yleiset yritystoiminnan aloittamis- ja päättymistilanteet ja sitten samoja edellytyksiä erikseen yrittäjän perheenjäsenen ja palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän osalta. Edellytykset ovat osin samoja ja osin erilaisia. Lisäksi tulee sen arviointi, onko yritystoiminta pää- vai sivutoimista. Sääntely on siis erittäin monimutkaista.

Monimutkainen sääntely aiheuttaa sen, että etuuden saajan on mahdotonta hahmottaa säännöstön kokonaisuutta, mikä taas antaa aiheen siihen jo esitettyynkin kritiikkiin, että säännösten soveltaminen on epäyhtenäistä ja vaikuttaa jopa mielivaltaiselta.

Lisäksi näinkin monimutkaisen säännöstön toimeenpano on työlästä ja edellyttää useiden eri asioiden selvittämistä ennen päätöksentekoa. Monet edellytykset ovat sellaisia, että niiden täyttymisestä ei ole ainakaan toistaiseksi saatavissa tietoja sähköisesti, joten niiden todentaminen edellyttää etuuden hakijalta erillistä selvitystä. Säännöstö on siis työläs sekä toimeenpanijalle että etuuden hakijalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että pikaisesti käynnistettäisiin lainsäädäntötyö yrittäjyyttä koskevien säännösten yksinkertaistamiseksi.

Etuusoikeuden palautuminen koulutusta vailla olevaa nuorta koskevan rajoituksen taikka työssäolovelvoitteen jälkeen

Esityksen 11 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassat tutkisivat, onko oikeus työttömyysetuuteen palautunut koulutusta vailla olevaa nuorta koskevan rajoituksen tai työssäolovelvoitteen jälkeen. Missään ei kuitenkaan ole säännöstä, joka velvoittaisi etuuden maksajat järjestämään tällaisen seurannan eikä esityksen perusteluissakaan oteta selkeästi kantaa siihen, mikä taho tekee päätöksen siitä, voidaanko etuus maksaa vai ei.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa selvyyden vuoksi, että työttömyyskassoilla ei ole mitään sitä vastaan, etteikö kyseisiä tehtäviä siirrettäisi työttömyyskassojen tehtäväksi siis sekä seurannan että päätöksenteon osalta. Asiasta pitäisi kuitenkin selvyyden vuoksi säätää laissa.

Työvoimakoulutus

Esityksessä täsmennetään työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:ssä säädettyjä työttömyysuhan alaisuuden edellytyksiä. Esityksen mukaan työttömyysetuutta maksettaisiin työvoimakoulutukseen osallistumisen ajalta hakijalle, joka on irtisanottu taikka on määräaikaisessa työsuhteessa, vaikka hän ei olisi työtön tai lomautettu.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n mukaan työttömyysetuuteen ei ole oikeutta työnhakijalla siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Tämä säännös estää työttömyysetuuden maksamisen käytännössä aina irtisanotulle hakijalle työvoimakoulutuksen ajalta, vaikka asiasta olisikin säädetty esitetyllä tavalla työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:ssä. Näin ollen esitetty työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n muutos on osin vaikutukseton, jollei samalla säädetä, että etuutta maksetaan muiden tilanteiden lisäksi työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä.

Yhteisjärjestö esittää, että hallituksen esitystä täsmennetään yllä kuvatulla tavalla.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota vielä siihen, että esitys sisältää myös yrittäjien etuusoikeutta heikentävän vaikutuksen. Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeen (ja vakiintuneen käytännön) mukaan yrittäjälle maksetaan vain perusosan suuruista etuutta, jos oikeus etuuteen perustuu työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n 1 momentin 1-kohtaan, joka säilytettäisiin esityksessä ennallaan. Yrittäjälle maksetaan voimassa olevan lain perusteella myös ansio-osa, jos oikeus etuuteen perustuu sanotun lainkohdan 2-kohtaan. Kun esityksessä muutetaan 2-kohtaa siten, että se koskee vain palkansaajia, esitys merkitsee myös sitä, että yrittäjille ei enää voida maksaa ansio-osaa työvoimakoulutuksen ajalta missään tilanteessa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todettaisiin, että päätoimisille yrittäjille maksetaan työvoimakoulutuksen ajalta sitä etuutta, johon hänellä olisi työttömänä oikeus (siis ansio-osalla korotettuna), jos työ- ja elinkeinotoimisto on valinnut hänet työvoimakoulutukseen.

Omaehtoinen opiskelu

Omaehtoisten opintojen seuranta on määritelty jo nyt erittäin monimutkaisella tavalla. Kun siihen lisätään esityksen muutokset päätösvallan siirtymisestä, sääntelystä tulee entistä monimutkaisempi. Lopputuloksena on, että opintoja seurataan oppilaitoksissa, TE-toimistoissa ja työttömyyskassoissa.

Ensinnäkin on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 5 §:ssä säädetty tukiaika ja sen kulumisen seuranta. 3 momentin mukaan 24 kuukauden tukiaika keskeytyy, jos opinnot keskeytetään pätevästä syystä. Esityksen mukaan tämä tukiajan kuluminen ja sen keskeytyminen siirretään maksajan päätösvaltaan. Koska saman pykälän muistakaan momenteista TE-hallinto ei anna maksajille työvoimapoliittista lausuntoa, on pääteltävä, että päätösvalta myös tämän pykälän 1,2 ja 4 momenttien osalta on maksajilla.

Sitten kyseessä olevan lain 6 luvun 6 §:ssä säädettäisiin opintojen seurannasta. Opiskelijan on raportoitava maksajalle opintojensa etenemisestä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovitulla tavalla. Lain sanamuodon mukaan opintoja on siis seurattava opiskelijan esittämien ilmoitusten pohjalta myös siinä tilanteessa, että opintojen etenemistä voitaisiin mahdollisesti seurata sähköisen tiedonsiirron kautta. Valtion digitalisaation tavoitteena on, että käytettäisiin mahdollisimman paljon sähköistä tiedon siirtoa sen sijaan, että vaivattaisiin asiakkaita toimittamaan ilmoituksia ja selvitystä. Tätä taustaa vasten pykälän sanamuotoa olisi syytä tarkistaa.

Joka tapauksessa opintojen etenemisen seuranta olisi maksajalla, mutta päätösvalta tukemisen lakkauttamisesta olisi TE-toimistoilla. Tämän takia pitää rakentaa monenlaista tiedon siirtämistä maksajien ja TE-toimistojen kesken. TE-toimistojen pitää ilmoittaa maksajille, miten se on ohjannut opiskelijaa ilmoittamaan opintojen etenemisestä. Opiskelijan pitää raportoida opintojen etenemisestä.  Maksajan tulee ilmoittaa TE-toimistolle, jos opinnot eivät etene riittävällä tavalla taikka opiskelija ei ilmoita asiasta sovitulla tavalla. TE-toimisto ilmoittaa maksajalle, mihin lopputulokseen se on tullut, voidaanko opintoja edelleen tukea työttömyysetuudella vai ei. Tämän kaiken lisäksi tulevat opiskelijan kuulemiseen, maksamisen keskeyttämiseen ja päätöksen antamiseen liittyvät toimet.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että päätösvalta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 6 §:ssä voitaisiin siirtää maksajille kaikilta osin.  Se, milloin opintojen katsotaan etenevän riittävästi, on kyseisen pykälän ensimmäisessä momentissa määritelty siten, että asiaan ei sisälly harkintaa. Opintojen katsotaan edenneen riittävästi, jos opintosuorituksia on korkeakouluopinnoissa keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti ja muissa opinnoissa opinnot ovat edenneet koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti. Päätösvallan siirtäminen maksajalle tältä osin yksinkertaistaisi järjestelmää huomattavasti.

Vihdoin esityksen 6 luvun 7 §:ssä säädettäisiin opintojen laiminlyönnistä. Siinä päätösvalta on yksiselitteisesti TE-toimistolla ja tämän pykälän vuoksi myös TE-toimistoilla on velvollisuus seurata opintojen etenemistä. Sinänsä mielenkiintoinen ratkaisu on, että 6 §:n mukaan opintojen on edettävä riittävällä tavalla ja jos näin ei ole, minkäänlaista hyväksyttävää syytä ei lain sanamuodon mukaan voida ottaa huomioon. Jos opiskelija sen sijaan laiminlyö opintojaan 7 §:ssä määritellyllä tavalla, opintoja voidaan edelleen tukea työttömyysetuudella, jos opiskelija esittää opinnoista poissaololleen tai opintojen laiminlyönnille hyväksyttävän syyn. Joka tapauksessa 6 ja 7 §:ien välinen suhde jää vähintäänkin epäselväksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että opintojen laiminlyönnistä ei säädettäisi erikseen lainkaan. Opintojen etenemistä seurataan joka tapauksessa 6 §:n mukaisesti ja jos opinnot eivät etene vaaditulla tavalla, etuuden maksaminen lakkautetaan. Opinnoista poissaolo taikka opintojen laiminlyönti johtaa joka tapauksessa siihen, että opinnot eivät etene riittävästi. Tapauksissa, joissa opiskelun edellytyksiä ei ole laiminlyöntien vuoksi, oppilaitos todennäköisesti erottaa opiskelijan. Lisäksi tukiaika on kuitenkin rajoitettu.

Edellä esitetty ratkaisu mahdollistaisi sen, että TE-toimistot edelleen päättäisivät opintojen tukemisesta työttömyysetuudella, mutta niillä ei olisi velvollisuutta seurata opintojen etenemistä. Viimeksi mainittu tehtävä ja sen vaikutus etuuden maksamiselle olisi pelkästään etuuden maksajilla. Ratkaisu yksinkertaistaisi omaehtoisten opintojen sääntelyä ja tietojen välitystarvetta ja ennen kaikkea opiskelijan olisi helpompi hahmottaa, mikä taho päättää mistäkin asiasta ja mille taholle hänen tulee selvityksensä esittää.

Edellä olevat muutokset tulee ottaa huomioon myös 8 §:n mukaisessa tietojen antovelvollisuudessa. Esityksen perusteella jää joka tapauksessa epäselväksi, mistä etuuden maksaja saa tiedon opintojen lomajaksoista (mitä tietoa tarvitaan esityksen 6 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamisessa) ja opintojen päättymisestä (mitä tietoa maksaja tarvitsee joka tapauksessa etuuden maksamiseen). Mitään ilmoitusvelvollisuuttahan asiasta ei ole säädetty TE-hallinnolta etuuden maksajille.

Omaehtoisiin opintoihin sisältyy edelleen etuuden saajan oikeusturvan kannalta erittäin ongelmallinen ratkaisu. Jos TE-toimisto päättää, että hakijan opintoja ei tueta omaehtoisina opintoina ja hakija kaikesta huolimatta aloittaa opinnot, hänelle ei anneta valituskelpoista päätöstä siitä, miksi opintoja ei tueta omaehtoisina opintoina. Hänelle annetaan sen sijaan päätös siitä, että hänellä ei ole oikeutta etuuteen, koska opinnot ovat päätoimisia. Opintojen päätoimisuus taas olisi ollut edellytys sille, että opintoja olisi voitu tukea omaehtoisina opintoina. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että tämä tila olisi vihdoin pitänyt korjata lainsäädännössä.

Toimeenpanoa koskevat säännökset

Kuuleminen

Työttömyysturvalaki rakentuu pitkälle sille periaatteelle, että etuuden hakija esittää hänen asiassaan tarpeellisen selvityksen. Digitalisaation edetessä hakemuskäsittely perustuu entistä enemmän tietoon, joka hankitaan työttömyyskassaan sähköisten tiedonvälitysjärjestelmien kautta. Työttömyyskassojen on tarkoitus käyttää etuuskäsittelyssään esimerkiksi tulorekisterin, TE-hallinnon tietojärjestelmän, Koski-rekisterin, ETK:n työsuhderekisterin ja Kelan Kelmu -palvelun tietoja. Sähköisen tiedonsiirron hyödyntäminen nopeuttaa etuuskäsittelyä ja mahdollistaa automaation hyödyntämisen.

Hallintolain 34 § ja siihen perustuva sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohje vaativat kuitenkin hyvin laajasti hakijan kuulemista ennen kuin päätös voidaan perustaa tietoon, joka on saatu muualta kuin hakijalta. Vaikka työttömyyskassojen etuusprosessi on tarkoitus rakentaa mahdollisimman pitkälti siten, että hakijalla olisi tiedossaan sähköisesti hankittu tieto jo siinä vaiheessa, kun hän tekee hakemusta työttömyyskassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, säännökset kuulemisesta jättävät tilanteen pitkälti tulkinnanvaraiseksi ja vaarantavat asian viivytyksettömän käsittelyn. Itse asiassa kuulemista koskevat säännökset syövät pitkälti sen hyödyn, joka sähköisestä tiedon siirrosta olisi saatavissa.

Kuulemista koskevat säännökset ovat hakijan oikeusturvan kannalta tärkeitä. Ottaen kuitenkin huomioon myös sen, että ansioturvaa maksetaan hakijan toimeentulon turvaamiseksi, hakemusten mahdollisimman nopea käsittely on niin ikään hakijan kannalta tärkeää. Hakijalla on käytettävissään tehokkaat keinot (oikaisu, valitus ja itseoikaisu) niissä tilanteissa, joissa muualta kuin hakijalta hankittu tieto osoittautuu vääräksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että työttömyysturvalain 11 lukuun lisätään säännös, jonka mukaan hakijaa on kuultava vain, jos hankittu selvitys on hakijan antamien tietojen kanssa selkeässä ristiriidassa taikka se on hankittujen tietojen luotettavuuden tai muun syyn vuoksi tarpeellista.

Hakijan oma-aloitteinen tiedonantovelvollisuus

Esityksessä esitetään muutoksia myös työttömyysturvalain 11 §:n 2 §:n 4 momenttiin, jossa säädetään etuuden hakijan tai saajan oma-aloitteisesta tietojenantovelvollisuudesta etuuden maksajalle. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää säännöstä edelleen perusteltuna, koska etuuden saamisen edellytyksiä ei voida kattavasti tarkastaa pelkästään sähköisen tiedonsiirron keinoin erilaisista rekistereistä. Se, että laissa on säädetty etuuden saajalle oma-aloitteinen tiedonantovelvollisuus mahdollistaisi jatkossa myös sen, että erillisistä jatkohakemuksista voitaisiin luopua.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ehdottaa, että tässä yhteydessä tehtäisiin kyseessä olevaan lainkohtaan esityksessä olevien lisäksi myös muita muutoksia.

Luettelon 2, 13 ja 14 kohdissa on määritelty ilmoitettaviksi sosiaalietuuksiksi vain osa ansiopäivärahan maksamisen estävistä taikka vähennettävistä etuuksista. Tieto sosiaalietuuksista saadaan tulevaisuudessa todennäköisesti myös tulorekisteristä. Tiedon saannin turvaamiseksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että luettelossa määriteltäisiin ilmoitettaviksi sosiaalietuuksiksi yleisemmällä määrittelyllä kaikki ansiopäivärahaan vaikuttavat sosiaalietuudet ja myös se, että hakija on hakenut tällaista etuutta.

Luettelon 4 kohdassa velvoitetaan hakija ilmoittamaan etuuden maksajalle oma-aloitteisesti työttömyyden jatkumisesta. Työttömyysetuutta haetaan kuitenkin erikseen hakemuksella, jolloin työttömyyden jatkuminen tulee työttömyyskassan tietoon joka tapauksessa. Siltä varalta, että ansioturvaprosessia kehitettäisiin siten, että erillisistä jatkohakemuksista luovuttaisiin, kohta pitäisi muuttaa siten, että hakija olisi velvollinen ilmoittamaan oma-aloitteisesti työttömyysetuuden maksajalle työttömyyden päättymisestä ja päättymisajankohdan. Se syy, miksi työttömyys päättyy, ei ole etuuden maksajalle välttämätön tieto, minkä takia tämän tiedon saamiseen työttömyyskassoilla ei ole oikeuttakaan. TE-hallinto on kuitenkin toistuvasti vaatinut maksajia ilmoittamaan sille syyn, miksi työttömyys päättyy. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ehdottaa, että työttömyysturvalakiin taikka julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella työttömällä työnhakijalla olisi velvollisuus ilmoittaa TE-toimistolle työttömyyden päättymisestä ja sen syystä.

Luettelon 8 kohta on syytä kumota, koska erorahajärjestelmän kumoamisesta on pitkä aika.

Luettelon 11 kohdassa velvoitetaan hakija ilmoittamaan työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä. Tiedon hakijan osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun pitäisi tulla etuuden maksajalle esityksen 4 a §:n perusteella TE-toimiston ilmoituksella. Oletettavasti ilmoitus sisältää tiedon myös palvelun päättymisestä. Näin ollen hakijan erillisestä oma-aloitteisesta ilmoitusvelvollisuudesta voitaisiin luopua.

Luettelon 12 kohta onkin esityksessä esitetty muutettavaksi muotoon opiskelun aloittaminen. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä.

Päätösten sähköinen tiedoksianto

Työttömyysturvalain 11 luvun 3 §:n 3 momentissa säädetään työttömyyskassan antaman päätöksen tiedoksi annosta. Kansaneläkelaitoksen päätöksen tiedoksi annosta säädetään Kansaneläkelaitosta koskevassa laissa. Säännösten sanamuodot eroavat jonkin verran toisistaan. Tämä on johtanut Finanssivalvonnan vaatimuksesta siihen, että jos hakija (jonka etukäteiseen suostumukseen sähköinen tiedoksi anto perustuu), ei hae sähköistä päätöstä palvelimelta, työttömyyskassan pitää lähettää päätös joka tapauksessa postissa. Kansaneläkelaitos katsoo, että päätös voidaan antaa noudattaen tavanomaista tiedoksiantotapaa eikä se siis lähetä päätöksiä postilla, vaikka hakija ei päätöstä kävisikään noutamassa palvelimelta. Käytäntöjen eroavaisuuksiin ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että työttömyysturvalain 11 luvun 3 §:n 3 momentin sanamuoto muutettaisiin sellaiseksi, että myös työttömyyskassat voisivat käyttää tavanomaista tiedoksiantotapaa (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 19 §) sähköisiä päätöksiä annettaessa.

Resurssien korvaaminen

Työttömyyskassat pitävät ehdottoman tärkeänä, että tehtävien siirron aiheuttama taloudellinen rasite korvataan niille täysimääräisenä valtion varoista. Kyse on tehtävistä, jotka on tähän saakka rahoitettu valtion varoista eikä ole kohtuullista siirtää näiden tehtävien hoitamista työttömyyskassoille jäsenmaksulla rahoitettavaksi.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole otettu minkäänlaista kantaa siihen, millä määrällä ja millä tavalla työttömyyskassojen resurssilisäykset aiotaan korvata. Esityksessä on tyydytty pelkästään toteamaan eri osapuolten arviot siirrettävien tehtävien aiheuttamasta resurssilisäyksestä. Työttömyyskassat eivät itse asiassa tiedä resurssien korvaamisesta yhtään sen enempää kuin ennen hallituksen esitystä.

Valmistautuminen tehtävien siirtoon on aiheuttanut työttömyyskassoille kustannuksia jo nyt. Työttömyyskassojen henkilöstöresursseja on käytetty Kehan, Kelan ja työttömyyskassojen kesken tehtyyn valmistelutyöhön, minkä lisäksi yhteiseen valmistelutyöhön osallistuneet maksatusjärjestelmien edustajat ovat laskuttaneet tästä työstä työttömyyskassoja. Jos hanke etenee suunnitellusti, varsinaiset tietojärjestelmämuutokset tulee toteuttaa ennen tehtävien siirtämistä ja työttömyyskassojen tietojärjestelmiin vaadittavat muutokset ovat merkittäviä. Lisäksi tehtävien siirto tulee vaatimaan laajaa ja perusteellista henkilökunnan kouluttamista, mikä pitää toteuttaa ennen tehtävien siirtämistä. Tehtävien siirrosta aiheutuneita kustannuksia tulisi siis korvata työttömyyskassoille jo ennen varsinaista tehtävien siirtämistä.

Tehtävien siirto aiheuttaa työttömyyskassoille kertaluontoisia kustannuksia, kuten esimerkiksi tietojärjestelmämuutoksia. Sen lisäksi tehtävien siirtäminen aiheuttaa kassoille jatkuvia menolisäyksiä. Näitä aiheuttavat esimerkiksi lisääntyvä henkilöstö. Esityksessä ei oteta kantaa siihenkään, miltä ajalta korvauksia työttömyyskassoille maksettaisiin. Työttömyyskassat edellyttävät, että niille korvataan myös jatkuvat menolisäykset kassojen hallintokulukorvauksia korottamalla.

Ohjeet

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö vastustaa sitä, että Uudenmaan ELY valmistelisi työttömyyskassojen soveltamisohjeet.

Ylipäätään on ongelmallista, että soveltamisohjeita valmistelisi toisella hallinnonalalla toimiva organisaatio kuin se taho, joka soveltamisohjeet vahvistaa. Käytännön ongelmaksi muodostuu, että ei ole selvää, onko Uudenmaan ELY velvollinen valmistelemaan ohjeet siinä muodossa kuin sosiaali- ja terveysministeriö vaatii vai onko sosiaali- ja terveysministeriö velvollinen vahvistamaan ohjeet siinä muodossa kuin Uudenmaan ELY ne valmistelee.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää epäoikeudenmukaisena, että Uudenmaan ELY:n soveltamisohjeet koskisivat vain työttömyyskassoja, mutta ei Kansaneläkelaitosta. Tosin esityksen 14 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ohjeet valmistellaan etuuden maksajille, mutta lainkohdan sanamuodon mukaan kyse on pelkästään työttömyyskassoille annettavista soveltamisohjeista.

Finanssivalvonnalla, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja työttömyyskassoilla on vakiintuneet työskentelytavat soveltamisohjeiden valmisteluun, mikä takaa sen, että myös työttömyyskassoja kuullaan valmisteluprosessissa. Mitään tietoa siitä, miten työttömyyskassoja kuullaan Uudenmaan ELY:n valmistellessa soveltamisohjeita, ei ole.

Mitään tarkempaa tietoa hallituksen esityksessä ei ole siitä, sisältäisikö Uudenmaan ELY:n valmistelemat ohjeet myös ohjeita siitä, miten asioita pitää työttömyyskassoissa käsitellä. Ja vaikka ohjeet koskisivatkin pelkästään substanssia, sitäkin koskeva ohjeistus vaikuttaa siihen, miten asioita tutkitaan ja käsitellään. Uudenmaan ELY ei tunne työttömyyskassojen toimintaa riittävällä tarkkuudella eikä tiedä, miten esimerkiksi tiedonvälitys ja etuuden hakeminen on työttömyyskassoissa järjestetty. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöllä on mahdollisuus antaa työttömyyskassoille sitovia määräyksiä menettelytavoista asetuksella. Vaarana on, että työttömyyskassat saavat eri tahoilta keskenään ristiriitaisia menettelytapaohjeita.  Työttömyyskassat eivät voi järjestää toimintaansa siten, että samaa hakemusta käsiteltäessä menettelytavat eroavat toisistaan sen mukaan, onko kyse siirtyvistä tehtävistä vai ”vanhoista” tehtävistä.

Se jako työvoimapoliittisiin ja sosiaalipoliittisiin asioihin, johon Suomessa on totuttu, ei ole mikään universaali ja pysyvä totuus, vaan ainoastaan se tapa, jolla asiat on tähän saakka totuttu jakamaan. Tehtävien siirron jälkeen pidemmällä aikavälillä jako siirtyviin tehtäviin ja työttömyyskassojen muihin tehtäviin hämärtyy ja siirtyvistä tehtävistä tulee osa työttömyyskassojen muuta toimintaa. Jonkin ajan kuluttua jako siirtyviin tehtäviin ja ”vanhoihin” tehtäviin muodostuu siis keinotekoiseksi ja perustelemattomaksi. Tätä taustaa vasten olisi luonnollista, että myös lainsäädännön valmistelu siirtyisi tältä osin sosiaali- ja terveysministeriölle.

Joka tapauksessa toimeenpanon kannalta on ongelmallista, että ohjeistusta valmistelee kaksi tahoa (Finanssivalvonta ja Uudenmaan ELY), joilla ei ole juurikaan yhteistyötä keskenään taikka tarkempaa tietoa toistensa toiminnasta. Jonkin ajan kuluttua Uudenmaan ELY:n näkökulma siirtyviin tehtäviin muuttuu, koska sen hallinnonalalla ei enää käsitellä esimerkiksi yritystoimintaa tai opiskelua etuusoikeuden kannalta, vaan vain työttömille työnhakijoille tarjottavien palvelujen ja työllistymismahdollisuuksien kannalta. Ohjeiden antaminen asioissa, joihin ei ole enää kosketuspintaa, ei ole järkevää.

Koska esityksessä ei ole esitetty muutoksia työttömyyskassojen valvontaan, on pääteltävä, että Finanssivalvonta valvoo työttömyyskassojen toimintaa myös siirtyvien tehtävien osalta. Näin ollen Finanssivalvonta voi edellyttää kassoilta sellaista menettelyä, jotka ovat ristiriidassa Uudenmaan ELY:n valmistelemien soveltamisohjeiden kanssa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että työttömyyskassojen soveltamisohjeet valmistelisi kaikilta osin Finanssivalvonta ja ne vahvistaisi sosiaali- ja terveysministeriö.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaalain 17 § kumottaisiin, koska asioita, joista pitäisi antaa työvoimapoliittinen lausunto, ei enää olisi. Kuitenkin esityksen 23 §:n mukaan vuorotteluvapaan toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja kehittää ylimpänä viranomaisena vuorottelukorvaukseen liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja työvoimapoliittisten asioiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Epäselväksi esityksen perusteella jää, mitkä ovat työvoimapoliittisia asioita tehtävien siirron jälkeen, niitä kun ei ole enää määritelty laissa. Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että vuorotteluvapaata koskevat ylimmän viranomaisen tehtävät pitäisi keskittää yhdelle ministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle.

Siirtymävaihe

Esityksessä todetaan, että siirrettävistä tehtävistä arvioidaan aiheutuvan sellaista uuden osaamisen tarvetta, joka tulisi turvata muun muassa työttömyysetuuden maksajien riittävällä kouluttamisella ja ohjeistamisella myös lain voimaantulon jälkeen siirtymävaiheen ajan. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on samaa mieltä ja painottaa, että valmistautuminen tehtävien siirtoon edellyttää jo ennen siirtoa mahdollisuutta saada käyttöön kaikki siirtyviin tehtäviin liittyvä ohjeistus ja apua kouluttamiseen. Esityksessä on loppujen lopuksi hyvin vähän muutoksia niihin säännöksiin, jotka koskevat siirtyviä tehtäviä ja esityksessäkin on todettu, että lainsäädännöllä ei pyritä muuttamaan tältä osin vakiintunutta käytäntöä. Yhteisjärjestö toivoo, että esityksen yhteydessä annettaisiin säännös, joka velvoittaisi myös Uudenmaan ELY:n toimittamaan antamaansa ohjeistusta työttömyyskassoille ja osallistumaan tehtävien siirtoon liittyvään kouluttamiseen.

Voimaantulo

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että esitetty voimaantuloajankohta 1.4.2021 on työttömyyskassoille erittäin haasteellinen ja todennäköistä on, että esitetyllä aikataululla kassojen omaan valmistautumiseen ei jää riittävästi aikaa. Työttömyyskassoilla pitää olla riittävä varmuus esityksen hyväksymisestä ja resurssien korvaamisesta ennen kuin ne voivat sitoutua esimerkiksi tietojärjestelmiin tehtäviin muutoksiin. Sen jälkeen pitää varata aikaa myös kassojen tietojärjestelmiin tehtäviin muutoksiin, jotka ovat merkittäviä. Resurssien korvaamisesta pitää olla varmuus myös siinä vaiheessa, kun työttömyyskassojen pitää tehdä talousarvio ja jäsenmaksuesitys vuodelle 2021 eli syksyllä 2020.

Ongelmaksi muodostuu se, että jos uusi TE-hallinnon tietojärjestelmä otetaan käyttöön kovin paljon aikaisemmin kuin tehtävät siirtyvät, nykylainsäädännön mukaiset toiminnot pitää rakentaa uuteen tietojärjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassojen tietojärjestelmiin pitää tehdä muutoksia sekä silloin, kun TE-hallinnon uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön, että silloin, kun tehtävät siirtyvät. Työttömyyskassat eivät ole halukkaita tekemään muutoksia tietojärjestelmiinsä kahdesti peräkkäin.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että muutokset tulisivat voimaan 1.11.2021. Voimaantulo olisi sopiva sekä niille kassoille, joissa hakemusmäärät kasvavat voimakkaasti kesällä, että niille kassoille, joissa hakemusmäärät ovat tavanomaista korkeampia heti vuodenvaihteen jälkeen. Viimeiset koulutukset siirtyviin tehtäviin ehdittäisiin järjestää kesälomien jälkeen ennen uusien säännösten soveltamista. Lisäksi tämä esitys, joka sisältää suuria muutoksia työttömyyskassojen näkökulmasta, tulisi voimaan ennen vuodenvaihdetta, jolloin yleensä tulee voimaan muitakin lainmuutoksia.

Työttömyysturvalain muutosten voimaantulo

Työttömyysturvalain muutokset tulisivat voimaan siten, että TE-toimisto ratkaisee asiat siltä osin, kun on kyse oikeudesta etuuteen ennen lain voimaan tuloa. Työttömyyskassat ratkaisisivat siis sellaiset siirtyvät tehtävät, joissa etuusoikeus kohdistuu lain voimaan tulon jälkeiseen aikaan. Vaikka voimaantulon sääntely herättää kysymyksiä, ne eivät Yhteisjärjestön käsityksen mukaan ole kuitenkaan sellaisia, että niiden vuoksi sääntelyä tulisi muuttaa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutosten voimaantulo

Omaehtoisia opintoja koskevat muutokset tulisivat voimaan siten, että muutettuja säännöksiä sovellettaisiin opintoihin, joiden tukemisesta työnhakija ja TE-toimisto ovat sopineet lain tultua voimaan. Voimaantuloajankohta on sinänsä kohtuullisen selkeä. TE-toimistojen tulee kuitenkin tässä tilanteessa toimittaa muiden tietojen ohella työttömyyskassoille tieto, milloin opinnoista on sovittu, jotta työttömyyskassat voivat todeta oman toimivaltansa asiassa.

Vaihtoehtoinen, opiskelijalle selkeämpi ja tiedonvaihdon näkökulmasta yksinkertaisempi, kriteeri olisi opintojen alkamisajankohta.

Vuorotteluvapaalain muutosten voimaantulo

Vuorotteluvapaalakia koskevia muutoksia sovellettaisiin, jos olisi kyse oikeudesta vuorottelukorvaukseen lain voimaantulon jälkeen. Tällä lienee tarkoitettu, että uusia säännöksiä sovellettaisiin kaikkiin vuorotteluvapaisiin, jotka alkavat lain voimaantulon jälkeen, mutta myös jo niihin aikaisemmin alkaneisiin vuorotteluvapaisiin, joissa tulee harkittavaksi esimerkiksi sijaisen palvelussuhteen ennenaikaisen päättymisen vaikutus vuorottelukorvauksen maksamiseen lain voimaantulon jälkeen.

Edellisessä kappaleessa kuvatun lisäksi muutoksia sovellettaisiin niihin vuorottelukorvausasioihin, jotka ovat vireillä lain voimaan tullessa. Esityksessä on mainittu, että tällaisia asioita olisivat esimerkiksi muutoksenhaun takia lain voimaantulovaiheessa vireillä olevat asiat. Tämä tarkoittaisi sitä, että työttömyyskassat joutuisivat perustelemaan lausunnossaan muutoksenhakuelimelle päätöksiä, jotka on tehty TE-toimistoissa, mitä varten työttömyyskassojen olisi pyydettävä asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat erikseen TE-toimistosta. Voimaantulosäännös mahdollistaisi myös sen, että lain voimaan tullessa työttömyyskassoille siirtyisi ratkaistavaksi sellaisia vuorottelukorvaushakemuksia, joissa prosessi on saatettu vireille TE-toimistossa, mutta joita ei ole vielä ehditty ratkaista siellä. Myös näissä asioissa tiedot ja asiakirjat pitää erikseen toimittaa TE-toimistosta maksajalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää edellä kuvattua voimaantulosäännöstä monimutkaisena ja työläänä. Yhteisjärjestö esittää, että vuorotteluvapaata koskevat muutokset tulisivat voimaan siten, että muuttuneita säännöksiä noudatettaisiin, jos vuorotteluvapaa-asia saatetaan vireille lain tultua voimaan. Vireille tulona pidettäisiin vuorotteluvapaalain 8 §:ssä tarkoitetun vuorottelusopimuksen toimittamista TE-toimistolle/maksajalle. Voimaantulo olisi esitettyä yksiselitteisempi ja myös vuorotteluvapaan hakijalle ja työnantajalle helpompi hahmottaa. Lisäksi kaikki asiaan liittyvä dokumentointi kertyy siihen paikkaan, joka tekee asiassa päätöksen.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
6.2.2020

Lausunto hallituksen esityksestä sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta (HE 87/2019)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta. Uusi hallituksen esitys vastaisi pääosin aiemmin annettua, eduskunnassa rauennutta hallituksen esitystä.

Hallituksen esityksessä sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla poikettaisiin tietosuoja-asetuksen mukaisesta oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, siltä osin kuin kyse on laissa säädetyn tehtävän hoitamisesta, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton. Yhteisjärjestö pitää muutosta perusteltuina.

Esitys sisältää lisäksi joitain täsmennyksiä työttömyysturvalakiin. Yhteisjärjestö pitää näitäkin muutoksia perusteltuina.

Esitys ei kuitenkaan sisältäisi automaattisia päätöksiä koskevaa ehdotusta. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää harmillisena sitä, että automaattisia päätöksiä koskeva muutosesitys on jätetty tässä vaiheessa pois hallituksen esityksestä. Ratkaisu estää tai ainakin hidastaa digitalisaation hyödyntämisen ansioturvan toimeenpanossa. Digitalisaatiota hyödyntämällä työttömyyskassat voisivat nopeuttaa etuushakemusten käsittelyprosessejaan ja kohdentaa voimavarojaan paremmin etuudenhakijoiden palvelemiseen.

Oikeusministeriö tekee kuitenkin automaattisia päätöksiä koskevan selvityksen. Yhteisjärjestö toivoo, että selvityksen tekeminen etenee ja johtaa lainsäädäntöön, joka mahdollistaa automaattisten päätösten antamisen tilanteissa, joissa kaikki päätöksen antamiseen tarvittava tieto on saatavissa sähköisesti ja joissa ei ole harkinnanvaraisia elementtejä.

Muilta osin Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöllä ei ole esitykseen lausuttavaa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 23.10.2019

Lausunto hallituksen esityksestä työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden muuttamisesta (STM097:00/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa otsikossa mainitusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Myös työttömyysturvan lisäpäivien rahoitusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajien rahoitusvastuun päättymisikä nousisi lisäpäivien alaikärajan nostoa vastaavasti 63 vuodesta 64 vuoteen. Lisäksi työttömyysetuuden myöntämisen yläikärajaa ehdotetaan muutettavaksi vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä seuraamaan työntekijän eläkelain mukaista alimman vanhuuseläkeiän muutosta.

Lisäpäiväoikeuden ikärajan nostaminen

Nyt voimassa olevan lain mukaan työttömyyspäivärahaa maksetaan lisäpäivinä vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneille, jos etuudensaaja on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. Esityksessä ehdotetaan, että ikäraja olisi 62 vuotta vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää lisäpäiväoikeuden ikärajan nostamista esitetyllä tavalla ymmärrettävänä, joskaan ei toivottuna. Esitys on ymmärrettävä ottaen huomioon vuoden 2017 eläkeuudistus ja pyrkimys pidentää työuria.

Ansiopäivärahan saajista yhä useampi on 60-vuotias tai sitä vanhempi. Vuoden 2018 lopussa useampi kuin joka viides ansiopäivärahan saajista oli vähintään 60-vuotias, kun vielä vuoden 2009 lopussa vastaava osuus oli vajaat 10 %.  Samanaikaisesti alle 60-vuotiaiden saajien määrä puolestaan on laskenut 37 %.

Edellä kerrotut luvut kertovat siitä, että ikääntyneiden työnhakijoiden on monesta syystä muita työnhakijoita vaikeampi työllistyä. Tähän vaikuttavat työkuntoon ja ammattitaitoon liittyvät seikat, mutta ennen kaikkea työnantajien haluttomuus palkata ikääntyviä työntekijöitä. Näiden syiden vuoksi Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että ne erityisjärjestelyt, joilla mahdollistetaan ikääntyneiden työnhakijoiden pysyminen ansioturvan piirissä, säilytetään. Näin onkin esityksessä tehty.

Vielä toivottavampaa olisi, että ikääntyneiden henkilöiden työllistymistä tuetaan nykyistä enemmän erilaisin palveluin ja että tällä ikäryhmällä on riittävä työnhaun tuki. Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että 60 vuotta täyttäneille työnhakijoille järjestettävien palveluiden ja velvoitetyömahdollisuuksien luomiseen panostetaan ja palveluprosesseja kehitetään. Samalla tulee huolehtia siitä, että kehitetyt palvelut ja työnhaun tukemisen keinot ovat tehokkaita siinäkin mielessä, että ne todellisuudessa lisäävät ikääntyneiden työnhakijoiden työllistymistä. Kuten esityksessä on todettu, näihin muutoksiin ei tarvita välttämättä lainmuutosta, vaan työvoimahallinnolle riittäviä resursseja ja työvoimahallinnon ohjaamista tukemaan ikääntyvien työnhakijoiden työllistymistä.

Yhteisjärjestö kiinnittää vielä huomiota siihen, että muutos edellyttää toimeenpanojärjestelmältä järjestelmämuutoksia, vaikka lainmuutos vaikuttaa vasta usean vuoden jälkeen eikä muutoksia tarvitse toteuttaa heti. Lisäksi lainmuutokset edellyttävät etuuden saajien neuvontaa ja ohjausta. Myös uutta viestintää tarvitaan. Etuuden saajien on vaikeaa hahmottaa ja ymmärtää lainsäädäntöä, joka sisältää erilaisia ikärajoja ja enimmäiskestoja, vaikkakin lisäpäiväoikeutta koskeva pykälä on jo hyvin pitkään ollut vastaavalla tavalla vaikeaselkoinen ja monimutkainen.

Työnantajan omavastuumaksua koskeva muutos

Esityksessä ehdotetaan, että työnantajan omavastuuta lisäpäivien ja ikääntyneiden työttömyysetuuksien rahoituksesta muutetaan nostamalla työnantajien rahoitusvastuun päättymisikää 63 vuodesta 64 vuoteen. Muutos vastaa ehdotettua lisäpäivien alaikärajan nousua. Yhteisjärjestö kannattaa esitettyä muutosta.

Työttömyysetuuden myöntämisen yläikärajan nosto

Työttömyysetuus myönnetään enintään sen kuukauden loppuun, jona etuudensaaja täyttää 65 vuotta. Esityksen mukaan näin on tulevaisuudessakin niiden etuudensaajien osalta, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1965. Eläkelainsäädännön muuttamisen vuoksi esityksessä ehdotetaan, että vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneille työttömyysetuutta voitaisiin myöntää enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona etuudensaajalle syntyy eläkeoikeus. Yhteisjärjestö pitää muutosta perusteltuna.

Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että yläikäraja, joka on tähän saakka ollut yksiselitteinen, muuttuu vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden osalta vaikeaselkoiseksi ja toimeenpanon kannalta nykyiseen verrattuna monimutkaisemmaksi. Tosin asia konkretisoituu vasta vuonna 2030.

Silloin, kun etuusoikeus perustuu lomautukseen, työttömyysetuutta voidaan myöntää sen kuukauden loppuun saakka, jolloin etuudensaaja täyttää 68 vuotta. Tätä ikärajaa ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi myöskään vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiden osalta. Asia konkretisoituu kuitenkin näiden tietojen mukaan aikaisintaan vuonna 2033, joten sen korjaaminen ei ole vielä välttämätöntä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Valtiovarainministeriö 11.10.2019

Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain 9 ja 12 §:n, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta (VM131:00/2019)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain 9 ja 12 §:n, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti korjata tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneitä ongelmia pienyrittäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan hallinnollisen taakan helpottamiseksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää tavoitetilana sitä, että työttömyyskassat pystyisivät tekemään valtaosan päätöksistään ilman, että niiden tulee pyytää täydentäviä selvityksiä työttömyysetuuden hakijalta ja/tai palkan maksajalta. Nykyisellään tulorekisterin tietosisältö ei kuitenkaan vastaa riittävästi työttömyyskassojen tietotarpeeseen, pääasiassa koska tulorekisteri ei sisällä pakollisina tietoina työaikaa ja ansainta-aikaa koskevia tietoja. Yhteisjärjestö on jo tulorekisterilainsäädäntöä laadittaessa todennut, että tulorekisterin tietojen mahdollisimman laajan käytettävyyden takaamiseksi tarvitaan vielä joko työttömyysturvalainsäädännön ja sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien soveltamisohjeiden muuttamista taikka tulorekisterin tietosisällön laajentamista.

Yhteisjärjestö pitää valitettavana sitä, että tulorekisterin tietosisältö vastaa edelleen huonosti työttömyyskassojen tietotarpeisiin eikä lainsäädäntöön ole esitetty muutoksia tältä osin. Tämä leikkaa tulorekisterin hyötyjä ansioturvan toimeenpanossa.

Muilta osin Yhteisjärjestöllä ei ole esitykseen lausuttavaa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Valtionvarainministeriö 11.10.2019

Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tulotietojärjestelmää koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (VM129:00/2019)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi tulotietojärjestelmää koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että työttömyyskassat olivat valmistautuneet ilmoittamaan tiedot maksamistaan etuuksista tulotietojärjestelmään vuoden 2020 alusta lähtien. Työttömyyskassojen maksamien etuuksien toimeenpanoa olisi myös helpottanut, jos työttömyyskassat olisivat saaneet tiedot etuudensaajalle myönnetyistä muista etuuksista ja eläkkeistä tulotietojärjestelmästä heti ko. ajankohdasta lähtien.

Toisaalta Yhteisjärjestö pitää kuitenkin hyvänä sitä, että tulotietojärjestelmän tietosisällön laajentamiseen paneudutaan huolellisesti ja havaittuihin epäkohtiin tartutaan. On perusteltua, että jo huomatut ongelmakohdat korjataan ennen kuin järjestelmää laajennetaan entisestään ja näin varmistetaan tulotietojärjestelmän toimivuus myös jatkossa laajennetuilla tiedoilla. Palkkatiedot ovat kuitenkin ansioturvan toimeenpanossa huomattavasti muita sosiaalietuustuloja merkittävämpiä.

Lisäksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää tärkeänä sitä, että uusien käyttäjätahojen tulemista tulorekisterin piiriin ei ole lykätty muutoksen yhteydessä ja työttömyyskassat saavat tiedot etuudensaajille maksetuista palkkatuloista suunnitellusti 1.1.2020 lähtien.

Muilta osin Yhteisjärjestöllä ei ole esitykseen lausuttavaa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

 

Valtionvarainministeriö 11.10.2019

Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta (VM130:00/2019)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia. Lakeihin tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Lisäksi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin lisättäisiin säännös siitä, mihin mennessä takaisinperintätilanteissa suorituksen maksajan verotusta voidaan oikaista takaisinmaksetusta suorituksesta toimitetun ennakonpidätyksen ja perityn lähdeveron osalta, mikä vaikuttaa suorituksen maksajan takaisinperinnässä noudattaman menettelyn valintaan.

Ehdotuksen mukaan suorituksen maksajan verokauden veroa ei oikaista, jos tulonsaaja maksaa suorituksen maksajalle takaisin aikaisempana vuonna saamaansa tuloa niin myöhään, että tulosta toimitettu ennakonpidätys tai lähdevero on otettu huomioon suorituksen saajan verotuksessa. Maksajan tulisi siis Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen noudattaa bruttoperintää, jolloin maksaja perisi liikaa maksettua suoritusta vastaavan määrän lisäksi siitä toimitettua ennakonpidätystä vastaavan määrän. Jos maksaja perisi tulonsaajalta vain nettomäärän, jonka tulonsaaja maksaisi vasta sen jälkeen, kun ennakonpidätys tai lähdevero on otettu huomioon hänen verotuksessaan, ei maksaja saisi pidättämänsä ja Verohallinnolle tilittämänsä ennakonpidätyksen osuutta takaisin verotuksen oikaisun kautta.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2020.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää hyvänä, että takaisinmaksun määräpäivä on jatkossa kiinteä päivämäärä. Tämä helpottaa työttömyyskassojen takaisinperintäprosessien suunnittelua sekä asiasta tiedottamista. Sekaannusten välttämiseksi Yhteisjärjestö näkee tärkeänä, että erityisesti takaisinmaksun määräpäivän muuttuessa, asian tiedottamisesta huolehditaan laajamittaisesti ja hyvissä ajoin.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää lakimuutoksen voimaantuloaikaa toimeenpanon kannalta mahdollisena.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriö 10.9.2019

Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö eräiden työttömyysturva- ja vuorotteluvapaatehtävien mahdollisesta siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen vastuulle (TEM/1116/00.06.02/2019)

Työ- ja elinkeinoministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt työttömyyskassoilta vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1 Minkä suuruiseksi mahdollisesta tehtäväsiirrosta aiheutuva henkilöstömäärän lisäys arvioidaan käsittelytyö ja neuvonta huomioon ottaen?

2 Millaisin keinoin lisäresurssitarve ja siirtyvien tehtävien edellyttämä osaaminen olisi tarkoituksenmukaista turvata?

Työ- ja elinkeinoministeriö toivoo ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi, että vastauksessa tuodaan esille asiaan liittyviä näkökulmia monipuolisesti, esimerkiksi

  • toimintamenojen rahoitus,
  • henkilöstövaikutukset,
  • osaamisen varmistaminen ja kehittäminen,
  • tietojärjestelmien muutokset,
  • järjestelyt työn tekemiseksi muualla kuin organisaationne päätoimipaikalla.

3 Mitä muita mahdollisen tehtäväsiirron toimeenpanon käynnistämiseen ja osaamisen varmistamiseen liittyviä asioita valmistelussa olisi syytä ottaa huomioon?

Toimintamenojen rahoitus

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää ehdottoman tärkeänä, että tehtävien siirron aiheuttama taloudellinen rasite korvataan työttömyyskassalle täysimääräisenä valtion varoista. Kyse on tehtävistä, jotka on tähän saakka rahoitettu valtion varoista eikä ole kohtuullista siirtää näiden tehtävien hoitamista työttömyyskassalle jäsenmaksulla rahditettavaksi.

Tehtävien siirto aiheuttaa työttömyyskassalle kustannuksia muun muassa lisääntyvänä henkilöstömenona, tietojärjestelmämuutoksina ja -ylläpitomenoina, henkilökunnan koulutusmenona sekä tila- ja laitteistokuluina. Osa kuluista on siirtymävaiheeseen kertaluontoisesti liittyviä ja osa lisää työttömyyskassan menoja senkin jälkeen, kun siirtymävaihe on ohitettu.

Sekä kertaluontoiset kulut että jatkuva kululisäys tulee korvata työttömyyskassoille.

Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen

Yksi keino osaamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa olisi, että työttömyyskassat vastaanottaisivat TE-hallinnosta siirtyvää henkilö st ö ä. Toinen keino on toteuttaa työttömyyskassoissa työjärjestelyjä ja rekrytoida tarvittava lisähenkilöstö itse ja huolehtia henkilöstön kouluttamisesta myös siirtyvien tehtävien hoitamiseen.

Jos työttömyyskassa päättää vastaanottaa siirtyvää henkilöstöä, sen ei kuitenkaan ole järkevää järjestää toimintaansa siten, että mahdollisesti TE-hallinnosta siirtyvä henkilöstö tekee vain siirtyviä tehtäviä ja muu kassan henkilökunta tekee niitä tehtäviä, joita he ovat tehneet tehtävien siirtoon saakka, mahdollisesti hyvin rajoitettua siirtämävaihetta lukuun ottamatta. Tehtävien siirtämisen tavoitteena olevia toiminnan tehostamista ja asiakaspalvelun paranemista ei saavuteta sillä, että työttömyyskassoihin perustetaan ”sisäinen työkkäri” ja etuushakemukset käsitellään erikseen monessa eri työvaiheessa. Sama pätee työttömyyskassojen asiakaspalvelua tekeviin henkilöihin: tehtävien siirron jälkeen ei ole mahdollista järjestää asiakaspalvelutyötä siten, että osa vastaa vain siirtyviä tehtäviä koskeviin kysymyksiin ja osa muihin kysymyksiin.

Pidemmällä tähtäimellä siis työttömyyskassojen käsittelijöiden tulee osata tehdä kaikkea etuuksien ratkaisutyöhön liittyvää työtä. Tämän takia ennen tehtävien siirtoa kassojen nykyhenkilökunta tulee joka tapauksessa kouluttaa tekemään uusia siirtyviä tehtäviä ja toisaalta mahdollisesti siirtyvä henkilökunta pitää kouluttaa tekemään kaikkia kassojen ratkaisutoimintaan liittyviä tehtäviä.

Työttömyysturvassa toteutetaan lainmuutoksia vuosittain, joten työttömyyskassojen henkilökunta vaatii jatkuvaa kouluttamista. Työttömyyskassoilla on vakiintuneet järjestelmät henkilökunnan kouluttamiseen. Osasta koulutuksista vastaa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ja tätä koulutusta täydennetään työttömyyskassassa yksityiskohtaisemmalla perehdyttämisellä.

Siirtyvän henkilöstön vastaanottamisella saavutettava osaamishyöty työttömyyskassassa on siis rajoitettua. Toisaalta on niinkin, että kun kassalle joka tapauksessa on tulossa tarvetta lisätä henkilökuntaansa tehtävien siirron vuoksi, siirtyvä henkilöstö on omalta osaltaan jo perehtynyt työttömyysturvajärjestelmään. Tälläkin osaamisella on merkitystä.

Asian käsittelyn tässä vaiheessa on vielä epäselvää, millaisella prosessilla mahdollinen henkilöstön siirto toteutetaan, säädetäänkö asiasta lailla ja millä ehdoilla siirtyvä henkilökunta vastaanotetaan. Se, millä palkkatasolla ja millä muilla eduilla mahdollinen siirtyvä henkilöstö vastaanotetaan, vaikuttaa kustannusten arviointiin ja työttömyyskassan halukkuuteen ottaa vastaan siirtyvää henkilöstöä.

Tarvittavan osaamisen varmistamiseen on ryhdyttävä hyvissä ajoin ennen uusien tehtävien vastaanottamista. Kyseessä on joka tapauksessa merkittävä panostus koulutukseen, jonka pitää kattaa substanssiosaaminen ja työttömyyskassojen käsittelyprosessien muutokset.

Tietojärjestelmämuutokset

Tehtävien siirtäminen aiheuttaa merkittäviä muutospaineita työttömyyskassojen nykyisiin käsittelyjärjestelmiin. Kyse ei ole pelkästään tiedon välittämisestä rajapinnalla työvoimahallinnon tietojärjestelmien ja työttömyyskassojen tietojärjestelmien välillä.

Siirtyvät tehtävät edellyttävät työttömyyskassojen käsittelyprosessien rakentamista merkittävältä osin uudella tavalla, koska siirtyvien tehtävien vuoksi oikeutta etuuteen tulee alkaa tutkia heti työttömyyden alkaessa eikä – kuten nyt – jälkikäteen. Käsittelyjärjestelmä on rakennettava hyödyntämään ensi sijaisesti muista sähköisistä järjestelmistä saatavaa tietoa, mutta tätä järjestelmää pitää täydentää kehittämällä työttömyyskassojen sähköisiä asiointijärjestelmiä siten, että hakija voi mahdollisimman joustavasti ja helposti täydentää asiaa omilla selvityksillään. Sähköisen asioinnin rinnalla tulee säilyttää mahdollisuus paperiprosessiin niille hakijoille, joilla ei ole valmiuksia hyödyntää pelkästään sähköistä prosessia.

Työttömyyskassojen tietojärjestelmiin tehtävien muutosten laajuus selviää vasta, kun on tarkempaa tietoa siirtyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön sisällöstä. Tietojärjestelmiä ei voida alkaa rakentaa ennen kuin hallituksen esitys on annettu eduskunnalle ja vielä senkin jälkeen muutokset ovat mahdollisia. Tietojärjestelmien muutostyöt aiheuttavat kustannuksia työttömyyskassoille jo nyt, vaikka varsinaisia järjestelmämuutoksia ei ole vielä alettukaan toteuttaa.

Valmistautumisvaihe

Tehtävien siirron valmistelu tulee vaatimaan työttömyyskassoilta huomattavia resursseja jo ennen varsinaista tehtävien siirtoa. Muun muassa tietojärjestelmämuutokset ja henkilöstön rekrytoiminen ja kouluttaminen tulee aloittaa ennen kuin tehtävät siirretään. Tähän valmistautumistyöhön pitää siis varata resursseja jo ennen lain voimaan t uloa. Työttömyyskassan valmistelutyöhön tulee saada taloudellista tukea ennen lain voimaan tuloa.

Mahdollinen henkilöstön siirtäminen TE-hallinnosta työttömyyskassoihin on yksityiskohdiltaan vielä äärimmäisen epäselvää. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö perustaisi erillisen HR-projektin koordinoimaan tätä työtä ja jakamaan tehtävien siirtoon liittyville osapuolille tähän liittyvää informaatiota. Tämä siis sillä edellytyksellä, että henkilöstä ylipäätään halutaan siirtää TE-hallinnosta työttömyyskassojen palvelukseen.

Aikataulu

Tehtävien siirto on määrä toteuttaa 1.1.2021. Työttömyyskassojen näkökulmasta on kriittisintä, että niiden tietojärjestelmiin ehditään toteuttaa tarvittavat muutoksen ennen lain voimaan tuloa ja että järjestelmämuutokset ehditään testata huolella ja henkilöstö kouluttaa sekä substanssi- että järjestelmämuutoksiin ennen tehtävien siirtämistä. Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, valmistuuko työvoimahallinnon uusi tietojärjestelmä riittävän ajoissa, jotta työttömyyskassojen tietojärjestelmiin liittyvät työt ehditään tehdä ennen tehtävien siirtämistä. Työttömyyskassojen tietojärjestelmien rakentaminen on riippuvainen myös lainsäädäntötyön edistymisestä, mitä on kuvattu tässä lausunnossa aikaisemmin.

Lopullisia arvioita aikataulutuksen realistisuudesta ei ole mahdollista tehdä vielä, mutta se on tehtävä viimeistään vuoden vaihteessa. Työttömyyskassa katsoo, että tehtävien siirtämistä ei voida toteuttaa keskeneräisillä tietojärjestelmillä. Tarvittaessa lain voimaan tuloa on siirrettävä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.8.2019

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvan 6 luvun 3 a §:n ja 7 luvun 5 a §:n kumoamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta aktiivimallin leikkureiden kumoamiseksi (STM/2314/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvan 6 luvun 3 a §:n ja 7 luvun 5 a §:n kumoamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta aktiivimallin leikkureiden kumoamiseksi. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi työttömyysturvan omavastuupäivin toteutetun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, missä tarkoituksessa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Koska aktiivimallilla on vaikutus myös ansiopäivärahan rahoitukseen kohdentuvaan valtionosuuteen, esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakia. Omavastuupäivin toteutettuun aktiivimalliin liittyi edellä todetulla tavalla myös työttömyysturvan alkuun asetettavan omavastuuajan lyhentäminen aiemmasta 7 arkipäivästä 5 arkipäivään. Työttömyyden alun omavastuuaikaa ei esitetä muutettavaksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää esitystä kannatettavana. Työttömyyskassat vastustivat aktiivimallin käyttöönottoa, joten sen purkaminen on työttömyyskassojen tavoitteiden mukaista.

Aktiivimallin toimeenpano on lisännyt työttömyyskassojen työtä. Toisaalta aktiivimalli on myös koettu hyvin laajasti epäoikeudenmukaiseksi. Aktiivimallin vuoksi alennettiin vuoden 2018 toisella neljänneksellä ansiopäivärahan saajista 36 %:lla etuuden tasoa. Kuten luonnoksessakin todettiin, aktiivimalli on alentanut työttömyysturvaetuutta erityisesti iäkkäiltä etuudensaajilta. Lisäksi eri paikkakunnilla asuvilla ja eri aloilla työskentelevillä on ollut hyvin erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivimallin edellytykset.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että myös luonnoksessa esitetty voimaantulosäännös on selkeä. Työttömyyskassoilla ei ole toimeenpanojärjestelmään liittyviä esteitä luopua aktiivimallista esitetyssä aikataulussa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.8.2019

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (STM057:00/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan korotettavaksi työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia. Myös lapsilisään, elatustukeen ja toimeentulotuen perusosaan esitetään muutoksia.

Kuten hallituksen esityksen luonnoksessakin on todettu, vuosina 2015-2019 tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet erityisesti työttömyysturvan perusturvan tasoa. Työttömyyspäivärahan taso on laskenut viimeisten vuosien aikana, kun päivärahaan ei ole tehty indeksikorotuksia, korotusosia on muutettu sekä poistettu ja aktiivimalli on otettu käyttöön. Lisäksi ansiopäivärahan tasoa on leikattu lyhentämällä ansiopäivärahan kestoa sekä muuttamalla ansiopäivärahan taitekohtaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että peruspäivärahan määrää korotetaan. Korotus heijastuu myös ansiopäivärahan määrään, mitä Yhteisjärjestö pitää kohtuullisena. Luonnoksessa esitetty korotus ei riitä kumoamaan viime vuosien aikana työttömyysturvaan tehtyjä heikennyksiä, mutta on askel oikeaan suuntaan.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Verohallinto 31.7.2019

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi takaisin­ perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä (VH/2069/00.01.00/2019)

Verohallinto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi takaisin perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä.

Verohallinnon uusi päätös koskisi tuloverolain 112 a §:ssä tarkoitetun eläkkeen, opin­ torahan tai muun veronalaisen lakisääteisen etuuden takaisinperintätilanteita. Vero­ hallinto määräisi, mihin alkuperäisen suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden kalenteripäivään mennessä takaisinmaksu on tehtävä, jotta maksu voidaan ottaa huomioon etuudensaajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa. Määrä­ päiväksi on esitetty luonnoksessa alkuperäisen suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivää. Eläkkeiden ja etuuksien tulorekisteriin ilmoittamisen alkamisajankohtaa on päätetty siirtää 1 päivään tammikuuta 2021. Verohallinto antaisi kuitenkin tämän päätöksen tuloverolain valtuussäännöksen mukaisesti siten, että päätöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää hyvänä, että takaisinmaksun määräpäivä on jatkossa kiinteä päivämäärä. Tämä helpottaa työttömyyskassojen takaisinperintäprosessien suunnittelua. Kun määräpäivä on tiedossa, työttömyyskassat voivat luoda tilastokorjaukset perityille summille hyvissä ajoin ilman, että asiaa tulisi tarkistaa erikseen vuosittain. Kiinteän määräpäivän käyttäminen helpottaa myös asiasta tiedottamista ja perustelemista työttömyyskassojen jäsenille.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

25.5.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö

Lausunto yrittäjän työeläketurvan kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista (STM003:00/2019, STM/94/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta työryhmäraportista. Yhteisjärjestö ottaa asiaan kantaa vain siltä osin, kun sillä on yhtymäkohtia yrittäjän ansioturvavakuutukseen ja sen toimeenpanoon.

Tiedottaminen

Yhteisjärjestö toteaa aluksi, että se pitää hyvänä työryhmän ehdotusta YEL-vakuutuksesta tiedottamisen lisäämisestä. Viestinnän lisääminen YEL-vakuutuksesta sen kohderyhmälle edistää myös yrittäjien ansioturvavakuutuksen toimeenpanoa, koska ansioturvavakuutus on monella tapaa yhteydessä YEL-vakuutukseen.

Yrittäjyyteen liittyvät määritelmät

Työryhmäraportissa on määritelty sivutoiminen yrittäjä sellaiseksi, jolla on yritystoiminnan rinnalla esimerkiksi työeläkevakuutettua työskentelyä, päätoimista opiskelua taikka osatyökyvyttömyyseläke. Lisäksi yritystoiminnan verotus- ja liikevaihtotiedot voivat aiheuttaa sen, että yritystoimintaa pidetään sivutoimisena. Myös työttömyys­ turvajärjestelmässä on määritelty päätoimista ja sivutoimista yritystoimintaa. Tällöin asia ratkaistaan pääsääntöisesti yritystoiminnan vaatiman työmäärän ja erilaisten rekisteri-ilmoitusten tekemisen perusteella. Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että samojen käsitteiden erilainen määrittely saattaa aiheuttaa käsitesekavuutta samojen vakuutettujen keskuudessa.

Myös yrittäjämääritelmät eroavat toisistaan eläkevakuutuksessa ja työttömyysvakuutuksessa siten , että työttömyysturvajärjestelmän yrittäjämääritelmä on laveampi kuin eläkevakuutuksessa. Määritelmien erilaisuus monimutkaistaa järjestelmiä. Ratkaisu on aiheuttanut ongelmia ansioturvavakuutuksen puolella, kun henkilöt, jotka eivät ole yrittäjiä muussa lainsäädännössä, eivät tunnista olevansa sitä ansioturvavakuutuksessa.

YEL-työtulon määrittely

Työryhmäraportin mukaan YEL-työtuloa tarkistettaisiin joko määrävälein taikka tiettyjen kriteerien täyttyessä. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjän ansiopäivärahan määrä lasketaan yrittäjäkassassa otetun vakuutuksen perusteella, mutta otettu vakuutus voi olla enintään YEL-vakuutuksen mukainen. Jos YEL-vakuutusta on yrittäjän työssäoloehdon täyttymiskaudella muutettu, muutos otetaan yrittäjän ansiopäivärahassa kyllä huomioon, mutta enintään 20 %:n korotukseen saakka. Näin toimitta­neen, vaikka työryhmäraportin ehdotukset toteutettaisiinkin.

Eläkevakuutuksen korotukset jäävät kuitenkin usein yrittäjiltä työttömyyskassaan päi­vittämättä ja yrittäjä voi luulla vakuutustason päivittyvän automaattisesti myös työttömyyskassassa. Asiaa helpottaisi, jos työttömyysvakuutus seuraisi automaattisesti YEL-työtulon korottamista. Toimeenpanoa helpottaisi tällöin se, että YEL-vakuutuk­sen taso ilmoitettaisiin tulorekisteriin, josta työttömyyskassat saisivat sen tiedokseen. Toinen vaihtoehto olisi, että eläkevakuutuslaitokset ilmoittaisivat työttömyyskassalle korotuksesta, jolloin kassa voisi tiedustella vakuutetun halukkuutta korottaa myös kassassa valitsemaansa vakuutustasoa.

Vakuutustason pyöristykset

Yhteisjärjestö kiinnittää vielä huomiota siihen, että YEL-vuositasojen korottaminen pyöristyksineen ja työttömyyskassojen kuukausittaisen minimirajan korotus pyöristyksineen eivät kohtaa. Joinain vuosina YEL-taso on jäänyt vuoden vaihteessa alle työttömyysturvassa edellytetyn tason pyöristyssääntöjen vuoksi. Ongelma on pois­tettava jonkun lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriö 27.3.2019

Viite: Luonnos hallituksen esitykseksi, jolla toteutettaisiin eräiden työvoimahallinnon tehtävien siirtäminen työttömyysetuuksien maksajille.

Työttömyysetuuksien maksajille siirrettäviä tehtäviä olisivat työttömyyteen liittyvä, päätoimiseen opiskeluun ja päätoimiseen yrittäjyyteen sekä jotkut erilaisiin palveluihin liittyvä päätöksenteko. Lisäksi maksajille siirtyisivät vuorotteluvapaajärjestelmään liittyvä kaikki päätöksenteko.

Seuraamuksista päättäminen ja omaehtoiseen opiskeluun liittyvä tarveharkinta jäisivät työvoimahallinnon päätösvaltaan.

Tehtävien siirron kanssa yhtä aikaa ollaan rakentamassa työvoimahallintoon täysin uutta asiakastietojärjestelmää. Asiakastietojärjestelmän kokonaisuus sisältää työnhakijan koko palveluprosessin työvoimahallinnon osalta, tiedonsiirron työvoimahallinnolta palveluntuottajille ja päinvastoin sekä tiedonsiirron työvoimahallinnon tietojärjestelmästä etuuden maksajille ja päinvastoin. Työttömyysetuuden maksajat toteuttavat tehtävien siirron edellyttämät muutokset omissa prosesseissaan ja tietojärjestelmissään.

Digitalisoinnin tavoitteet ja rakenteilla oleva työvoimahallinnon asiakastietojärjestelmä

Valtioneuvosto on määritellyt digitalisoinnin yhdeksän periaatetta. Ne ovat:

  1. Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti
  2. Poistamme turhan asioinnin
  3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita
  4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti
  5. Palvelemme myös häiriötilanteissa
  6. Pyydämme uutta tietoa vain kerran
  7. Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita
  8. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille
  9. Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan.

Työvoimahallinnon asiakastietojärjestelmää on rakennettu tiiviissä yhteistyössä etuuden maksajatahojen, Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen kanssa. Tämä yhteistyö on kuitenkin kattanut vain sen osan asiakastietojärjestelmästä, jossa siirretään tietoa työvoimahallinnon ja maksajatahojen välillä. Huomiotta on täysin jäänyt se, että työnhakijan palveluprosessi alkaa jo hänen rekisteröidyttyään ensimmäistä kertaa asiakastietojärjestelmään, jonka jälkeen hän käy läpi profiloinnin, palveluntarjoajalle ohjaamisen, työllistymistä edistävät palvelut, työvoimahallinnon vastuulla o levien seikkojen selvittämisen, kirjautumisen etuuden maksajien järjestelmiin, maksajien vastuulla olevien seikkojen selvittämisen, päätöksen antamisen ja vihdoin etuuden maksamisen työttömälle työnhakijalle. Asiakkaan palveluprosessia ei siis ole tarkasteltu kokonaisuutena eikä siinä ole otettu huomioon edellä olevan yhdeksänkohtaisen listan kohtia 1, 2, 3, 4, 6 ja 7.

Asiakastietojärjestelmän kehitystyössä on pitäydytty työvoimahallinnon omaan toimintaan eikä siinä ole tarkasteltu kokonaisprosessia asiakkaan kannalta. Kokonaisprosessissa tullaan asiakkaalta kysymään samaan seikkaan liittyviä asioita prosessin eri vaiheissa uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi viimeisen työsuhteen päättymiseen liittyvät seikat ovat merkityksellisiä työvoimahallinnolle, oletettavasti myös palveluntarjoajalle ja ainakin työttömyysetuuden maksajalle. Asiakastietojärjestelmä tulisi rakentaa niin, että asiakas voisi kerralla vastata kaikkiin samaa seikkaa koskeviin kysymyksiin. Tähän ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt Keha-keskukselta ymmärtämystä.

Järjestelmän rakentaminen asiakaslähtöiseksi ja turhaa asiointia poistavaksi  edellyttää lainsäädännön muuttamista siten, että työvoimahallinnolla on toimivalta ja velvollisuus selvittää asioita hakijalta myös siltä osin, kun on kyse maksajien  toimivaltaan kuuluvien asioiden selvittämisestä. Myös tietosuojaa koskevat säännökset tulee ottaa huomioon, mutta sen lisäksi vielä eduskunnan hyväksymän tiedon hallintalain säännökset.

Ennen kuin päädytään siihen, että asiakaslähtöisen prosessin kehittäminen on mahdotonta, asia pitäisi Yhteisjärjestön näkemyksen mukaan tutkia perusteellisesti. Ja jos osoittautuu, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset ovat toteutettavissa, rakenteilla olevaan asiakastietojärjestelmään tulee toteuttaa tarvittavat muutokset.

Vapaaehtoistyö ja talkootyö

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella on jäänyt jossain määrin ep äselväksi, mikä taho, työvoimahallinto vai maksajat päättävät etuusoikeudesta vapaaehtoistyön ja talkootyön aikana. Ottaen huomioon, että maksajat päättävät jatkossa myös yritys t oiminn an vaikutuksesta etuusoikeuteen, päätöksenteko vapaaehtoistyön ja taikootyön osalta olisi perusteltua siirtää maksajille.

Omaehtoiset opinnot

Esityksen työttömyysturvalain 9 luvun 8 §:n säännökset siitä, mikä taho vastaa opintojen etenemisen seurannasta jää epäselväksi. Pykälässä puhutaan opiskelijan velvollisuudesta ilmoittaa opintojen etenemisestä maksajalle maakunnan (tarkoittanee maakuntauudistuksen kaaduttua TE-hallintoa) määräämällä tavalla. Tästä ja lainkohdan yksityiskohtaisista perusteluista päätellen opintojen etenemisen seuranta olisi maksajan vastuulla, mutta epäselväksi jää, miksi maakunnan (TE-hallinnon) tulisi voida määrätä ilmoittamistapa, varsinkin, kun etenemisen seuranta mahdollisesti tehdään Koski-rekisteristä eikä hakijalta ole tarpeen edellyttää mitään omaa selvitystä. Tässä momentissa säädetään myös etuusoikeudesta. Seuraavassa momentissa säädetään poissaolon aiheuttamista seuraamuksista etuusoikeuteen. Esityksen 11 luvun 4 §:ssä säädetään, että työvoimapoliittinen lausunto annetaan vain 9 luvun 8 §:n jälkimmäisestä momentista.

Esityksen työttömyysturvalain 9 luvun 9 §:n mukaan koulutuspalvelujen tuottajan on viipymättä ilmoitettava etuuden maksajalle opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opintojen päättymisestä ja 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista seikoista. Epäselväksi jää, miksi koulutuspalvelujen tuottaja ilmoittaa maksajalle seikan, josta maakunnan (TE-hallinnon) on tarkoitus antaa työvoimapoliittinen lausunto. Siitä taas ei ole säädetty, pitäisikö maksajan toimittaa tämä tieto maakunnalle (TE-hallinnolle).

Esityksen perusteella näyttää siltä, että opintojen edistymistä seuraa maksaja, TE-hallinto ja käytännössä vielä oppilaitos. Yhteisjärjestö katsoo, että säännös tulisi kirjoittaa siten, että opintojen etenemisen seuranta on vain yhdellä taholla, sillä, joka tekee asiasta päätöksen.

Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, kun on käsitelty etuusoikeuden katkaisua poissaolojen vuoksi, että kyse on sellaisesta merkittävän julkisen vallan käytöstä, jota ei voida siirtää työttömyyskassoille. Yhteisjärjestö huomauttaa, että etuusoikeuden lakkauttaminen ei ole sanktioluontoinen seuraamus eikä lainkohdan soveltaminen edellytä sen suurempaa harkintaa kuin muu maksajien päätösvallassa oleva tai siihen suunniteltu asia.

Poronhoitoa harjoittavan henkilön työttömyysturvaoikeus

Esityksen 11 luvun 4 §:n mukaan Lapin maakunta antaisi työvoimapoliittisen lausunnon poronhoitoa harjoittavan henkilön työttömyysturvaetuudesta.  Kyse on siitä, onko yritystoiminta esteenä työttömyysetuuden maksamiselle. Yksityiskohtaisissa perusteluissa ratkaisua on perusteltu sillä, että lausuntomenettely on nytkin keskitetty ja siihen on olemassa vakiintunut käytäntönsä. Perusteluissa on myös todettu, että tulkinnan yhdenmukaisuus olisi vaikea varmistaa, jos maksajatahot arvioisivat poronhoidon vaikutuksen et uusoikeuteen.

Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että esityksellä ollaan siirtämässä kaiken muun yritystoiminnan vaikutuksen arviointi maksajille. On vaikeaa ymmärtää, miten poronhoidon vaikutuksen arviointi eroaa muun yritystoiminnan arvioinnista siinä määrin, että se pitäisi keskittää, mutta mitään muuta yritystoiminnan alaa ei. Lisäksi valtaosa poronhoidon harjoittajista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa, useimmiten jotain matkailuelinkeinoon liittyvää toimintaa. Esityksen mukaan muuta elinkeinotoimintaa harjoittavan yrittäjän työllistymisen arvioisi maksaja, mutta tämän elinkeinon rinnalla myös poronhoitoa harjoittavan yrittäjän osalta Lapin maakunt a. Esitys uhkaa vaarantaa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön pikemminkin kuin varmistaa sitä. Yhteisjärjestö katsoo, että maksajalle tulisi siirtää kaikenlaisen yritystoiminnan vaikutuksen arviointi.

Vuorottelukorvaus

Vuorottelukorvausta koskeva kaikki päätöksenteko on siirtymässä maksajille. Yhteisjärjestö ei näe tälle estettä. Yhteisjärjestö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että maksajille tulee taata tietojensaantioikeus myös sijaiseksi palkattavan henkilön työttömyyshistoriaan, jotta voitaisiin varmistua vuorottelukorvauksen maksamisen kaikkien edellytysten täyttymisestä.

Muuta tehtävien siirtoon liittyvää

Yritystoimintaa koskeva sääntely

Sen arviointi, onko yritystoiminta esteenä etuusoikeudelle, on säännelty kovin monimutkaisesti ja eri ryhmiä koskevat osin samat ja osin erilaiset säännökset. Yhteisjärjestö toivoo, että näitä säännöksiä yksinkertaistettaisiin huomattavasti. Yksinkertaisemmat säännökset parantaisivat yrittäjien omia mahdollisuuksia arvioida etuusoikeutta ja se poistaisi osaltaan pelkoa yritystoiminnan aloittamista kohtaan. Sen lisäksi, että yksinkertaisemmat säännökset kannustaisivat yritystoiminnan aloittamiseen, myös asiakkaiden neuvonta ja säännösten yhdenvertainen soveltaminen olisi helpompaa toteuttaa.

Hallinto-oikeudelliset säännökset

Tehtävien siirron yhteydessä on tarkoitus edistää digitalisaation hyödyntämistä työttömyyskassojen toiminnassa huomattavasti nykyisestä. Hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin kuulemista koskevat säännökset, jotka edellyttävät periaatteessa hakijan kuulemista kaikesta muualta kuin hakijalta saadusta selvityksestä ennen asian ratkaisemista. Näin ollen se hyöty, mikä prosessissa saadaan siitä, että tieto saadaan sähköisesti viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä, sulaa siihen, että hakijalle tulee varata tilaisuus lausua mielipiteensä saadusta tiedosta. Yhteisjärjestö esittää, että työttömyysturvalakiin säädettäisiin poikkeus yleisestä kuulemisvelvollisuudesta siltä osin, kun tieto saadaan viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä.

Työttömyysturvalain 11 luvun 1 §:n mukaan ansiopäivärahaa haetaan kirjallisesti. Sähköisesti vireille pantu hakemus täyttää kirjallisen vireillepanon edellytykset. Työttömyyskassat ovat kuitenkin suunnitelleet, että asia tulisi vireille työttömyyskassassa silloin, kun työtön työnhakija rekisteröityessään työnhakijaksi TE-hallinnon järjestelmässä ilmoittaa hakevansa etuutta/valitsee etuuden maksajan. Näin työttömyyskassa voisi aloittaa etuuden maksamisen edellytysten tutkimisen heti työttömyyden alkaessa ja hyödynnettyään erilaisia viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä saatuja tietoja, tuottaa hakijalle esitäytetyn hakemuslomakkeen. Yhteisjärjestö katsoo, että asian vireille tuloa koskevaan säännökseen tulee tehdä tarvittavat muutokset, jotta yllä kuvattu menettely olisi mahdollinen.

Lisäksi tulevaisuudessa saattaisi olla tarpeen, että hakemus saataisiin vireille myös suullisesti, esimerkiksi puhelimitse taikka suulliseen tietoon perustuen muun sähköisen tiedonvälitysväylän kautta. Tältä varalta sana kirjallinen olisi syytä poistaa kyseisestä lain säännöksestä.

Rahoitus ja siirtyvä henkilöstö

Yhteisjärjestö huomauttaa, että siirtyvät tehtävät lisäävät huomattavasti työttömyyskassojen työtä. Siirron kertakustannuksetkin tulee jatkovalmistelussa täsmentää, minkä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Työllisyysrahaston osuuksia työttömyyskassojen hallintokuluihin tulee nostaa. Lisäksi maakuntauudistuksen kaatuminen vaikuttanee siihen, mitä tässä esityksessä on suunniteltu siirtyvän henkilöstön osalta.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 30.2.2019

Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi Kasvupalveluvirastosta, kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä ja turvallisuusselvityslain 37 §:n muuttamisesta (HE 266/2018)

Kasvupalveluvirasto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa sitä, että jatkossa kasvupalveluiden tietojärjestelmät sekä digitaaliset ja sähköiset palvelut keskitetään koko maassa yhdelle taholle. Tämä on omiaan yhtenäistämään käytäntöjä koko maassa. Muussa tapauksessa käytännöt muodostuisivat ajan myötä jokaisessa maakunnassa omaan suuntaansa. Yhtenäinen asioiden käsittely on erityisen tärkeää työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Tietojärjestelmä

Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on samalla tavalla tärkeää, että maa­ kunnat käyttävät jatkossa yhtä yhtenäistä rekrytoinnin ja työllistymisen asiakastieto­ järjestelmää. Myös palveluiden tehokkuuden ja seurattavuuden kannalta on tärkeää, että kasvupalveluja varten on olemassa yksi valtakunnallinen järjestelmä, jota kaikki palvelujen järjestäjät ja tuottajat käyttävät.

Esityksessä on keskitytty pelkästään kasvupalveluiden ja yksityisten palveluntuottajien toimintaan rekrytointiprosessissa ja työllisyyden hoitamisessa. Työnhakijan koko­ naisprosessin kannalta esitys keskittyy työvoimapoliittiseen osaan palveluprosessia ja siihen liittyviä tietovirtoja. Esityksessä ei käsitellä palveluprosessin suhdetta etuus­ prosessiin ja tietovirtoja etuusprosessista palveluprosessiin päin.

Esityksessä on vain muutama hajanainen huomio siitä, että työttömyysetuuksien maksajat, työttömyyskassat ja Kela, ovat osa työttömän palvelu prosessia omalta osaltaan. Työttömyysetuuksien maksajat tarvitsevat erilaista työnhakijoita koskevaa tietoa, joka kerätään rekrytoinnin ja työllistymisen asiakastietojärjestelmään (osin palveluntuottajilta ja osin työnhakijoilta) ja toisaalta tähän järjestelmään kerätään paljon tietoa työnhakijasta myös työttömyysetuuksien maksajien järjestelmistä. Samaan aikaan suunnitellaan, että työttömyysetuuden maksajat hoitavat tulevaisuudessa merkittävää osaa niistä tehtävistä, joita hoidetaan nyt työvoimahallinnossa.

Tämä lisää maksajilta rekrytoinnin ja työllisyyden asiakastietojärjestelmään toimitettavaa tietoa, joka vaikuttaa esimerkiksi työnhakija-asiakkaan palveluntarpeen arvioin­ tiin. Esimerkiksi päätoimisten opintojen tai päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen olisi mahdollista toimittaa etuuden maksajalta palvelun tuottajien tietoon tämän tietojärjestelmän kautta. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on otettu huomioon tietovirta kasvupalveluista maksajiin, mutta ei päinvastaista tietovirtaa.

Tietovirta maksajilta rekrytoinnin ja työllisyyden asiakastietojärjestelmään tulee ole­ maan laajaa ja se sisältää julkisuuslaissa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja ja osin myös tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (ainakin ammattiliiton jäsenyys on pääteltävissä työttömyyskassajäsenyydestä). Tuntuu käsittämättömältä, että tältä osin ei olisi tarpeellista määritellä lainsäädännössä rekisterinpitäjästä, käyttöoikeuksista, tietojen käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä, vastuusta tietojen oikeellisuudesta ja säilytysajoista.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on siis puutteellinen ja tulee todennäköisesti täydennettäväksi hyvin pian. Toinen vaihtoehto on, että samaa asiakastietojärjestelmää koskevat säännökset annetaan kokonaan toisessa laissa, esimerkiksi työttömyysturvalaissa, mihin käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on viitteitä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on huolissaan siitä, että työttömän työnhakijan palveluprosessia kehitetään nyt hyvin organisaatiokeskeisesti, mitä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esityskin kuvasta a. Työttömän työnhakija-asiakkaan näkökulmasta kyseessä on kuitenkin yksi prosessi hänen työttömyysasiansa hoitamiseksi. Tämä prosessi pitäisi rakentaa mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi asiakkaan näkö kulmasta. Lopputuloksena tulisi olla järjestelmä, jossa tieto liikkuu sähköisten järjestelmien välillä ilman, että työnhakija-asiakkaan tarvitsee selvittää samaa asiaa usealle toimijalle erikseen palveluprosessin eri vaiheissa. Tätä tavoitetta ei edistä se, että saman asiakastietojärjestelmien eri tietovirroista annetaan eri aikaan erilaisia säännöksiä mahdollisesti vielä eri säädöksissä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

12.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö

Aloite työttömyyskassoille annettujen soveltamisohjeiden julkaisemiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa työttömyyskassoille soveltamisohjeet, jotka Finanssivalvonta valmistelee. Työttömyyskassojen jäsenet tiedustelevat työttömyyskassoista soveltamisohjeita, koska niitä ei ole saatavissa mistään julkisesti.

Ohjeet ovat julkisia. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kansaneläkelaitos, jotka antavat samantyyppisiä ohjeita, julkaisevat omat ohjeensa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut työttömyyskassoja taikka Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöä julkaisemaan ohjeet omilla sivuillaan. Ohjeiden julkaiseminen työttömyyskassan taikka Yhteisjärjestön sivuilla luo olettaman, että nämä tahot vastaisivat ohjeiden sisällöstä ja voisivat tarkemmin perustella kysyjille, mitkä näkemykset ovat olleet ohjeiden taustalla. Kuitenkin työttömyyskassoista vain kolmella on mahdollisuus olla läsnä, kun ohjeiden sisällöstä keskustellaan. Nämä työttömyyskassat eivät ole Yhteisjärjestön tehtäväänsä valitsemia. Näin ollen valtaosa työttömyyskassoista ja Yhteisjärjestö eivät voi tarkemmin kertoa soveltamisohjeiden perusteluja kansalaisille.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että soveltamisohjeet tulisi julkaista ja julkaisemisen tulisi tehdä se taho, joka vastaa ohjeiden sisällöstä eli sosiaali- ja terveysministeriö.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 5.2.2019

Lausunto kansalaisaloitteeseen hallituksen esityksen HE 124/2017 kumoamiseksi

Yhteisjärjestö on aiemmissakin lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että aktiivimalli kohtelee hyvin epätasa-arvoisesti hakijoita maantieteellisesti ja ammattialoittain. Lyhytaikaisia ja osa-aikaisia töitä ei ole tarjolla samalla tavalla maan eri osissa eikä kaikilla ammattialoilla. Aktiivimalliin luettavia palvelujakaan ei ole tarjolla samalla tavalla maan eri osissa. Palveluihin pääseminen – kuten työhönkään pääseminen – ei siis riipu pelkästään työttömän henkilön aktiivisuudesta.

Yhteisjärjestö on epäillyt aktiivimallin työllistäviä vaikutuksia ja epäillyt myös, että aktiivimallilla tavoitellaankin lähinnä etuustason laskua, mutta erittäin monimutkaisella tavalla. Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että etuustason laskuun ei nykyisessä laskevien etuusmenojen tilanteessa ole aihetta, mutta joka tapauksessa rehellisempää olisi ollut tehdä etuustason laskeminen avoimesti ja yksinkertaisemmin. Työttömän henkilön näkökulmasta omavastuupäivien lukumäärä kasvaa pahimmillaan 400 päivän enimmäisajan aikana seitsemästä päivästä 20 päivään.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee edelleen niin sanottua omatoimisen työnhaun mallia, jonka ajatuksena on velvoittaa työnhakija hakemaan vähintään tiettyä määrää työpaikkoja tietyn tarkastelujakson sisällä. Tämä tarkastelujakso ei vastaa aktiivisuusmallin 65 maksupäivän jaksoa. Omatoimisesta työnhausta on raportoitava määräajoin ja laiminlyönneistä raportoinnissa ja/tai työnhaun aktiivisuudessa seuraa erilaisia TE-toimistojen määräämiä sanktioita. Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että mikäli omatoimisen työnhaun malli toteutetaan suunnitellulla tavalla, tilanne muodostuu kokonaisuudessaan työttömälle henkilölle mahdottomaksi hallita ja se johtaakin etuusoikeuden menetyksiin tietämättömyyden ja unohduksen vuoksi. Myös tehokas tiedottaminen työttömille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan vaikeutuu, varsinkin, kun osa pääasiallisesta tiedottamisvastuusta on TE-hallinnolla ja osa etuuden maksajilla.

Aktiivimalliin on kohdistunut kritiikkiä koko sen voimassaolon ajan. Merkittävä osa kritiikistä johtuu siitä, että aktiivimallin edellytyksiä ei voi täyttää työtä hakemalla. Aktiivimallia koskevaa lainsäädäntöäkin on muutettu jo kahdesti siten, että aktiivisuusedellytyksen täyttäviä palveluja ja opiskelua on laajennettu. Aktiivista työnhakua ei ole näihin edellytyksiin lisätty. Jos työnhaku halutaan välttämättä nykyistä voimakkaammin sanktioiduksi, ainoa järkevä tapa olisi yhdistää se jo voimassa olevaan aktiivimalliin.

Johtopäätökset

Yhteisjärjestö on vastustanut aktiivimallia eikä pidä omatoimisen työnhaun malliakaan tarpeellisena. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa kansalaisaloitetta.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry