Siirry sisältöön

Lausunnot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
13.10.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksessä ehdotetaan säännöstä työpanokseen perustuvan osingon lukemisesta työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon, mikä laajentaisi työttömyysvakuutusmaksun piiriin kuuluvien suoritusten alaa nykyisestä. Lisäksi esityksellä ehdotetaan täsmennettäviksi työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita koskevaa sääntelyä. Työsuhdeoptiota ja osakepalkkiota koskevat täsmennykset saattaisivat puolestaan käytännössä jonkin verran kaventaa työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa palkkasummaa. Edellä mainitut muutokset edellyttävät vastaavia muutoksia myös valtioneuvoston asetukseen työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002).

Muutoksilla on vaikutusta myös työttömyyskassojen toimeenpanoon asetusmuutoksen myötä. Työttömyyskassojen täytyy päivittää tulorekisterin tietolupaa palkkakäsitteen muutosta vastaavasti sekä ottaa muutos huomioon tietojärjestelmissään. Muutoksesta täytyy myös tiedottaa ja ohjeistaa. Palkkakäsitteen muutoksilla arvioidaan olevan vain vähäinen vaikutus maksettuihin etuuksiin nähden. Ottaen huomioon, että muutokset on ehdotettu tulemaan voimaan 1.1.2021 alkaen, on mahdollisille järjestelmämuutoksille ja tulorekisterin tietolupamuutoksille enää vain vähän aikaa. Vastaisuudessa olisi toimeenpanon kannalta suotuisampaa, jos vastaavanlaiset muutokset olisivat aiemmin tiedossa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
12.10.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle lainsäädännöksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksen tausta ja tarkoitus

Kuntakokeilu tulee koskemaan työttömyyskassojen asiakkaita, jotka ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. Näin ollen hallituksen esitys koskee työttömyyskassoja ja ansioturvan saajia vain osittain. Kokeilu kattaa silti laajan asiakaskunnan, sillä ”Ensivaiheessa ja kokeilun laajentuessa vuoden 2021 aikana kokeilualueiden asiakkaiksi siirtyvien osuus vastaisi yhteensä 36-37 prosenttia kaikista työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakija-asiakkaista”.

Kuntakokeilussa tavoitellaan työttömän työnhakijan palveluiden tehostumista ja entistä parempaa kohdistumista hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa, mitä voidaan pitää kannatettavana tavoitteena. On oletettavaa, että alueensa työllisyystilanteen ja työpaikat paremmin tuntevalla kunnalla on valtiollista viranomaista paremmat edellytykset tarjota oikeanlaisia työmahdollisuuksia ja koulutusta asukkailleen. Kohdentaminen työllistyvyyden kannalta haastaviin ryhmiin on varmasti oikea keino tukea työllisyyttä, koska on tunnistettu työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma ja sosiaalisten ja terveydellisten syiden vaikutukset työllistymiseen. On myös erittäin hyvä, että kokeilun onnistumista mitataan ja arvioidaan tarkoin tämän tyyppisten toimien vaikuttavuutta työllistyvyyteen. Edellytys kokeilun onnistumiselle on, että kaikkien kokeiluun osallistuvien organisaatioiden työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet hakea ja välittää tietoja käytössä olevien tietojärjestelmien avulla. Jotta työvoiman liikkuvuus saataisiin toteutettua, työnvälityksen tulisi olla kuntien rajoista riippumatonta eli ulottua valtakunnallisesti laajalle.

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Esityksen 5 §:n mukaan työ- ja elinkeinotoimisto siirtää 4 §:ssä tarkoitettuun asiakasryhmään kuuluvan henkilön sen kokeilualueen kunnan asiakkaaksi, jossa henkilöllä on kotikunta. Siirtämisestä on ilmoitettava asiakkaalle ja kokeilualueen kunnalle. Asiakkaan siirtämisestä kuntakokeiluun tulisi lähettää tieto myös maksajalle, mikäli maksajatieto on työ- ja elinkeinotoimiston tiedossa. Kuntakokeilu tulee koskemaan 125 kunnan alueella asuvia työttömyyskassojen asiakkaita ja kassoilla tulisi olla selkeä tieto siitä kuuluuko asiakas kuntakokeilun piiriin ja missä asiakkaan asioita käsitellään. Tiedonkulun kannalta haasteellisia voivat olla muutostilanteet esimerkiksi henkilön täyttäessä 30 tai muuttaessa kuntaan, joka ei ole kokeilukunta. Muutostilanteiden osalta tulee huolehtia tiedottamisesta työttömyyskassaan päin.

Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi osa työ- ja elinkeinotoimistoille kuuluvista tehtävistä kokeiluun valittujen kuntien tehtäväksi määräajaksi. Kokeilukunnille siirretään asiakkaan palveluprosessiin liittyvät tehtävät sekä palveluohjaus ja neuvontatehtävät, eräiden tukien ja etuuksien myöntämistehtävät sekä eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antamista koskevat tehtävät. Työ- ja elinkeinotoimisto vastaisi kokeilun aikana muiden kuin esityksessä erikseen mainittujen työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta kunnan asiakkaalle. Toisin sanoen työ- ja elinkeinotoimisto tulee jatkossakin antamaan osan kokeilukunnan asiakkaiden lausunnoista, vaikka asiakkuus olisikin kokeilukunnan hoidettavana.

Kokeilukunta pyytäisi asiakkaalta työttömyysturvaoikeuden ratkaisemista varten tarpeelliset selvitykset ja ilmoittaisi tiedot työ- ja elinkeinotoimistolle työvoimapoliittisen lausunnon antamista varten. Toimeenpanon onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen välinen tietojenvaihto ja yhteistyö toimeenpanotehtävissä järjestetään mahdollisimman sujuvaksi, jotta asiakkaan työttömyysturvaoikeuteen kohdistuvat asiat voidaan ratkaista ilman aiheetonta viivästystä.  Riskinä on, että toimeenpano venyy edellä mainittujen välisen keskinäisen tietojenvaihdon vuoksi, millä voi olla vaikutusta myös työttömyyskassojen käsittelytyöhön viivästyneinä lausuntoina ja näyttäytyä asiakkaille vaikeasti ymmärrettävänä lopputuloksena, kun osan asioiden toimeenpanosta vastaa kunta ja osan työ- ja elinkeinotoimisto työttömyyskassojen lisäksi.

Työttömyyskassojen näkökulmasta on jatkossakin tärkeää, että lausunnot olisivat selkeitä. Lausunnoista tulisi myös käydä selvästi ilmi, mihin tahoon kassan tulee tarvittaessa olla yhteydessä, jos lausunnosta kaivataan lisätietoja – kokeilukuntaan vai työ- ja elinkeinotoimistoon. Kokeilukuntia on 125 ja vaarana on, että yhdenmukainen käsittely lausuntojen antamisessa vaarantuu. Riittävällä ohjeistuksella tulee varmistaa, että käsittelykäytännöt eivät tarpeettomasti vaihtele kunnasta toiseen.

TYJ pitää tärkeänä, että kokeilukunnat saavat laadukkaan koulutuksen, ohjeet ja ohjeistuksen toimeenpanon tueksi. Työttömyyskassojen näkökulmasta on merkityksellistä, että toimeenpano ei tarpeettomasti hidastu tai monimutkaistu. Kokeilukuntien, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä etuuksien toimeenpanijoina toimivien Kelan ja työttömyyskassojen välinen tietojenvaihto lisäselvitys ja muiden tiedustelujen käsittelemiseksi tulee järjestää selkeällä tavalla.

Voimaantulo

Osana uudistusta on suunniteltu asiakasrekisteriä koskevien tietojen siirtämistä työ- ja elinkeinotoimistoilta kokeilukunnille jo joulukuun 2020 aikana. Edellä mainittu tulisi TYJ:n saamien tietojen mukaan tarkoittamaan sitä, että kunnat tulisivat antamaan työvoimapoliittisia lausuntoja jo joulukuun 2020 aikana. On ongelmallista, että työvoimapoliittisia lausuntoja on suunniteltu annettavan kokeilukuntien nimissä jo joulukuussa, vaikka kokeilukunnilla ei ole vielä silloin toimivaltaa antaa lausuntoja. Menettely asettaa työttömyyskassat, jotka antavat asiassa valituskelpoisen päätöksen, ottamaan vastuun prosessiin sisältyvästä menettelytapavirheestä. Jos työttömyyskassat pyytäisivät uusia lausuntoja vuoden vaihteen jälkeen toimivaltaiselta viranomaiselta, viivästyttäisi se asiakkaan asian käsittelyä. Voimaantulosäännöksessä olisi tullut ottaa kantaa lausuntojen antamisen toimivaltaan.

Ottaen huomioon vallitsevan koronavirusepidemian ja sen myötä kasvaneen työttömyyden, kuntakokeilun aloitus ajoittuu hieman haastavaan ajankohtaan. Kuntakokeiluun siirtyminen tulee lisäämään yhteydenottoja myös työttömyyskassoihin ja vuodenvaihe on tyypillisesti kiireistä aikaa. Lisäksi vuodenvaihteeseen ajoittuu työttömyysturvaa koskevien poikkeuslakien voimassaolon päättyminen, mikä lisää yhteydenottoja työttömyyskassoihin entisestään. Työttömyyskassat ovatkin huolissaan siitä, että kokeilu voi viivästyttää hakemuskäsittelyä jo ennestään haastavassa työtilanteessa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
9.10.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä.

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain voimassaoloa siten, että se olisi voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Väliaikaisten poikkeusten jatkaminen vuoden loppuun helpottaa työttömyyskassojen toimeenpanoa ja viestintää ansioturvan hakijoille.

Jos väliaikaiset muutokset päättyisivät lokakuun lopussa, tulisi työttömyyskassojen kouluttaa henkilöstöä uudelleen, tehdä muutoksia järjestelmiinsä ja asiakaspalvelu oletettavasti ruuhkautuisi.  Toimeenpanon kannalta on selkeämpää, kun kaikki väliaikaiset poikkeukset päättyisivät samaan aikaan vuoden lopussa. Tosin vuodenvaihde edellyttää toimeenpanossa erityistä tarkkuutta, koska voimassaolo ei pääty täsmälleen samalla tavalla eri muutoksissa. Osaa lakimuutoksista sovelletaan vain 31.12. asti ja osaa vielä hakujaksojen ajalle, jotka ovat alkaneet viimeistään 31.12.

On selvää, että taloudellinen kriisi ei ole päättymässä lokakuun 2020 loppuun mennessä. Näin ollen tästäkin syystä esitettyjen väliaikaisten muutosten jatkaminen vuoden loppuun asti on perusteltua.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
7.10.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle lainsäädännöksi työttömyyskassojen taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä.

Hallintokulukorvauksen jakamisen kriteerit ovat esityksessä selvät ja on erittäin hyvä, että tiedot ovat jo valmiiksi järjestelmistä saatavissa. On tärkeää, että kriteerit ovat mahdollisimman yksiselitteiset ja vertailussa otetaan huomioon myös kassan aiemmat vuodet, jolloin kassojen mahdollinen erilainen toimintatapa ja esim. päätöksenantotapa eivät vaikuta vertailuun. Korvauksen erillinen hakeminen olisi ollut turhaa, koska kaikki kassat olisivat joka tapauksessa hakeneet korvausta.

Yrittäjäkassa on tyytyväinen, että myös sille on tulossa korvaus.

Aiempaan hallituksen esityksen luonnokseen ei sisältynyt viimesijaista säännöstä palkansaajia vakuuttavan työttömyyskassan alijäämän kattamisesta. Esitystä on tältä osin täydennetty viimesijaisella alijäämän kattamista koskevalla säännöksellä, joka vastaa yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan alijäämän käsittelyä. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää täydennystä hyvänä. Yhteisjärjestö katsoo yhä, että se pitää äärimmäisen epätodennäköisenä tilannetta, jossa työttömyyskassat tekisivät vuonna 2020 niin alijäämäisen tuloksen, että sen kattamiseen eivät riittäisi puolet kassan tasoitusrahastosta ja tukikassan varat yhteensä.

Työttömyyskassat toivovat asian pikaista etenemistä, jotta ne pystyvät ottamaan korvaukset huomioon ensi vuoden jäsenmaksun harkinnassa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 28.4.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä alla mainituin varauksin. Yhteisjärjestöllä on ollut mahdollisuus osallistua esityksen valmisteluun ja Yhteisjärjestön näkemykset on otettu esityksessä suurimmalta osin huomioon.

Ennakkomaksu

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että esityksen ennakkomaksua koskevat muutokset toteutetaan. Erityisen tärkeää on, että aikaa, jona ennakkomaksu voisi olla maksettuna pidennettäisiin. Esityksessä tätä aikaa oltaisiin pidentämässä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Yhteisjärjestö katsoo, että muutokset pitäisi toteuttaa pysyvinä eikä vain määräaikaisina. Nyt kyseessä oleva kriisi ei todennäköisesti tule olemaan viimeinen ja jo nyt voidaan havaita, että koronakriisin aiheuttama ansioturvahakemusten kasvu kohdistuu eri työttömyyskassoihin erilaisella rytmillä ja voimakkuudella. Lisäksi on oletettavaa, että terveydellisen kriisin helpotettua taloudellinen kriisi tullee jatkumaan huomattavasti pidempään. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että työttömyyskassat voisivat hyödyntää ennakkomaksumahdollisuutta joustavasti oman hakemusmäärien ja käsittelyaikojensa vaatimusten mukaan. Lisäksi ennakkomaksun automatisointi vaatii muutosten tekemistä työttömyyskassojen maksatusjärjestelmiin ja tällaisten muutosten tekeminen vain muutamaksi kuukaudeksi ei ole perusteltua.

Sovittelua koskevat muutokset

Yrittäjätulon sovittelua koskevat muutokset helpottaisivat toimeenpanoa, joten Yhteisjärjestö katsoo, että muutokset tulisi toteuttaa väliaikaisina.

Erityisestä sovittelujaksosta ja tulon laskennallisesta muunnosta luopumisen osalta tilanne on monimutkaisempi. Molemmat muutokset vastaavat työttömyyskassojen toiveita siitä, miten sovittelua koskevia säännöksiä tulisi kehittää. Kysymys onkin siitä, onko tämä oikea ajankohta muuttaa säännöksiä väliaikaisesti.

Soviteltua työttömyysetuutta koskevat säännökset kaipaavat kieltämättä kehittämistä, mutta muutosten toteuttaminen olisi parempi tehdä rauhallisen ja perusteellisen valmistelun jälkeen ja niin, että toimeenpano-organisaatioilla olisi aikaa valmistautua muutoksiin rauhassa. Lisäksi sovittelua koskevia säännöksiä tulisi tarkastella kokonaisuutena, jotta vältyttäisiin muutosten ennakoimattomilta vaikutuksilta. Muutokset pitäisi toteuttaa myös pysyvinä, jotta vältyttäisiin muutostilanteisiin liittyviltä oikeudenmenetyksiltä.

Esitettyjen muutosten toteuttaminen kiireessä ja väliaikaisina aiheuttavat riskejä. Esitetyt muutokset sovitteluun vaativat uuden opettelemista työttömyyskassoissa. Koronakriisin aiheuttama ansioturvahakemusten määrän nousu on ollut nopea useissa työttömyyskassoissa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että nämä työttömyyskassat voisivat keskittää voimavaransa hakemusten käsittelyyn sen sijaan, että käsittelijöitä koulutettaisiin ja haettaisiin linjauksi muuttuneisiin asioihin.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 22.4.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 1 ja 4 §:n sekä 8 luvun 1 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:n ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta

Työelämä- ja Tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä. Ehdotetut toimet helpottavat koronatilanteessa työnhakijan tilannetta. Lisäksi muutokset tukevat työ- ja elinkeinotoimistojen resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista haastavassa tilanteessa.

Muutoksiin liittyvä viestintä

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö korostaa muutoksiin liittyvän viestinnän tarvetta. Työttömyyskassojen jäsenet ottavat usein yhteyttä työttömyyskassoihin jo alkaneeseen taikka odotettavissa olevaan työttömyyteen liittyvissä asioissa. Kansalaiset eivät hahmota sitä, mitkä kysymykset kuuluvat TE-toimistojen toimivaltaan ja mitkä kysymykset työttömyyskassojen toimivaltaan, joten työttömyyskassoille osoitetut kysymykset koskevat usein myös TE-toimistojen toimivaltaan kuuluvia asioita. Työttömyyskassat pyrkivät luonnollisesti palvelemaan jäseniään mahdollisimman hyvin. Näin ollen mitä tehokkaampaa ja kohdennetumpaa informaatiota TE-toimistoista voidaan jakaa näistä muutoksista, sitä vähemmän asioita kysytään erikseen työttömyyskassoista.

Edellisessä kappaleessa kuvatusta syystä ehdotetut muutokset lisäävät joka tapauksessa työttömyyskassojen jäsenistön neuvonnan ja tiedottamisen tarvetta siltä osin, kun toimet vaikuttavat hakijan oikeuteen saada työttömyysturvaa. Samasta syystä muutokset lisäävät työttömyyskassojen henkilökunnan koulutustarvetta.

Tehokkaan viestinnän vaatimus koskee erityisesti muutosta, jonka mukaan palvelutarpeen arvioimiseksi tarpeellisten tietojen antamisen ja työllistymissuunnitelmaluonnoksen laatimisen laiminlyönti ei johtaisi työnhaun voimassaolon päättymiseen. Kuten esityksessä on todettu, nämä laiminlyönnit johtuvat usein työnhakijoiden tietämättömyydestä ja erehdyksestä. Koronakriisin myötä työttömiksi työnhakijoiksi on tullut ja tulee merkittävässä määrin henkilöitä, jotka ovat työttömiä ensimmäistä kertaa, joten heillä ei ole aikaisempaa kokemusta työttömyysturvajärjestelmästä ja tällaisten erehdysten tekeminen on todennäköisempää kuin niillä työnhakijoilla, jotka ovat joutuneet tutustumaan työttömyysturvajärjestelmään aikaisemmin.

Edellisessä kappaleessa tarkoitettu muutos on tulossa voimaan taannehtivasti ja sen soveltaminen edellyttää työnhakijan pyyntöä tehdä korjaus TE-hallinnon tietojärjestelmään ja tämä korjaus tehdään manuaalisesti. Jotta työnhakijat osaisivat tehdä tällaisia pyyntöjä, heitä pitäisi informoida asiasta mahdollisimman tehokkaasti. Päävastuu viestinnästä on TE-hallinnolla, mutta työttömyyskassat ovat valmiita jakamaan tätä tietoa myös mahdollisuuksiensa mukaan.

Muutosten voimassaolo

Väliaikaiset muutokset ovat haasteellisia työnhakijan neuvonnan näkökulmasta, kun muutoksilla on kaikilla eri voimassaoloaika. Työnhakijan haastattelun järjestämistä ja työnhaun voimassaoloa koskevat muutokset olisivat voimassa 30.6.2020 asti, työttömyysturvaseuraamuksia koskevat muutokset 31.7.2020 asti ja työnhakijan lyhytkestoisia opintoja koskeva muutos 31.12.2020 asti. Starttirahan enimmäiskestoa koskeva muutos olisi voimassa 30.6.2021 asti. Näiden muutosten lisäksi työttömyyskassojen asiakaspalvelijoiden tulisi hallita myös muut työttömyysturvalainsäädäntöön liittyvät väliaikaiset muutokset ja niiden soveltamisaika, jotta työnhakijoiden neuvonta olisi oikeaa.

Useita esityksen työttömyysetuusoikeuteen liittyviä muutoksia sovelletaan takautuvasti 16.3.2020 alkaen. Tämä merkitsee, että jo nyt annettuja etuuden epääviä työvoimapoliittisia lausuntoja muutetaan taannehtivasti. Vaikka Yhteisjärjestö pitää muutosten taannehtivaa soveltamista perusteltuna, se huomauttaa kuitenkin, että jälkikäteiset korjaukset aiheuttavat lisätyötä myös työttömyyskassoille.

Nyt esitetyt muutokset on tarkoitettu väliaikaisiksi, vaikkakin esityksessä on todettu, että hallitus varautuu tarvittaessa esittämään eduskunnalle väliaikaiseksi tarkoitettujen muutosten voimassa olon jatkamista. Väliaikaiset muutokset ovat omiaan monimutkaistamaan jo ennestään monimutkaista työttömyysturvajärjestelmää.  Väliaikaisten muutosten voimassaolon päättyessä haasteeksi muodostuukin sopeutuminen normaalioloihin ja niistä tiedottaminen.

Sopeutuminen normaalioloihin saattaa aiheuttaa oikeudenmenetyksiä työnhakijoille, kun on opittu väliaikaisten helpotusten järjestelmään. Tähän tilanteeseen tulisi kehittää erityisiä yksilöllisesti suunnattuja viestintätoimia, joilla varmistettaisiin, että tällaisia oikeudenmenetyksiä ei synny tietämättömyyden vuoksi. Kun esimerkiksi palataan tilanteeseen, jossa palvelutarpeen arvioimiseksi tarpeellisten tietojen antaminen ja työllistymissuunnitelmaluonnoksen laatimisen laiminlyönti johtaa taas työnhaun voimassaolon päättymiseen, työnhakua ei ole syytä katkaista ennen kuin hakijalle on lähetetty erikseen muistutus asiasta ja kerrottu samalla, että määräaikainen laki ei ole enää voimassa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Valtiovarainvaliokunta 14.4.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 43/2020 vp)

Valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Etuusmenot

Koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa erityisesti yksityisen sektorin taloudelliset toimintaedellytykset sekä työn tarjoamisen mahdollisuudet ovat romahtaneet lyhyessä ajassa. Tämä on johtanut varsinkin lomautusten poikkeukselliseen kasvuun. Myös kuntasektorilla on ilmoitettu lomautustarpeista, samoin kuin valtionyhtiöissä ja yliopistoissa. Edellä mainitulla kehityksellä on ollut yllättävän nopeat ja suuret vaikutukset työllisyystilanteeseen.

YT-neuvotteluiden piirissä oli 7.4.2020 yli 375 000 henkilöä. Koronan takia työ- ja elinkeinotoimistoihin oli ilmoittautunut tai ilmoitettu lomautetuksi tai kokonaan työttömäksi 6.4.2020 mennessä arviolta 112 000 henkilöä. Yhteistoimintalain piirissä ovat vain sellaiset työnantajat, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Kun huomioidaan tätä pienemmät yritykset, niin lomautusuhkan alla on vielä enemmän henkilöitä. Poikkeuksellisessa tilanteessa todennäköisesti myös kunnat ja kuntayhtymät joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Tuoreen KT Kuntatyönantajan kyselyyn saatujen vastausten mukaan kunta-alan lomautusten tai palkanmaksun keskeyttämisen piiriin jää lähes 30 000 ihmistä. Jos suuntaus on sama kunnissa ja kuntayhtymissä, jotka eivät vastanneet kyselyyn, henkilömäärä voi olla tätä korkeampi.

Työ- ja elinkeinotoimistoista saatujen tietojen mukaan lomautuksista 75 % kohdistuu ansioturvan saajiin ja loput 25 % perusturvan piirissä oleviin henkilöihin. Ansioturvahakemusten määrät ovat jo lähteneet kasvuun monissa työttömyyskassoissa ja on todennäköistä, että hakemusmäärien kasvu tulee olemaan merkittävä.

Lomautettujen ja työttömien määrien näin nopeaan ja yllättävään kasvuun koronapandemian vuoksi ei ole työttömyyskassoissa voitu mitenkään varautua ennakolta. Em. uusi tilanne rasittaa huomattavasti työttömyyskassojen taloutta. Tietoa ei ole myöskään siitä, kuinka kauan poikkeusolot kestävät tai miten ripeästi yhteiskunta, elinkeinoelämä toipuu syvästä taantumasta, mutta oletettavissa on, että työttömyyskassojen etuusmenot tulevat ainakin kuluvan vuoden aikana ylittämään huomattavasti työttömyyskassojen talousarviossa ennakoidut menot ja sitä kautta myös jäsenmaksuilla katettavat menoerät.

Taloudellinen rasite ei kohdistu kaikkiin työttömyyskassoihin samalla tavalla. Tosin niissäkin työttömyyskassoissa, joiden jäsenet eivät joudu työttömiksi välittömästi koronakriisin alussa tai terveydellisen kriisin kestäessä, työttömyysetuusmenot tulevat todennäköisesti nousemaan kriisiaikaa seuraavan taloudellisesti vaikean ajan kestäessä. Esimerkiksi Teollisuuden työttömyyskassa, johon koronakriisin seuraukset kohdistuvat heti kriisin alkaessa, on 6.4.2020 laatimassaan ennusteessaan arvioinut, että vuoden 2020 etuusmenot tulevat tämän hetken tietojen perusteella vähintään kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna. Suurin osa menoista kohdistuu lomautusajan päivärahoihin.

Työttömyyskassojen hallintokulut

Etuushakemusten määrän kasvu edellyttää työttömyyskassoilta poikkeuksellisen rajuja toimenpiteitä, jotta etuusmaksatus saataisiin hoidettua ja työttömien henkilöiden toimeentulo turvattua.

Työttömyyskassojen hallintokuluja tulevat nostamaan:

  • henkilöstölisäykset niihin liittyvine sivukuluineen
    • lisähenkilöstötarve on arviolta satoja henkilöitä kassoissa yhteensä
    • henkilöstön lisäykseen liittyvät tukipalvelut
  • toimitilojen laajennukset
  • ICT ja työvälineet (noin 1 500 euroa/rekrytoitu henkilö)
  • työttömyyskassojen sisäisten prosessien sujuvoittamistoimet
  • viestinnän ja viestintätoimintojen lisääminen
  • uudet neuvonta- ja asioimispalvelut ja palveluväylät
  • käsittelyjärjestelmiin tehtävät muutokset esimerkiksi työttömyyskassojen toiminnan sujuvoittamiseen liittyvien lainmuutosten vuoksi.

Työttömyyskassojen hallintokulut tulevat lisääntymään kuluvana vuonna vähintään 15 % budjetoidusta. Kassoille on luvattu lisärahoitusta hallintokuluihin 20 miljoonaa euroa. On kyseenalaista, kattaako tämä summa hallintokulujen lisäyksen työttömyyskassoissa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 1.4.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä. Yhteisjärjestöllä on ollut mahdollisuus kommentoida esitystä sen valmisteluvaiheessa ja Yhteisjärjestön kommentit on otettu esityksessä suurimmalta osin huomioon.

Enimmäisaika

Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota enimmäisajan jäädyttämistä koskevaan kohtaan esitystä. Toimeenpanon kannalta olisi ollut selkeintä, että poikkeussäännös olisi koskenut kaikkia työttömiä eikä pelkästään lomautuksen vuoksi työttömäksi jääviä. Monien määräaikaisesta työsuhteesta työttömäksi jäävien työttömyys johtuu kriisitilanteesta samalla tavoin, kuin lomautettujenkin. On todennäköistä, että kriisiaikana määräaikaisia työsuhteita ei ole tarjolla niille, joiden työllistyminen on perustunut lyhytaikaisiin työsuhteisiin.

Jos enimmäisajan jäädyttäminen halutaan rajata vain lomautettuihin, sen olisi syytä koskea kaikkia lomautusajalta maksettavia päivärahoja. Esityksessä on rajaava maininta: Säännöstä sovellettaisiin työttömyyspäivärahaan, jota maksettaisiin lain voimassa ollessa alkaneen lomautuksen perusteella lain voimassaolon aikana. Muualla esityksessä, esimerkiksi voimaantulosäännöksessä ja lainkohdassa puhutaan vain lomautuksen ajalta maksettavasta päivärahasta.

Enimmäisajan jäädyttämisen rajaaminen esitetyllä tavalla hankaloittaa toimeenpanoa ja vaikeuttaa järjestelmätoteutusta. Muutos olisi huomattavasti suoraviivaisempaa toteuttaa järjestelmään, jos säännös koskisi kaikkia lomautusajalta maksettavia päivärahoja taikka kaikkia työttömyyspäivärahoja. Maksatusjärjestelmästä saataisiin silloin apua toimeenpanoon manuaalityötä vähentävänä tekijänä.

Monissa kassoissa, varsinkin teollisuusalalla, lomautusten määrä lähti kasvuun jo viime vuoden loppupuolella, ja tilanne on jatkunut kuluvan vuoden alun. On mahdollista, että aiemmin lomautetut henkilöt tulevat lomautetuiksi välittömästi edellisen lomautuksen päättyessä esityksessä tarkoitettuna poikkeusaikana, mutta tällöin ei sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan olisikaan kyseessä alkava lomautus eikä enimmäisaikalaskuria jäädytettäisi. Tällaisessa tilanteessa pidetään pääsääntöisesti uudet YT-neuvottelut. Jos ne pidetään hyvissä ajoin ennen lomautuksen päättymistä, mitään katkosta lomautukseen ei tule. Yhteisjärjestö katsoo, että enimmäisajan jäädyttämisen tulisi koskea myös tällaisia lomautuksia.

Voimaantulosäännös

Voimaantulosäännöksen mukaan työnhakijaan sovelletaan 5 luvun 3 a §:ää sen jälkeen, kun hän on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä vähintään yhden kalenteriviikon 1 päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen. Jos työnhakijalla on vain yksi kalenteriviikko työssäoloehtoa kerryttävää työtä 1.3.2020 jälkeen ja hän täyttää tuolloin 13 viikon työssäoloehdon, mutta ei 26 viikon työssäoloehtoa, hänelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa 13 viikon työssäoloehdon perusteella vasta 16.3.2020 alkaen. Väliin jää yksi viikko, jolta ansiopäivärahaa ei voida maksaa. Ei voi olla tarkoitus, että tällaisissa tilanteissa hakija ohjataan hakemaan perusturvaa vain viikon ajalta. Tuolle viikolle asetetaan todennäköisesti perusturvan omavastuuaika, joka taas tulee ottaa huomioon ansioturvajärjestelmässä, kun ansiopäiväraha voidaan myöntää 16.3.2020 alkaen. Tilanne aiheuttaa sekaannusta ja hankaluuksia toimeenpanoon. Selkeämpää toimeenpanon kannalta olisi, että ensimmäinen työssäoloehtoa kerryttävä viikko olisi 8.3.2020 lukien.

Lyhyemmän työssäoloehdon osalta myös soveltamisen loppuosa tuottaa ongelmia. Lakitekstissä todetaan, että lyhyempää työssäoloehtoa ei sovelleta, jos työssäoloehdon täyttymisen perusteella alkava enimmäisaika alkaisi 6 päivänä heinäkuuta 2020 tai sen jälkeen. Voimaantulon perusteluteksteissä sama asia kuvattu näin: Edelleen säädettäisiin, että työssäoloehto ei enää täyttyisi määräaikaisen säännöksen perusteella 6.7.2020 alkaen. Jos siis työssäoloehdon täyttymiseen tarvittaisiin kerryttäviä viikkoja ajalta 6.7.2020 lukien, työssäoloehto olisi jälleen tavanomainen 26 kalenteriviikon mittainen työssäoloehto.

Lakitekstin mukaan siis enimmäisajan alkaminen on määräävä, eli jos työssäoloehtoon tarvitaan vielä viikko 29.6.-5.7.2020 ja enimmäisaika alkaisi 6.7.2020, silloin ei enää voida soveltaa lyhyempää työssäoloehtoa. Voimaantulosäännöksen perustelutekstin mukaan taas lyhempi työssäoloehto kertyy 6.7.2020 asti. Tekstit ovat siis ristiriidassa keskenään.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 1.4.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työttömyyskassalain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä. Yhteisjärjestöllä on ollut mahdollisuus kommentoida esitystä sen valmisteluvaiheessa ja Yhteisjärjestön kommentit on otettu esityksessä huomioon.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 25.3.2020

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Esityksessä on otettu huomioon työttömyyskassojen näkökulmat muutosten toimeenpanossa. Yhteisjärjestö kannattaa sitä, että vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa haetaan keinoja nopeuttaa lomautettujen henkilöiden etuushakemusten käsittelyä. On todennäköistä, että koko työttömyysetuuksien toimeenpanojärjestelmä joutuu lähiaikoina ennen näkemättömien haasteiden eteen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöllä ei ole esitykseen enempää lausuttavaa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö 6.3.2020

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (TEM019:00/2019)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä lausuntoa otsikossa mainitusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

Aluksi

Selvyyden vuoksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö haluaa ilmoittaa heti aluksi, että työttömyyskassat ovat edelleen valmiita ottamaan vastaan ne tehtävät, jotka tässä esityksessä on määritelty siirtyviksi tehtäviksi. Työttömyyskassat ovat vakuuttuneita siitä, että ne pystyvät hoitamaan siirtyvät tehtävät siten, kuin julkisen tehtävän hoitaminen edellyttää.

Esitetty muutos olisi omiaan yksinkertaistamaan ja keventämään työttömyysturvan toimeenpanoa ja selkiyttäisi lainsäädäntöä. Työttömyysetuuden hakijoiden näkökulmasta etuuksiin liittyvien asioiden hoitaminen helpottuisi, koska hakija asioisi etuuksiin liittyvissä asioissa pääasiassa vain etuuden maksajan kanssa. Lisäksi muutos vähentäisi nykyprosesseihin liittyvää kaksinkertaista työtä, kun niitä asioita, joita tutkii sekä TE-hallinto että etuuden maksajat, olisi nykyistä vähemmän.

Yhteisjärjestö kiinnittää vielä huomiota siihen, että tehtävien siirron valmisteluun on jo nyt käytetty huomattavasti eri osapuolten resursseja, myös työttömyyskassojen ja Yhteisjärjetön.

Työ- ja elinkeinotoimistoille jäävien tehtävien keskittäminen

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa sitä, että TE-hallinnolle tämän esityksen perusteella jääviä tehtäviä keskitettäisiin valtakunnallisesti. Ratkaisu lisää etuudensaajien yhdenvertaisuutta varsinkin seuraamusten määräämistä koskevissa tilanteissa.

Yritystoimintaa koskevat säännökset

Esityksessä määritellään siirtyvät tehtävät, mutta esitys ei sisällä juurikaan muutoksia siirrettäviä tehtäviä koskeviin säännöksiin. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiinnittää tässä yhteydessä huomiota yrittäjyyttä koskeviin säännöksiin työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä sekä 2 luvun 5-9 §:ssä. Säännöksissä on määritelty, ketä pidetään yrittäjänä ja sen lisäksi säännellään, milloin yritystoiminta on esteenä etuuden maksamisella. Säännökset sisältävät yleiset yritystoiminnan aloittamis- ja päättymistilanteet ja sitten samoja edellytyksiä erikseen yrittäjän perheenjäsenen ja palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän osalta. Edellytykset ovat osin samoja ja osin erilaisia. Lisäksi tulee sen arviointi, onko yritystoiminta pää- vai sivutoimista. Sääntely on siis erittäin monimutkaista.

Monimutkainen sääntely aiheuttaa sen, että etuuden saajan on mahdotonta hahmottaa säännöstön kokonaisuutta, mikä taas antaa aiheen siihen jo esitettyynkin kritiikkiin, että säännösten soveltaminen on epäyhtenäistä ja vaikuttaa jopa mielivaltaiselta.

Lisäksi näinkin monimutkaisen säännöstön toimeenpano on työlästä ja edellyttää useiden eri asioiden selvittämistä ennen päätöksentekoa. Monet edellytykset ovat sellaisia, että niiden täyttymisestä ei ole ainakaan toistaiseksi saatavissa tietoja sähköisesti, joten niiden todentaminen edellyttää etuuden hakijalta erillistä selvitystä. Säännöstö on siis työläs sekä toimeenpanijalle että etuuden hakijalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että pikaisesti käynnistettäisiin lainsäädäntötyö yrittäjyyttä koskevien säännösten yksinkertaistamiseksi.

Etuusoikeuden palautuminen koulutusta vailla olevaa nuorta koskevan rajoituksen taikka työssäolovelvoitteen jälkeen

Esityksen 11 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassat tutkisivat, onko oikeus työttömyysetuuteen palautunut koulutusta vailla olevaa nuorta koskevan rajoituksen tai työssäolovelvoitteen jälkeen. Missään ei kuitenkaan ole säännöstä, joka velvoittaisi etuuden maksajat järjestämään tällaisen seurannan eikä esityksen perusteluissakaan oteta selkeästi kantaa siihen, mikä taho tekee päätöksen siitä, voidaanko etuus maksaa vai ei.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa selvyyden vuoksi, että työttömyyskassoilla ei ole mitään sitä vastaan, etteikö kyseisiä tehtäviä siirrettäisi työttömyyskassojen tehtäväksi siis sekä seurannan että päätöksenteon osalta. Asiasta pitäisi kuitenkin selvyyden vuoksi säätää laissa.

Työvoimakoulutus

Esityksessä täsmennetään työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:ssä säädettyjä työttömyysuhan alaisuuden edellytyksiä. Esityksen mukaan työttömyysetuutta maksettaisiin työvoimakoulutukseen osallistumisen ajalta hakijalle, joka on irtisanottu taikka on määräaikaisessa työsuhteessa, vaikka hän ei olisi työtön tai lomautettu.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n mukaan työttömyysetuuteen ei ole oikeutta työnhakijalla siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Tämä säännös estää työttömyysetuuden maksamisen käytännössä aina irtisanotulle hakijalle työvoimakoulutuksen ajalta, vaikka asiasta olisikin säädetty esitetyllä tavalla työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:ssä. Näin ollen esitetty työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n muutos on osin vaikutukseton, jollei samalla säädetä, että etuutta maksetaan muiden tilanteiden lisäksi työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä.

Yhteisjärjestö esittää, että hallituksen esitystä täsmennetään yllä kuvatulla tavalla.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota vielä siihen, että esitys sisältää myös yrittäjien etuusoikeutta heikentävän vaikutuksen. Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeen (ja vakiintuneen käytännön) mukaan yrittäjälle maksetaan vain perusosan suuruista etuutta, jos oikeus etuuteen perustuu työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n 1 momentin 1-kohtaan, joka säilytettäisiin esityksessä ennallaan. Yrittäjälle maksetaan voimassa olevan lain perusteella myös ansio-osa, jos oikeus etuuteen perustuu sanotun lainkohdan 2-kohtaan. Kun esityksessä muutetaan 2-kohtaa siten, että se koskee vain palkansaajia, esitys merkitsee myös sitä, että yrittäjille ei enää voida maksaa ansio-osaa työvoimakoulutuksen ajalta missään tilanteessa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todettaisiin, että päätoimisille yrittäjille maksetaan työvoimakoulutuksen ajalta sitä etuutta, johon hänellä olisi työttömänä oikeus (siis ansio-osalla korotettuna), jos työ- ja elinkeinotoimisto on valinnut hänet työvoimakoulutukseen.

Omaehtoinen opiskelu

Omaehtoisten opintojen seuranta on määritelty jo nyt erittäin monimutkaisella tavalla. Kun siihen lisätään esityksen muutokset päätösvallan siirtymisestä, sääntelystä tulee entistä monimutkaisempi. Lopputuloksena on, että opintoja seurataan oppilaitoksissa, TE-toimistoissa ja työttömyyskassoissa.

Ensinnäkin on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 5 §:ssä säädetty tukiaika ja sen kulumisen seuranta. 3 momentin mukaan 24 kuukauden tukiaika keskeytyy, jos opinnot keskeytetään pätevästä syystä. Esityksen mukaan tämä tukiajan kuluminen ja sen keskeytyminen siirretään maksajan päätösvaltaan. Koska saman pykälän muistakaan momenteista TE-hallinto ei anna maksajille työvoimapoliittista lausuntoa, on pääteltävä, että päätösvalta myös tämän pykälän 1,2 ja 4 momenttien osalta on maksajilla.

Sitten kyseessä olevan lain 6 luvun 6 §:ssä säädettäisiin opintojen seurannasta. Opiskelijan on raportoitava maksajalle opintojensa etenemisestä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovitulla tavalla. Lain sanamuodon mukaan opintoja on siis seurattava opiskelijan esittämien ilmoitusten pohjalta myös siinä tilanteessa, että opintojen etenemistä voitaisiin mahdollisesti seurata sähköisen tiedonsiirron kautta. Valtion digitalisaation tavoitteena on, että käytettäisiin mahdollisimman paljon sähköistä tiedon siirtoa sen sijaan, että vaivattaisiin asiakkaita toimittamaan ilmoituksia ja selvitystä. Tätä taustaa vasten pykälän sanamuotoa olisi syytä tarkistaa.

Joka tapauksessa opintojen etenemisen seuranta olisi maksajalla, mutta päätösvalta tukemisen lakkauttamisesta olisi TE-toimistoilla. Tämän takia pitää rakentaa monenlaista tiedon siirtämistä maksajien ja TE-toimistojen kesken. TE-toimistojen pitää ilmoittaa maksajille, miten se on ohjannut opiskelijaa ilmoittamaan opintojen etenemisestä. Opiskelijan pitää raportoida opintojen etenemisestä.  Maksajan tulee ilmoittaa TE-toimistolle, jos opinnot eivät etene riittävällä tavalla taikka opiskelija ei ilmoita asiasta sovitulla tavalla. TE-toimisto ilmoittaa maksajalle, mihin lopputulokseen se on tullut, voidaanko opintoja edelleen tukea työttömyysetuudella vai ei. Tämän kaiken lisäksi tulevat opiskelijan kuulemiseen, maksamisen keskeyttämiseen ja päätöksen antamiseen liittyvät toimet.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että päätösvalta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 6 §:ssä voitaisiin siirtää maksajille kaikilta osin.  Se, milloin opintojen katsotaan etenevän riittävästi, on kyseisen pykälän ensimmäisessä momentissa määritelty siten, että asiaan ei sisälly harkintaa. Opintojen katsotaan edenneen riittävästi, jos opintosuorituksia on korkeakouluopinnoissa keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti ja muissa opinnoissa opinnot ovat edenneet koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti. Päätösvallan siirtäminen maksajalle tältä osin yksinkertaistaisi järjestelmää huomattavasti.

Vihdoin esityksen 6 luvun 7 §:ssä säädettäisiin opintojen laiminlyönnistä. Siinä päätösvalta on yksiselitteisesti TE-toimistolla ja tämän pykälän vuoksi myös TE-toimistoilla on velvollisuus seurata opintojen etenemistä. Sinänsä mielenkiintoinen ratkaisu on, että 6 §:n mukaan opintojen on edettävä riittävällä tavalla ja jos näin ei ole, minkäänlaista hyväksyttävää syytä ei lain sanamuodon mukaan voida ottaa huomioon. Jos opiskelija sen sijaan laiminlyö opintojaan 7 §:ssä määritellyllä tavalla, opintoja voidaan edelleen tukea työttömyysetuudella, jos opiskelija esittää opinnoista poissaololleen tai opintojen laiminlyönnille hyväksyttävän syyn. Joka tapauksessa 6 ja 7 §:ien välinen suhde jää vähintäänkin epäselväksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että opintojen laiminlyönnistä ei säädettäisi erikseen lainkaan. Opintojen etenemistä seurataan joka tapauksessa 6 §:n mukaisesti ja jos opinnot eivät etene vaaditulla tavalla, etuuden maksaminen lakkautetaan. Opinnoista poissaolo taikka opintojen laiminlyönti johtaa joka tapauksessa siihen, että opinnot eivät etene riittävästi. Tapauksissa, joissa opiskelun edellytyksiä ei ole laiminlyöntien vuoksi, oppilaitos todennäköisesti erottaa opiskelijan. Lisäksi tukiaika on kuitenkin rajoitettu.

Edellä esitetty ratkaisu mahdollistaisi sen, että TE-toimistot edelleen päättäisivät opintojen tukemisesta työttömyysetuudella, mutta niillä ei olisi velvollisuutta seurata opintojen etenemistä. Viimeksi mainittu tehtävä ja sen vaikutus etuuden maksamiselle olisi pelkästään etuuden maksajilla. Ratkaisu yksinkertaistaisi omaehtoisten opintojen sääntelyä ja tietojen välitystarvetta ja ennen kaikkea opiskelijan olisi helpompi hahmottaa, mikä taho päättää mistäkin asiasta ja mille taholle hänen tulee selvityksensä esittää.

Edellä olevat muutokset tulee ottaa huomioon myös 8 §:n mukaisessa tietojen antovelvollisuudessa. Esityksen perusteella jää joka tapauksessa epäselväksi, mistä etuuden maksaja saa tiedon opintojen lomajaksoista (mitä tietoa tarvitaan esityksen 6 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamisessa) ja opintojen päättymisestä (mitä tietoa maksaja tarvitsee joka tapauksessa etuuden maksamiseen). Mitään ilmoitusvelvollisuuttahan asiasta ei ole säädetty TE-hallinnolta etuuden maksajille.

Omaehtoisiin opintoihin sisältyy edelleen etuuden saajan oikeusturvan kannalta erittäin ongelmallinen ratkaisu. Jos TE-toimisto päättää, että hakijan opintoja ei tueta omaehtoisina opintoina ja hakija kaikesta huolimatta aloittaa opinnot, hänelle ei anneta valituskelpoista päätöstä siitä, miksi opintoja ei tueta omaehtoisina opintoina. Hänelle annetaan sen sijaan päätös siitä, että hänellä ei ole oikeutta etuuteen, koska opinnot ovat päätoimisia. Opintojen päätoimisuus taas olisi ollut edellytys sille, että opintoja olisi voitu tukea omaehtoisina opintoina. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että tämä tila olisi vihdoin pitänyt korjata lainsäädännössä.

Toimeenpanoa koskevat säännökset

Kuuleminen

Työttömyysturvalaki rakentuu pitkälle sille periaatteelle, että etuuden hakija esittää hänen asiassaan tarpeellisen selvityksen. Digitalisaation edetessä hakemuskäsittely perustuu entistä enemmän tietoon, joka hankitaan työttömyyskassaan sähköisten tiedonvälitysjärjestelmien kautta. Työttömyyskassojen on tarkoitus käyttää etuuskäsittelyssään esimerkiksi tulorekisterin, TE-hallinnon tietojärjestelmän, Koski-rekisterin, ETK:n työsuhderekisterin ja Kelan Kelmu -palvelun tietoja. Sähköisen tiedonsiirron hyödyntäminen nopeuttaa etuuskäsittelyä ja mahdollistaa automaation hyödyntämisen.

Hallintolain 34 § ja siihen perustuva sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohje vaativat kuitenkin hyvin laajasti hakijan kuulemista ennen kuin päätös voidaan perustaa tietoon, joka on saatu muualta kuin hakijalta. Vaikka työttömyyskassojen etuusprosessi on tarkoitus rakentaa mahdollisimman pitkälti siten, että hakijalla olisi tiedossaan sähköisesti hankittu tieto jo siinä vaiheessa, kun hän tekee hakemusta työttömyyskassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, säännökset kuulemisesta jättävät tilanteen pitkälti tulkinnanvaraiseksi ja vaarantavat asian viivytyksettömän käsittelyn. Itse asiassa kuulemista koskevat säännökset syövät pitkälti sen hyödyn, joka sähköisestä tiedon siirrosta olisi saatavissa.

Kuulemista koskevat säännökset ovat hakijan oikeusturvan kannalta tärkeitä. Ottaen kuitenkin huomioon myös sen, että ansioturvaa maksetaan hakijan toimeentulon turvaamiseksi, hakemusten mahdollisimman nopea käsittely on niin ikään hakijan kannalta tärkeää. Hakijalla on käytettävissään tehokkaat keinot (oikaisu, valitus ja itseoikaisu) niissä tilanteissa, joissa muualta kuin hakijalta hankittu tieto osoittautuu vääräksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että työttömyysturvalain 11 lukuun lisätään säännös, jonka mukaan hakijaa on kuultava vain, jos hankittu selvitys on hakijan antamien tietojen kanssa selkeässä ristiriidassa taikka se on hankittujen tietojen luotettavuuden tai muun syyn vuoksi tarpeellista.

Hakijan oma-aloitteinen tiedonantovelvollisuus

Esityksessä esitetään muutoksia myös työttömyysturvalain 11 §:n 2 §:n 4 momenttiin, jossa säädetään etuuden hakijan tai saajan oma-aloitteisesta tietojenantovelvollisuudesta etuuden maksajalle. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää säännöstä edelleen perusteltuna, koska etuuden saamisen edellytyksiä ei voida kattavasti tarkastaa pelkästään sähköisen tiedonsiirron keinoin erilaisista rekistereistä. Se, että laissa on säädetty etuuden saajalle oma-aloitteinen tiedonantovelvollisuus mahdollistaisi jatkossa myös sen, että erillisistä jatkohakemuksista voitaisiin luopua.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ehdottaa, että tässä yhteydessä tehtäisiin kyseessä olevaan lainkohtaan esityksessä olevien lisäksi myös muita muutoksia.

Luettelon 2, 13 ja 14 kohdissa on määritelty ilmoitettaviksi sosiaalietuuksiksi vain osa ansiopäivärahan maksamisen estävistä taikka vähennettävistä etuuksista. Tieto sosiaalietuuksista saadaan tulevaisuudessa todennäköisesti myös tulorekisteristä. Tiedon saannin turvaamiseksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että luettelossa määriteltäisiin ilmoitettaviksi sosiaalietuuksiksi yleisemmällä määrittelyllä kaikki ansiopäivärahaan vaikuttavat sosiaalietuudet ja myös se, että hakija on hakenut tällaista etuutta.

Luettelon 4 kohdassa velvoitetaan hakija ilmoittamaan etuuden maksajalle oma-aloitteisesti työttömyyden jatkumisesta. Työttömyysetuutta haetaan kuitenkin erikseen hakemuksella, jolloin työttömyyden jatkuminen tulee työttömyyskassan tietoon joka tapauksessa. Siltä varalta, että ansioturvaprosessia kehitettäisiin siten, että erillisistä jatkohakemuksista luovuttaisiin, kohta pitäisi muuttaa siten, että hakija olisi velvollinen ilmoittamaan oma-aloitteisesti työttömyysetuuden maksajalle työttömyyden päättymisestä ja päättymisajankohdan. Se syy, miksi työttömyys päättyy, ei ole etuuden maksajalle välttämätön tieto, minkä takia tämän tiedon saamiseen työttömyyskassoilla ei ole oikeuttakaan. TE-hallinto on kuitenkin toistuvasti vaatinut maksajia ilmoittamaan sille syyn, miksi työttömyys päättyy. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ehdottaa, että työttömyysturvalakiin taikka julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella työttömällä työnhakijalla olisi velvollisuus ilmoittaa TE-toimistolle työttömyyden päättymisestä ja sen syystä.

Luettelon 8 kohta on syytä kumota, koska erorahajärjestelmän kumoamisesta on pitkä aika.

Luettelon 11 kohdassa velvoitetaan hakija ilmoittamaan työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä. Tiedon hakijan osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun pitäisi tulla etuuden maksajalle esityksen 4 a §:n perusteella TE-toimiston ilmoituksella. Oletettavasti ilmoitus sisältää tiedon myös palvelun päättymisestä. Näin ollen hakijan erillisestä oma-aloitteisesta ilmoitusvelvollisuudesta voitaisiin luopua.

Luettelon 12 kohta onkin esityksessä esitetty muutettavaksi muotoon opiskelun aloittaminen. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa esitystä.

Päätösten sähköinen tiedoksianto

Työttömyysturvalain 11 luvun 3 §:n 3 momentissa säädetään työttömyyskassan antaman päätöksen tiedoksi annosta. Kansaneläkelaitoksen päätöksen tiedoksi annosta säädetään Kansaneläkelaitosta koskevassa laissa. Säännösten sanamuodot eroavat jonkin verran toisistaan. Tämä on johtanut Finanssivalvonnan vaatimuksesta siihen, että jos hakija (jonka etukäteiseen suostumukseen sähköinen tiedoksi anto perustuu), ei hae sähköistä päätöstä palvelimelta, työttömyyskassan pitää lähettää päätös joka tapauksessa postissa. Kansaneläkelaitos katsoo, että päätös voidaan antaa noudattaen tavanomaista tiedoksiantotapaa eikä se siis lähetä päätöksiä postilla, vaikka hakija ei päätöstä kävisikään noutamassa palvelimelta. Käytäntöjen eroavaisuuksiin ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että työttömyysturvalain 11 luvun 3 §:n 3 momentin sanamuoto muutettaisiin sellaiseksi, että myös työttömyyskassat voisivat käyttää tavanomaista tiedoksiantotapaa (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 19 §) sähköisiä päätöksiä annettaessa.

Resurssien korvaaminen

Työttömyyskassat pitävät ehdottoman tärkeänä, että tehtävien siirron aiheuttama taloudellinen rasite korvataan niille täysimääräisenä valtion varoista. Kyse on tehtävistä, jotka on tähän saakka rahoitettu valtion varoista eikä ole kohtuullista siirtää näiden tehtävien hoitamista työttömyyskassoille jäsenmaksulla rahoitettavaksi.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole otettu minkäänlaista kantaa siihen, millä määrällä ja millä tavalla työttömyyskassojen resurssilisäykset aiotaan korvata. Esityksessä on tyydytty pelkästään toteamaan eri osapuolten arviot siirrettävien tehtävien aiheuttamasta resurssilisäyksestä. Työttömyyskassat eivät itse asiassa tiedä resurssien korvaamisesta yhtään sen enempää kuin ennen hallituksen esitystä.

Valmistautuminen tehtävien siirtoon on aiheuttanut työttömyyskassoille kustannuksia jo nyt. Työttömyyskassojen henkilöstöresursseja on käytetty Kehan, Kelan ja työttömyyskassojen kesken tehtyyn valmistelutyöhön, minkä lisäksi yhteiseen valmistelutyöhön osallistuneet maksatusjärjestelmien edustajat ovat laskuttaneet tästä työstä työttömyyskassoja. Jos hanke etenee suunnitellusti, varsinaiset tietojärjestelmämuutokset tulee toteuttaa ennen tehtävien siirtämistä ja työttömyyskassojen tietojärjestelmiin vaadittavat muutokset ovat merkittäviä. Lisäksi tehtävien siirto tulee vaatimaan laajaa ja perusteellista henkilökunnan kouluttamista, mikä pitää toteuttaa ennen tehtävien siirtämistä. Tehtävien siirrosta aiheutuneita kustannuksia tulisi siis korvata työttömyyskassoille jo ennen varsinaista tehtävien siirtämistä.

Tehtävien siirto aiheuttaa työttömyyskassoille kertaluontoisia kustannuksia, kuten esimerkiksi tietojärjestelmämuutoksia. Sen lisäksi tehtävien siirtäminen aiheuttaa kassoille jatkuvia menolisäyksiä. Näitä aiheuttavat esimerkiksi lisääntyvä henkilöstö. Esityksessä ei oteta kantaa siihenkään, miltä ajalta korvauksia työttömyyskassoille maksettaisiin. Työttömyyskassat edellyttävät, että niille korvataan myös jatkuvat menolisäykset kassojen hallintokulukorvauksia korottamalla.

Ohjeet

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö vastustaa sitä, että Uudenmaan ELY valmistelisi työttömyyskassojen soveltamisohjeet.

Ylipäätään on ongelmallista, että soveltamisohjeita valmistelisi toisella hallinnonalalla toimiva organisaatio kuin se taho, joka soveltamisohjeet vahvistaa. Käytännön ongelmaksi muodostuu, että ei ole selvää, onko Uudenmaan ELY velvollinen valmistelemaan ohjeet siinä muodossa kuin sosiaali- ja terveysministeriö vaatii vai onko sosiaali- ja terveysministeriö velvollinen vahvistamaan ohjeet siinä muodossa kuin Uudenmaan ELY ne valmistelee.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää epäoikeudenmukaisena, että Uudenmaan ELY:n soveltamisohjeet koskisivat vain työttömyyskassoja, mutta ei Kansaneläkelaitosta. Tosin esityksen 14 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ohjeet valmistellaan etuuden maksajille, mutta lainkohdan sanamuodon mukaan kyse on pelkästään työttömyyskassoille annettavista soveltamisohjeista.

Finanssivalvonnalla, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja työttömyyskassoilla on vakiintuneet työskentelytavat soveltamisohjeiden valmisteluun, mikä takaa sen, että myös työttömyyskassoja kuullaan valmisteluprosessissa. Mitään tietoa siitä, miten työttömyyskassoja kuullaan Uudenmaan ELY:n valmistellessa soveltamisohjeita, ei ole.

Mitään tarkempaa tietoa hallituksen esityksessä ei ole siitä, sisältäisikö Uudenmaan ELY:n valmistelemat ohjeet myös ohjeita siitä, miten asioita pitää työttömyyskassoissa käsitellä. Ja vaikka ohjeet koskisivatkin pelkästään substanssia, sitäkin koskeva ohjeistus vaikuttaa siihen, miten asioita tutkitaan ja käsitellään. Uudenmaan ELY ei tunne työttömyyskassojen toimintaa riittävällä tarkkuudella eikä tiedä, miten esimerkiksi tiedonvälitys ja etuuden hakeminen on työttömyyskassoissa järjestetty. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöllä on mahdollisuus antaa työttömyyskassoille sitovia määräyksiä menettelytavoista asetuksella. Vaarana on, että työttömyyskassat saavat eri tahoilta keskenään ristiriitaisia menettelytapaohjeita.  Työttömyyskassat eivät voi järjestää toimintaansa siten, että samaa hakemusta käsiteltäessä menettelytavat eroavat toisistaan sen mukaan, onko kyse siirtyvistä tehtävistä vai ”vanhoista” tehtävistä.

Se jako työvoimapoliittisiin ja sosiaalipoliittisiin asioihin, johon Suomessa on totuttu, ei ole mikään universaali ja pysyvä totuus, vaan ainoastaan se tapa, jolla asiat on tähän saakka totuttu jakamaan. Tehtävien siirron jälkeen pidemmällä aikavälillä jako siirtyviin tehtäviin ja työttömyyskassojen muihin tehtäviin hämärtyy ja siirtyvistä tehtävistä tulee osa työttömyyskassojen muuta toimintaa. Jonkin ajan kuluttua jako siirtyviin tehtäviin ja ”vanhoihin” tehtäviin muodostuu siis keinotekoiseksi ja perustelemattomaksi. Tätä taustaa vasten olisi luonnollista, että myös lainsäädännön valmistelu siirtyisi tältä osin sosiaali- ja terveysministeriölle.

Joka tapauksessa toimeenpanon kannalta on ongelmallista, että ohjeistusta valmistelee kaksi tahoa (Finanssivalvonta ja Uudenmaan ELY), joilla ei ole juurikaan yhteistyötä keskenään taikka tarkempaa tietoa toistensa toiminnasta. Jonkin ajan kuluttua Uudenmaan ELY:n näkökulma siirtyviin tehtäviin muuttuu, koska sen hallinnonalalla ei enää käsitellä esimerkiksi yritystoimintaa tai opiskelua etuusoikeuden kannalta, vaan vain työttömille työnhakijoille tarjottavien palvelujen ja työllistymismahdollisuuksien kannalta. Ohjeiden antaminen asioissa, joihin ei ole enää kosketuspintaa, ei ole järkevää.

Koska esityksessä ei ole esitetty muutoksia työttömyyskassojen valvontaan, on pääteltävä, että Finanssivalvonta valvoo työttömyyskassojen toimintaa myös siirtyvien tehtävien osalta. Näin ollen Finanssivalvonta voi edellyttää kassoilta sellaista menettelyä, jotka ovat ristiriidassa Uudenmaan ELY:n valmistelemien soveltamisohjeiden kanssa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että työttömyyskassojen soveltamisohjeet valmistelisi kaikilta osin Finanssivalvonta ja ne vahvistaisi sosiaali- ja terveysministeriö.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaalain 17 § kumottaisiin, koska asioita, joista pitäisi antaa työvoimapoliittinen lausunto, ei enää olisi. Kuitenkin esityksen 23 §:n mukaan vuorotteluvapaan toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja kehittää ylimpänä viranomaisena vuorottelukorvaukseen liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja työvoimapoliittisten asioiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Epäselväksi esityksen perusteella jää, mitkä ovat työvoimapoliittisia asioita tehtävien siirron jälkeen, niitä kun ei ole enää määritelty laissa. Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että vuorotteluvapaata koskevat ylimmän viranomaisen tehtävät pitäisi keskittää yhdelle ministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle.

Siirtymävaihe

Esityksessä todetaan, että siirrettävistä tehtävistä arvioidaan aiheutuvan sellaista uuden osaamisen tarvetta, joka tulisi turvata muun muassa työttömyysetuuden maksajien riittävällä kouluttamisella ja ohjeistamisella myös lain voimaantulon jälkeen siirtymävaiheen ajan. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on samaa mieltä ja painottaa, että valmistautuminen tehtävien siirtoon edellyttää jo ennen siirtoa mahdollisuutta saada käyttöön kaikki siirtyviin tehtäviin liittyvä ohjeistus ja apua kouluttamiseen. Esityksessä on loppujen lopuksi hyvin vähän muutoksia niihin säännöksiin, jotka koskevat siirtyviä tehtäviä ja esityksessäkin on todettu, että lainsäädännöllä ei pyritä muuttamaan tältä osin vakiintunutta käytäntöä. Yhteisjärjestö toivoo, että esityksen yhteydessä annettaisiin säännös, joka velvoittaisi myös Uudenmaan ELY:n toimittamaan antamaansa ohjeistusta työttömyyskassoille ja osallistumaan tehtävien siirtoon liittyvään kouluttamiseen.

Voimaantulo

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että esitetty voimaantuloajankohta 1.4.2021 on työttömyyskassoille erittäin haasteellinen ja todennäköistä on, että esitetyllä aikataululla kassojen omaan valmistautumiseen ei jää riittävästi aikaa. Työttömyyskassoilla pitää olla riittävä varmuus esityksen hyväksymisestä ja resurssien korvaamisesta ennen kuin ne voivat sitoutua esimerkiksi tietojärjestelmiin tehtäviin muutoksiin. Sen jälkeen pitää varata aikaa myös kassojen tietojärjestelmiin tehtäviin muutoksiin, jotka ovat merkittäviä. Resurssien korvaamisesta pitää olla varmuus myös siinä vaiheessa, kun työttömyyskassojen pitää tehdä talousarvio ja jäsenmaksuesitys vuodelle 2021 eli syksyllä 2020.

Ongelmaksi muodostuu se, että jos uusi TE-hallinnon tietojärjestelmä otetaan käyttöön kovin paljon aikaisemmin kuin tehtävät siirtyvät, nykylainsäädännön mukaiset toiminnot pitää rakentaa uuteen tietojärjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassojen tietojärjestelmiin pitää tehdä muutoksia sekä silloin, kun TE-hallinnon uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön, että silloin, kun tehtävät siirtyvät. Työttömyyskassat eivät ole halukkaita tekemään muutoksia tietojärjestelmiinsä kahdesti peräkkäin.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää, että muutokset tulisivat voimaan 1.11.2021. Voimaantulo olisi sopiva sekä niille kassoille, joissa hakemusmäärät kasvavat voimakkaasti kesällä, että niille kassoille, joissa hakemusmäärät ovat tavanomaista korkeampia heti vuodenvaihteen jälkeen. Viimeiset koulutukset siirtyviin tehtäviin ehdittäisiin järjestää kesälomien jälkeen ennen uusien säännösten soveltamista. Lisäksi tämä esitys, joka sisältää suuria muutoksia työttömyyskassojen näkökulmasta, tulisi voimaan ennen vuodenvaihdetta, jolloin yleensä tulee voimaan muitakin lainmuutoksia.

Työttömyysturvalain muutosten voimaantulo

Työttömyysturvalain muutokset tulisivat voimaan siten, että TE-toimisto ratkaisee asiat siltä osin, kun on kyse oikeudesta etuuteen ennen lain voimaan tuloa. Työttömyyskassat ratkaisisivat siis sellaiset siirtyvät tehtävät, joissa etuusoikeus kohdistuu lain voimaan tulon jälkeiseen aikaan. Vaikka voimaantulon sääntely herättää kysymyksiä, ne eivät Yhteisjärjestön käsityksen mukaan ole kuitenkaan sellaisia, että niiden vuoksi sääntelyä tulisi muuttaa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutosten voimaantulo

Omaehtoisia opintoja koskevat muutokset tulisivat voimaan siten, että muutettuja säännöksiä sovellettaisiin opintoihin, joiden tukemisesta työnhakija ja TE-toimisto ovat sopineet lain tultua voimaan. Voimaantuloajankohta on sinänsä kohtuullisen selkeä. TE-toimistojen tulee kuitenkin tässä tilanteessa toimittaa muiden tietojen ohella työttömyyskassoille tieto, milloin opinnoista on sovittu, jotta työttömyyskassat voivat todeta oman toimivaltansa asiassa.

Vaihtoehtoinen, opiskelijalle selkeämpi ja tiedonvaihdon näkökulmasta yksinkertaisempi, kriteeri olisi opintojen alkamisajankohta.

Vuorotteluvapaalain muutosten voimaantulo

Vuorotteluvapaalakia koskevia muutoksia sovellettaisiin, jos olisi kyse oikeudesta vuorottelukorvaukseen lain voimaantulon jälkeen. Tällä lienee tarkoitettu, että uusia säännöksiä sovellettaisiin kaikkiin vuorotteluvapaisiin, jotka alkavat lain voimaantulon jälkeen, mutta myös jo niihin aikaisemmin alkaneisiin vuorotteluvapaisiin, joissa tulee harkittavaksi esimerkiksi sijaisen palvelussuhteen ennenaikaisen päättymisen vaikutus vuorottelukorvauksen maksamiseen lain voimaantulon jälkeen.

Edellisessä kappaleessa kuvatun lisäksi muutoksia sovellettaisiin niihin vuorottelukorvausasioihin, jotka ovat vireillä lain voimaan tullessa. Esityksessä on mainittu, että tällaisia asioita olisivat esimerkiksi muutoksenhaun takia lain voimaantulovaiheessa vireillä olevat asiat. Tämä tarkoittaisi sitä, että työttömyyskassat joutuisivat perustelemaan lausunnossaan muutoksenhakuelimelle päätöksiä, jotka on tehty TE-toimistoissa, mitä varten työttömyyskassojen olisi pyydettävä asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat erikseen TE-toimistosta. Voimaantulosäännös mahdollistaisi myös sen, että lain voimaan tullessa työttömyyskassoille siirtyisi ratkaistavaksi sellaisia vuorottelukorvaushakemuksia, joissa prosessi on saatettu vireille TE-toimistossa, mutta joita ei ole vielä ehditty ratkaista siellä. Myös näissä asioissa tiedot ja asiakirjat pitää erikseen toimittaa TE-toimistosta maksajalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää edellä kuvattua voimaantulosäännöstä monimutkaisena ja työläänä. Yhteisjärjestö esittää, että vuorotteluvapaata koskevat muutokset tulisivat voimaan siten, että muuttuneita säännöksiä noudatettaisiin, jos vuorotteluvapaa-asia saatetaan vireille lain tultua voimaan. Vireille tulona pidettäisiin vuorotteluvapaalain 8 §:ssä tarkoitetun vuorottelusopimuksen toimittamista TE-toimistolle/maksajalle. Voimaantulo olisi esitettyä yksiselitteisempi ja myös vuorotteluvapaan hakijalle ja työnantajalle helpompi hahmottaa. Lisäksi kaikki asiaan liittyvä dokumentointi kertyy siihen paikkaan, joka tekee asiassa päätöksen.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
6.2.2020

Lausunto hallituksen esityksestä sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta (HE 87/2019)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä kirjallista asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta. Uusi hallituksen esitys vastaisi pääosin aiemmin annettua, eduskunnassa rauennutta hallituksen esitystä.

Hallituksen esityksessä sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla poikettaisiin tietosuoja-asetuksen mukaisesta oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, siltä osin kuin kyse on laissa säädetyn tehtävän hoitamisesta, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton. Yhteisjärjestö pitää muutosta perusteltuina.

Esitys sisältää lisäksi joitain täsmennyksiä työttömyysturvalakiin. Yhteisjärjestö pitää näitäkin muutoksia perusteltuina.

Esitys ei kuitenkaan sisältäisi automaattisia päätöksiä koskevaa ehdotusta. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää harmillisena sitä, että automaattisia päätöksiä koskeva muutosesitys on jätetty tässä vaiheessa pois hallituksen esityksestä. Ratkaisu estää tai ainakin hidastaa digitalisaation hyödyntämisen ansioturvan toimeenpanossa. Digitalisaatiota hyödyntämällä työttömyyskassat voisivat nopeuttaa etuushakemusten käsittelyprosessejaan ja kohdentaa voimavarojaan paremmin etuudenhakijoiden palvelemiseen.

Oikeusministeriö tekee kuitenkin automaattisia päätöksiä koskevan selvityksen. Yhteisjärjestö toivoo, että selvityksen tekeminen etenee ja johtaa lainsäädäntöön, joka mahdollistaa automaattisten päätösten antamisen tilanteissa, joissa kaikki päätöksen antamiseen tarvittava tieto on saatavissa sähköisesti ja joissa ei ole harkinnanvaraisia elementtejä.

Muilta osin Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöllä ei ole esitykseen lausuttavaa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry