Lausunnot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 73/2023 vp)

Johdanto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallitus esittää, että työssäoloehto muutetaan tuloperusteiseksi eli euroistetaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi, kun henkilö on saanut palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa. 465 euron tulo kerryttäisi puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta vastaisi yhtä kokonaista.

Euroistamisessa työssäoloehto kertyy pääsääntöisesti sen kuukauden perusteella, jolloin palkka on maksettu. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Yksi poikkeus on se, jos palkkaa maksetaan tavallisesta palkkarytmistä poiketen yli kuukaudelta, jaetaan palkka vaikuttamaan maksukuukaudelle ja sitä edeltäville kuukausille.

Yhteisjärjestö kannattaa työssäoloehdon euroistamista. Euroistaminen mahdollistaa laajemman tulorekisterin hyödyntämisen. Mahdollisimman laaja tulorekisterin käyttö nopeuttaa etuuskäsittelyä, pienentää hallintokuluja ja vähentää työnantajille aiheutuvaa työtä.​

Yhteisjärjestö olisi toivonut, että työssäoloehdon euroistamista ansaintaperusteisesti olisi voitu selvittää tarkemmin. Ansaintaperusteisessa mallissa hyvää olisi ollut se, että muutos olisi nykymalliin nähden pienempi ja etuudensaajalle helpompi ymmärtää. Ansaintaperusteinen malli voisi myös vähentää sattumanvaraisuudesta johtuvia tilanteita, joita työssäoloedon euroistamiseen maksuperusteisesti liittyy.

Sattumanvaraisuudella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kaksi täysin saman jakson työskennellyttä (esim. 3 viikkoa tammikuun lopussa) kerryttää työssäoloehtoa varsin eri tavoilla. Jos toiselle maksetaan palkkaa tammikuussa esim. 950 euroa työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi. Jos toiselle työntekijälle maksetaan palkkaa samasta työstä samalla ajalla esimerkiksi tammikuussa 600 euroa ja helmikuussa lisiä 350 euroa, työssäoloehtoa kertyy tammikuulta puolikas kuukausi ja helmikuulta ei lainkaan.

Esityksessä ehdotetaan myös, että omavastuuaika pidennetään seitsemään päivään, lomakorvausten jaksotus palautetaan, lapsikorotukset poistetaan, suojaosa poistetaan ja työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen.

Esityksen vaikutukset

Työttömyysturvan omavastuuaikaa esitetään pidennettäväksi kahdella päivällä. Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus olisi noin 150 euroa henkilöä kohden.

Lomakorvausten jaksotus tarkoittaa puolestaan, että työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtäisi ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Jaksotus koskisi lomakorvausta, joka maksetaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä.  Lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

Työttömyysturvan lapsikorotukset ehdotetaan poistettavaksi. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Lapsikorotuksia ei hallituksen esityksen mukaan maksettaisi työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen. Viime vuonna noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai lapsikorotusta.

300 euron suojaosa työtuloille aiotaan poistaa. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta.

Euroistaminen ei vaikuta etuusoikeuteen tai etuuden määrään juurikaan kokoaikatyötä tekevillä henkilöillä. Työssäoloehto täyttyy molemmissa järjestelmissä ja etuus lasketaan pitkälti samalla tavalla. Työssäoloehto voi kuitenkin joissakin tilanteissa täyttyä tuloperusteisessa mallissa nopeammin kuin työaikaan ja siten ansaintaperusteisessa mallissa. Kuitenkin, kun nyt samalla pidennetään työssäoloehdon pituutta kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, ei ansiopäivärahalle pääsy tämän vuoksi nopeudu.

Osittain työllistyviin euroistamisella on enemmän vaikutuksia. Euroistamisen voi helpottaa pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Ansiosidonnaisen taso voi kuitenkin laskea. Esimerkiksi jäljemmin esiin tuotavalla tavalla puolikkaan kuukauden tulo jaetaan päiväpalkaksi siten, että jakajana ovat täyden kuukauden päivät. Tämä vaikuttaa etuuden määrään laskevasti.

Esityksen arvion mukaan euroistaminen laskisi päivärahojen tasoa keskimäärin 1,9 prosenttia kaikkien ansiopäivärahan saajien keskuudessa. Henkilöitä, joihin muutos kohdistuu, on arviolta 37 prosenttia ansiopäivärahan saajista. Tässä ryhmässä päivärahat laskisivat keskimäärin noin 6 prosenttia. Tähän liittyy kuitenkin suurta hajontaa, ja yksittäisen henkilön kohdalla muutos voi olla huomattavasti suurempikin. Enemmistöllä ansiopäivärahan saajista päivärahan taso ei muuttuisi.

Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen tullee vaikuttamaan erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Nuoret eivät ehdi täyttämään työssäoloehtoa. Muutos olisi esimerkiksi merkittävä heikennys valmistuvien uusien opettajien asemaan, joilla ensimmäinen työpaikka on tyypillisesti koulun lukuvuoden sisälle sijoittuva määräaikaisuus noin elokuusta seuraavan touko-kesäkuun vaihteeseen, mikä tarkoittaisi, että tällainen työ ei, toisin kuin nykyisin, täyttäisi työssäoloehtoa. Myös työttömyysriski on nuorten kohdalla suuri. Pitkäaikaistyöttömät tai henkilöt, joilla on pirstaleinen työura, ovat suuremmassa vaarassa tippua työmarkkinatuelle. Esityksen mukaan muutosten arvioidaan lisäävän työmarkkinatuen saajien määrää noin 15 000 henkilöllä. Arviolta 2 800 henkilöä, jotka nykysäännöksin saisivat työmarkkinatukea, saisi jatkossa ansiopäivärahaa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että työssäoloehdon kertyminen palkkatuetusta työstä aiotaan lopettaa.

Valtiovarainministeriön tekemän arvion mukaan muutos vähentäisi ansiopäivärahan saajien määrää noin 17 prosentilla.​ Jos työttömyysaste on 6,7 prosenttia, vähennys tarkoittaisi poikkileikkaustilanteessa noin 18 000 henkilöä. ​Vuositasolla kohderyhmän koko olisi selvästi tätä suurempi, sillä keskimääräinen ansiopäivärahakauden kesto on reilut 100 maksupäivää.​

Työssäoloehdon täyttyessä kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa, joka perustuu palkkaan.​ Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha on noin 1 600 euroa kuukaudessa.​ Jos työssäoloehto ei täyty, henkilö saa työmarkkinatukea Kelasta. Työmarkkinatuen täysi määrä on noin 800 euroa kuukaudessa.​

Voimaantulo

Euroistamisen voimaantulon ajankohdaksi on ehdotettu 2.9.2024. Samaan ajankohtaan on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joista on tarkoitus antaa hallituksen esitys helmikuun 2024 alussa. Kaikkien 2.9.2024 voimaantulevien muutosten tarkkaa sisältöä ei siis vielä tiedetä.

On huomattava, että euroistaminen vaikuttaa ansiosidonnaisen järjestelmän perusteisiin ja on hyvin suuritöinen muutos toimeenpanijan kannalta. Erotuksena muista työttömyysturvan lakimuutoksista euroistaminen vaikuttaa läpileikaten järjestelmiin, ohjeisiin, koulutuksiin ja viestintään.

Euroistaminen on jo pelkästään tietoteknisesti niin suuri uudistus, että järjestelmien toimivuuden testaamiselle pitäisi ehdottomasti olla pari kuukautta aikaa. Syyskuun alun voimaantuloajankohdan osalta on otettava huomioon, että kesä on lomakausi ja ehdotettu voimaantulon ajankohta edellyttäisi sitä, että toteutus pitäisi olla valmiina kesäksi ja testaus suorittaa kesän aikana. Samoin koulutukset ajoittuisivat lomakaudelle, mikä hankaloittaa koulutuksiin osallistumista. Aikatauluna tämä on haastava.

Ajankohtaan 1.1.2025 ajoittuu myös kuntalaskutuksen voimaantulo, mikä vaatii järjestelmäkehitystä ja laskurien rakentamista työttömyyskassoihin. Kuntalaskutuksen valmistelutyöt tulevat ajoittumaan euroistamisen ja muiden muutosten kanssa samaan ajankohtaan.

Näin ollen Yhteisjärjestö toivoo, että euroistaminen otettaisiin käyttöön 1.12.2024. Voimaantulon ajankohta 1.9.2024 kasvattaa riskejä, että valmistelutöitä ja riittävää testaamista ei ehditä tekemään ajoissa. Näin nopea aikataulu nostaa myös entisestään järjestelmäkustannuksia, kun töitä voidaan joutua tekemään ylitöinä.

Jäsenyysehto

Esityksessä ehdotetaan, että palkansaajan jäsenyysehto muutettaisiin viikkokohtaisesta tarkastelusta kuukausikohtaiseksi ja pidennettäisiin työssäoloehtoa vastaavasti 12 kuukauteen. Koska jatkossa ei enää selvitettäisi sitä, minä tosiasiallisina päivinä kalenterikuukauden sisällä työtunnit on tehty, vaan kyse olisi pääsääntöisesti palkan maksuajankohtaan perustuvasta kalenterikuukausikohtaisesta tarkastelusta, työssäoloehtokuukausien kertymisessä huomioitaisiin sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana työttömyyskassan jäsenyys olisi alkanut. Kalenterikuukausi voitaisiin lukea työssäoloehtokuukausien määrään, vaikka jäsenyys olisi alkanut kuukauden viimeisenä päivänä. Oikeus ansiopäivärahaan voisi kuitenkin alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto olisi täyttynyt.

Ehdotetussa mallissa oikeus ansiopäivärahaan voisi siis alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto on täyttynyt. Tällaisissa tilanteissa jäsen joutuisi työssäoloehdon täyttymisen jälkeen hakemaan Kelasta peruspäivärahaa siihen saakka, kun jäsenyysehto on täyttynyt. Kyse on hyvin lyhytaikaisesta siirtymästä ensin Kelan etuuksien asiakkaaksi ja sen jälkeen työttömyyskassan ansiopäivärahalle. Lomakorvauksen jaksotus voisi aiheuttaa sen, että henkilö siirtyisi hakemaan etuutta Kelalta, mutta lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi päivärahaa ei jäisi maksettavaksi, kunnes jäsenyysehto olisi täyttynyt ja henkilö siirtyisi takaisin kassan asiakkaaksi.

Esimerkki 1:

Määräaikainen kokoaikatyö 15.1. – 31.12.2025. Palkka maksetaan työntekokuukauden viimeisenä päivänä, jolloin maksuperusteisesti työssäoloehtokuukausia olisivat tammi-joulukuu (12 kk). Henkilö liittyy työttömyyskassan jäseneksi 27.1.2025. Työssäoloehto täyttyy 31.12.2025 mennessä. Kahdentoista kuukauden jäsenyysehto täyttyy 26.1.2026., ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan tämän jälkeen. Henkilö hakee työttömyysetuutta Kelasta 1.1. – 26.1.2026, mutta työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus estää etuuden maksamisen kuukauden ajalle. Henkilö siirtyy asioimaan kassaan jäsenyysehdon täytyttyä 27.1. lukien.

Esimerkki 2:

Määräaikainen kokoaikatyö 15.1. – 31.12.2025. Palkka maksetaan työntekokuukauden viimeisenä päivänä, jolloin maksuperusteisesti työssäoloehtokuukausia olisivat tammi-joulukuu (12 kk). Henkilö liittyy työttömyyskassan jäseneksi 10.1.2025. Työssäoloehto täyttyy 31.12.2025 mennessä. Kahdentoista kuukauden jäsenyysehto täyttyy 9.1.2026., ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan tämän jälkeen. Henkilö hakee työttömyysetuutta Kelasta 1.1. – 9.1.2026, mutta 7 päivän omavastuuajan vuoksi maksettavaa ei jää. Henkilö siirtyy asioimaan kassaan jäsenyysehdon täytyttyä 10.1. lukien.

Yhteisjärjestö viittaa myös Finanssivalvonnan antamaan lausuntoon 12.9.2023. “Asiassa jää tulkinnanvaraa jäsenyyden alkamishetken osalta sen suhteen, miten ja mistä ajankohdasta työn työssäoloehdon kerryttävyyttä arvioidaan. Palkan maksuajankohdan mukainen arvio voisi siirtää jäsenyyden alkamishetkeä paljonkin, jos palkka maksettaisiin työntekokuukautta myöhemmin. Onko kuitenkin tarkoitettu, että työttömyyskassan jäseneksi voi päästä palkan maksuajankohdasta riippumatta työnteon tosiasiallisesta alkamisajankohdasta lukien ainakin, jos työ myöhemmin arvioituna on sellaista, joka voi täyttää työssäoloehdon.” Miten esimerkiksi toimittaisiin tilanteessa, jossa palkka maksetaan esimerkiksi puolitoista kuukautta työn tekemisen jälkeen? Käytännössä tämä on jäsenten kannalta hyvin merkittävä kysymys.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että jäsenyysehto olisi 10 kuukautta. Muutoksella voitaisiin välttää lyhytaikaiset etuudenhakijan siirtelyt maksajalta toiselle.

Vaihtoehtoisesti Yhteisjärjestö ehdottaa, että jäsenyysehdon täyttämiseen ei vaadittaisi täyttä 12 kalenterikuukautta, vaan riittäisi, että henkilö on ollut jäsenenä 12 edellisen sellaisen kuukauden aikana, jotka on luettu hänen työssäoloehtoonsa. Näin ollen ehdotetaan esimerkiksi säännösmuutoksena, että ” Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 12 edellisenä kuukautena ja joka kuukausina, joina on ollut vakuutettuna, on täyttänyt 3 §:n 1 momentin mukaisen työssäoloehdon”.

Ehdotettu muutos vähentäisi tilanteita, joissa henkilölle joudutaan työttömyyden alussa maksamaan peruspäivärahaa ennen ansiopäivärahaoikeuden alkamista sen vuoksi, että vaikka hän on kerryttänyt 12 työssäoloehtokuukautta, hän ei ole kuitenkaan täyttänyt jäsenyysehtoa, koska jäsenyys ei ole kestänyt 12 täyttä kuukautta. Muutos selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi toimeenpanoa sekä vähentäisi Kela-kassa-siirtoja. Näin jäsenyysehdon kertyminen olisi myös yhdenmukainen työssäoloehdon kanssa. Työssäolonkaan ei tuloperusteissa järjestelmässä tarvitse kestää 12 täyttä kuukautta täyttääkseen työssäoloehdon, vaan lyhyempikin työskentely riittää, kunhan työstä maksettu tulo 12 kuukauden aikana täyttää vaaditun määrän.

Tarkastelujakso

Esityksen mukaan työssäoloehtoa pidennetään 26 kalenteriviikosta 12 kalenterikuukauteen, mutta tarkastelujaksoon ei esitetä muutosta. Jos työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan puolikkaista työssäoloehtokuukausista, kestää työssäoloehdon kerryttäminen 24 kuukautta. Tähän nähden esitetty 28 kuukauden tarkastelujakso on melko lyhyt. Yhteisjärjestö esittää, että myös tarkastelujaksoa pidennettäisiin. Esimerkiksi yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta.

Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka ja ansiopäivärahan määrä

Tuloperusteinen työssäoloehto voisi kertyä ehdotuksen mukaisesti koko kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 930 euroa kuukaudessa ja puolelta kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 465 euroa. 930 euron tuloraja on valittu työssäoloehtoa kerryttäväksi alarajaksi siitä syystä, että tuloilla kertyisi juuri ja juuri ansio-osaa. Jos puolikkaan kuukauden (tulot 465–929 euroa) jakaja on esitetty 21,5, puolikkailta kuukausilta ei kerry lainkaan ansio-osaa.

Näin ollen tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtyminen vaikuttaa henkilöiden työttömyysetuuden tasoon. Keskimääräinen päiväpalkka saataisiin jakamalla työssäoloehdon kertymiskuukausina maksettu palkka 21,5:llä siitä riippumatta, kerryttäisikö palkka työssäoloehtoa kokonaisen kuukauden vai puolikkaan kuukauden. Kun työssäoloehto kertyisi pelkästään kokonaisista työssäoloehtokuukausista, päiväpalkan jakaja olisi vähintään 258 (12 x 21,5) ja kun puolikkaista työssäoloehtokuukausista, jakaja olisi 516 (24 x 21,5). Käytännössä tämä laskusääntö tarkoittaa sitä, että erityisesti puolikkaiden kuukausien laskennan on tarkoitettu olevan säästötoimenpide.

Yksinkertaistettu esimerkki: 3 viikon työstä maksetaan 1 000 euroa palkkaa. Jos palkka maksetaan yhdellä keralla, kertyy työstä yksi työssäoloehtokuukausi ja päiväpalkaksi muodostuu 1 000 euroa / 21,5 = 46,51 euroa. Jos 1 000 euron palkka maksetaan kahdessa erässä 500 euroa yhden kuukauden aikana ja 500 euroa toisen kuukauden aikana, kertyy samasta työstä kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta ja päiväpalkaksi muodostuu 1 000 euroa / (21,5*x2) = 23,26 euroa. Näin ollen laskennallinen päiväpalkka on merkittävästi paljon pienempi, vaikka tehty työ ja saatu palkka on sama.

Yhteisjärjestö haluaa tuoda esiin, että tällä tavalla toteutettavan työttömyysturvan säästötoimenpiteen kohdentumista ja vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Yhteisjärjestön arviona on, että säästötoimenpide tulisi kohdistumaan erityisesti pienituloisiin palkansaajiin ja katkonaista työuraa tekeviin, joiden kuukausitulot ovat lähellä työssäoloehdon raja-arvoja. Soviteltua ansiopäivärahaa sai vuonna 2022 noin 101 000 palkansaajaa. Puolikkaiden kuukausien vaikutus tullee näkymään varsinkin soviteltua päivärahaa saavissa henkilöissä. Ansio-osan mahdollinen menetys tai merkittävä alentuminen voi vastaavasti lisätä muita etuusmenoja, kuten esimerkiksi lisääntyneenä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeena. Puolikkaiden kuukausien laskentasääntö voi myös luoda uuden kannustinloukun työn vastaanottamiseksi. Eli jos lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn palkka jää alle 930 euron, sillä voi olla huomattava ansiopäivärahan tasoa alentava vaikutus.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että tulot välillä 465–929 euroa kerryttävät puoli kuukautta työssäoloehtoa, mutta jos henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksolta löytyy 12 kokonaista työssäoloehdon täyttävää kuukautta, päiväraha määriteltäisiin näiden kuukausitulojen perusteella. Puolikkaat kuukaudet huomioitaisiin vain, jos työssäoloehto ei tarkastelujakson aikana täyttyisi kokonaisilla kuukausilla. Vaihtoehtoisesti esitetään harkittavaksi, että puolen kuukauden jakajana käytettäisiin 21,5 sijasta lukua 10,75 (21,5 / 2).

Tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu (työttömyysturvalain 5 luku 4 b §)

1.1.2023 tulleen lakimuutoksen myötä kuukautta pidemmältä ajalta maksetun palkan jakaminen työttömyysetuuden sovittelussa edellyttää, että palkka on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen. STM:n antamien 4 luvun soveltamisohjeiden mukaan tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamisena ei pidetä esim. tilannetta, jossa työsuhteen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä maksetaan palkka ensimmäiseltä täydeltä palkanmaksujaksolta ja sitä edeltävältä vajaalta palkanmaksujaksolta.

Sovittelutilanteessa palkka/työaika huomioidaan tällaisessa tilanteessa maksupäivän mukaiselle jaksolle, eli niitä ei laiteta vaikuttamaan eteenpäin. Tuloperusteisessa työssäoloehdossa tällainen tilanne kuitenkin katsottaisiin olevan tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu, mikä edellyttäisi palkan jakamista kahdelle kuukaudelle. Toimeenpanon kannalta selkeintä olisi, että tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamista tulkittaisiin samalla tavalla sovittelussa ja työssäoloehdon seurannassa.

Tilanteet, joissa kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta

Esityksen mukaan, jos kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, palkka jaettaisiin vaikuttamaan maksukuukausi mukaan lukien yhtä monelle sitä edeltävälle tai seuraavalle kalenterikuukaudelle, kuin jona palkkaa on ansaittu. Esityksessä lisäksi mainitaan, että palkkaa jaettaisiin käytännössä pääosin maksukuukautta edeltävälle ajalle, koska käytännössä palkan jakaminen eteenpäin edellyttäisi sitä, että palkkaa on maksettu työntekokuukautta ennen.

Palkanmaksu voi tapahtua pitkältä ajalta etukäteen (vuosilomapalkka lomautetuille, ennakkopalkka luovilla aloilla) tai huomattavasti jälkikäteen (tulospalkat eri aloilla, rakennusalan urakkapalkka tai opetusalalla palkka voidaan maksaa kerralla koko lukukaudelta). Näissä tilanteissa malli johtaisi siihen, että työssäoloehdon kertymistä voi olla hankalampi ymmärtää ja ennakoida, koska palkanmaksutapa saattaa aiheuttaa työssäoloehdon takautuvan kertymisen ja täyttymisen. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, ansainta-aikoja ei aina saada tulorekisteristä, joten tietoja voidaan joutua tiedustelemaan hakijalta sekä työnantajalta.

Omavastuuajan muuttaminen tuloperusteiseksi

Hallituksen esitysluonnoksen sivulla 79 todetaan, että ”Valmistelun aikana nousi kuitenkin esiin mahdollisuus muuttaa myös omavastuuajan kertyminen tuloperusteiseksi, minkä myötä työttömän ajan kulumisen seuraamisen sijasta työttömyysetuusoikeus alkaisi vasta sen jälkeen, kun ensin on saatu pidätettyä henkilöltä seitsemän kokonaan työttömän päivän työttömyysetuus. Valmistelun aikataulun vuoksi tämän vaihtoehdon arviointi on kuitenkin jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan.” Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa, että työttömyysturvan omavastuuaika muutettaisiin tuloperusteiseksi. Samalla olisi järkevää poistaa 8 viikon enimmäisaikarajoitus.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (HE 75/2023)

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksessä ehdotetaan, että eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset jäädytettäisiin hallituskaudeksi. Tämä tarkoittaisi, että indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä vuosina 2024–2027 ja näiden tiettyjen etuuksien määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Esityksen mukaan ehdotettua indeksitarkistusten jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla. Indeksikorotusten jäädytystä koskevan esityksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Ehdotettu indeksikorotusten jäädytys koskisi melkein kaikkia työttömyyskassojen maksamia etuuksia: ansiopäivärahaa, vuorottelukorvausta ja liikkuvuusavustusta. Muutos vaikuttaa siten kaikkiin etuuden saajiin. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla.

Indeksikorotusten jäädytystä koskeva muutos on toimeenpantavissa. Toimeenpanon kannalta indeksien jäädyttäminen edellyttää vähäisiä muutoksia työttömyyskassojen tietojärjestelmiin.

Ensi vuodelle on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joilla on työttömyysturvaan heikentävä vaikutus. Näitä toimia ovat esimerkiksi ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon pidennys sekä työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto. Indeksijäädytystä koskevassa esityksessä todetaan, että indeksitarkistusten tekemättä jättämisen taloudellinen merkitys ei yksilötasolla välttämättä näyttäydy kovin merkittävänä, mikäli asiaa arvioidaan yksittäisten etuuksien kautta sekä yksittäisenä vuotena. Ansiopäivärahan saajalla taloudellinen vaikutus on kuitenkin merkittävä ottaen huomioon samaan aikaan ajoitetut muut heikennykset työttömyysturvaan. Yhteenlaskettujen leikkausten vaikutus on niin suuri, että se voi johtaa isossa kuvassa asumistuen ja toimeentulotuen lisääntyneeseen tarpeeseen. Nykyisin näiden etuuksien tarve ansiosidonnaista saavien joukossa on verrattain pieni. Huolestuttavaa on myös se, että työttömyysturvaan kohdistuvat muutokset kohdentuvat samoille henkilöille ja erityisesti ne näkyvät pitkään työttömyysturvaa saavilla.

Pidetään kannatettavana, että indeksijäädytykselle on asetettu takaraja. Esityksen mukaan indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi kuitenkin enintään 10,2 % eli lakia sovellettaisiin enintään niin kauan, kunnes tämä takaraja saavutetaan. Takarajan saavuttamisen jälkeen jäädytyksen piirissä olevat etuudet ja rahamäärät nousisivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Työssäoloehtoa on ehdotettu muutettavaksi tuloperusteiseksi 2.9.2024 alkaen (HE 73/2023 vp). Indeksijäädytyksen on tarkoitus koskea myös työssäoloehdon euromääräistä tulorajaa. Näin ollen Yhteisjärjestö pyytää tarkentamaan lopullista hallituksen esitystä siten, että esitykseen lisätään maininta tai viittaus indeksijäädytysten soveltumisesta myös työssäoloehdon tulorajaan, jos eduskunta hyväksyy työttömyysturvalakiin esitetyt muutokset työssäoloehdon tuloperusteisuudesta (hallituksen esitys s. 42 kappale 10.1).

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 73/2023 vp)

Johdanto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallitus esittää, että työssäoloehto muutetaan tuloperusteiseksi eli euroistetaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi, kun henkilö on saanut palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa. 465 euron tulo kerryttäisi puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta vastaisi yhtä kokonaista.

Euroistamisessa työssäoloehto kertyy pääsääntöisesti sen kuukauden perusteella, jolloin palkka on maksettu. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Yksi poikkeus on se, jos palkkaa maksetaan tavallisesta palkkarytmistä poiketen yli kuukaudelta, jaetaan palkka vaikuttamaan maksukuukaudelle ja sitä edeltäville kuukausille.

Yhteisjärjestö kannattaa työssäoloehdon euroistamista. Euroistaminen mahdollistaa laajemman tulorekisterin hyödyntämisen. Mahdollisimman laaja tulorekisterin käyttö nopeuttaa etuuskäsittelyä, pienentää hallintokuluja ja vähentää työnantajille aiheutuvaa työtä.​

Yhteisjärjestö olisi toivonut, että työssäoloehdon euroistamista ansaintaperusteisesti olisi voitu selvittää tarkemmin. Ansaintaperusteisessa mallissa hyvää olisi ollut se, että muutos olisi nykymalliin nähden pienempi ja etuudensaajalle helpompi ymmärtää. Ansaintaperusteinen malli voisi myös vähentää sattumanvaraisuudesta johtuvia tilanteita, joita työssäoloedon euroistamiseen maksuperusteisesti liittyy.

Sattumanvaraisuudella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kaksi täysin saman jakson työskennellyttä (esim. 3 viikkoa tammikuun lopussa) kerryttää työssäoloehtoa varsin eri tavoilla. Jos toiselle maksetaan palkkaa tammikuussa esim. 950 euroa työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi. Jos toiselle työntekijälle maksetaan palkkaa samasta työstä samalla ajalla esimerkiksi tammikuussa 600 euroa ja helmikuussa lisiä 350 euroa, työssäoloehtoa kertyy tammikuulta puolikas kuukausi ja helmikuulta ei lainkaan.

Esityksessä ehdotetaan myös, että omavastuuaika pidennetään seitsemään päivään, lomakorvausten jaksotus palautetaan, lapsikorotukset poistetaan, suojaosa poistetaan ja työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen.

Esityksen vaikutukset

Työttömyysturvan omavastuuaikaa esitetään pidennettäväksi kahdella päivällä. Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus olisi noin 150 euroa henkilöä kohden.

Lomakorvausten jaksotus tarkoittaa puolestaan, että työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtäisi ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Jaksotus koskisi lomakorvausta, joka maksetaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä.  Lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

Työttömyysturvan lapsikorotukset ehdotetaan poistettavaksi. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Lapsikorotuksia ei hallituksen esityksen mukaan maksettaisi työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen. Viime vuonna noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai lapsikorotusta.

300 euron suojaosa työtuloille aiotaan poistaa. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta.

Euroistaminen ei vaikuta etuusoikeuteen tai etuuden määrään juurikaan kokoaikatyötä tekevillä henkilöillä. Työssäoloehto täyttyy molemmissa järjestelmissä ja etuus lasketaan pitkälti samalla tavalla. Työssäoloehto voi kuitenkin joissakin tilanteissa täyttyä tuloperusteisessa mallissa nopeammin kuin työaikaan ja siten ansaintaperusteisessa mallissa. Kuitenkin, kun nyt samalla pidennetään työssäoloehdon pituutta kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, ei ansiopäivärahalle pääsy tämän vuoksi nopeudu.

Osittain työllistyviin euroistamisella on enemmän vaikutuksia. Euroistamisen voi helpottaa pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Ansiosidonnaisen taso voi kuitenkin laskea. Esimerkiksi jäljemmin esiin tuotavalla tavalla puolikkaan kuukauden tulo jaetaan päiväpalkaksi siten, että jakajana ovat täyden kuukauden päivät. Tämä vaikuttaa etuuden määrään laskevasti.

Esityksen arvion mukaan euroistaminen laskisi päivärahojen tasoa keskimäärin 1,9 prosenttia kaikkien ansiopäivärahan saajien keskuudessa. Henkilöitä, joihin muutos kohdistuu, on arviolta 37 prosenttia ansiopäivärahan saajista. Tässä ryhmässä päivärahat laskisivat keskimäärin noin 6 prosenttia. Tähän liittyy kuitenkin suurta hajontaa, ja yksittäisen henkilön kohdalla muutos voi olla huomattavasti suurempikin. Enemmistöllä ansiopäivärahan saajista päivärahan taso ei muuttuisi.

Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen tullee vaikuttamaan erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Nuoret eivät ehdi täyttämään työssäoloehtoa. Muutos olisi esimerkiksi merkittävä heikennys valmistuvien uusien opettajien asemaan, joilla ensimmäinen työpaikka on tyypillisesti koulun lukuvuoden sisälle sijoittuva määräaikaisuus noin elokuusta seuraavan touko-kesäkuun vaihteeseen, mikä tarkoittaisi, että tällainen työ ei, toisin kuin nykyisin, täyttäisi työssäoloehtoa. Myös työttömyysriski on nuorten kohdalla suuri. Pitkäaikaistyöttömät tai henkilöt, joilla on pirstaleinen työura, ovat suuremmassa vaarassa tippua työmarkkinatuelle. Esityksen mukaan muutosten arvioidaan lisäävän työmarkkinatuen saajien määrää noin 15 000 henkilöllä. Arviolta 2 800 henkilöä, jotka nykysäännöksin saisivat työmarkkinatukea, saisi jatkossa ansiopäivärahaa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että työssäoloehdon kertyminen palkkatuetusta työstä aiotaan lopettaa.

Valtiovarainministeriön tekemän arvion mukaan muutos vähentäisi ansiopäivärahan saajien määrää noin 17 prosentilla.​ Jos työttömyysaste on 6,7 prosenttia, vähennys tarkoittaisi poikkileikkaustilanteessa noin 18 000 henkilöä. ​Vuositasolla kohderyhmän koko olisi selvästi tätä suurempi, sillä keskimääräinen ansiopäivärahakauden kesto on reilut 100 maksupäivää.​

Työssäoloehdon täyttyessä kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa, joka perustuu palkkaan.​ Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha on noin 1 600 euroa kuukaudessa.​ Jos työssäoloehto ei täyty, henkilö saa työmarkkinatukea Kelasta. Työmarkkinatuen täysi määrä on noin 800 euroa kuukaudessa.​

Voimaantulo

Euroistamisen voimaantulon ajankohdaksi on ehdotettu 2.9.2024. Samaan ajankohtaan on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joista on tarkoitus antaa hallituksen esitys helmikuun 2024 alussa. Kaikkien 2.9.2024 voimaantulevien muutosten tarkkaa sisältöä ei siis vielä tiedetä.

On huomattava, että euroistaminen vaikuttaa ansiosidonnaisen järjestelmän perusteisiin ja on hyvin suuritöinen muutos toimeenpanijan kannalta. Erotuksena muista työttömyysturvan lakimuutoksista euroistaminen vaikuttaa läpileikaten järjestelmiin, ohjeisiin, koulutuksiin ja viestintään.

Euroistaminen on jo pelkästään tietoteknisesti niin suuri uudistus, että järjestelmien toimivuuden testaamiselle pitäisi ehdottomasti olla pari kuukautta aikaa. Syyskuun alun voimaantuloajankohdan osalta on otettava huomioon, että kesä on lomakausi ja ehdotettu voimaantulon ajankohta edellyttäisi sitä, että toteutus pitäisi olla valmiina kesäksi ja testaus suorittaa kesän aikana. Samoin koulutukset ajoittuisivat lomakaudelle, mikä hankaloittaa koulutuksiin osallistumista. Aikatauluna tämä on haastava.

Ajankohtaan 1.1.2025 ajoittuu myös kuntalaskutuksen voimaantulo, mikä vaatii järjestelmäkehitystä ja laskurien rakentamista työttömyyskassoihin. Kuntalaskutuksen valmistelutyöt tulevat ajoittumaan euroistamisen ja muiden muutosten kanssa samaan ajankohtaan.

Näin ollen Yhteisjärjestö toivoo, että euroistaminen otettaisiin käyttöön 1.12.2024. Voimaantulon ajankohta 1.9.2024 kasvattaa riskejä, että valmistelutöitä ja riittävää testaamista ei ehditä tekemään ajoissa. Näin nopea aikataulu nostaa myös entisestään järjestelmäkustannuksia, kun töitä voidaan joutua tekemään ylitöinä.

Jäsenyysehto

Esityksessä ehdotetaan, että palkansaajan jäsenyysehto muutettaisiin viikkokohtaisesta tarkastelusta kuukausikohtaiseksi ja pidennettäisiin työssäoloehtoa vastaavasti 12 kuukauteen. Koska jatkossa ei enää selvitettäisi sitä, minä tosiasiallisina päivinä kalenterikuukauden sisällä työtunnit on tehty, vaan kyse olisi pääsääntöisesti palkan maksuajankohtaan perustuvasta kalenterikuukausikohtaisesta tarkastelusta, työssäoloehtokuukausien kertymisessä huomioitaisiin sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana työttömyyskassan jäsenyys olisi alkanut. Kalenterikuukausi voitaisiin lukea työssäoloehtokuukausien määrään, vaikka jäsenyys olisi alkanut kuukauden viimeisenä päivänä. Oikeus ansiopäivärahaan voisi kuitenkin alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto olisi täyttynyt.

Ei ole mitenkään epätavallista, että työsuhde alkaa esimerkiksi kuukauden alussa ja työttömyyskassan jäseneksi liitytään vähän ajan kuluttua työsuhteen alkamisen jälkeen. Ehdotetussa mallissa oikeus ansiopäivärahaan voisi kuitenkin alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto on täyttynyt. Tällaisissa tilanteissa jäsen joutuisi hakemaan Kelasta peruspäivärahaa siihen saakka, kun jäsenyysehto on täyttynyt. Kyse on hyvin lyhytaikaisesta siirtymästä ensin Kelan etuuksien asiakkaaksi ja sen jälkeen työttömyyskassan ansiopäivärahalle.

Yhteisjärjestö viittaa myös Finanssivalvonnan hallituksen esityksen luonnokseen antamaan lausuntoon 12.9.2023. “Asiassa jää tulkinnanvaraa jäsenyyden alkamishetken osalta sen suhteen, miten ja mistä ajankohdasta työn työssäoloehdon kerryttävyyttä arvioidaan. Palkan maksuajankohdan mukainen arvio voisi siirtää jäsenyyden alkamishetkeä paljonkin, jos palkka maksettaisiin työntekokuukautta myöhemmin. Onko kuitenkin tarkoitettu, että työttömyyskassan jäseneksi voi päästä palkan maksuajankohdasta riippumatta työnteon tosiasiallisesta alkamisajankohdasta lukien ainakin, jos työ myöhemmin arvioituna on sellaista, joka voi täyttää työssäoloehdon.” Miten esimerkiksi toimittaisiin tilanteessa, jossa palkka maksetaan esimerkiksi puolitoista kuukautta työn tekemisen jälkeen? Käytännössä tämä on jäsenten kannalta hyvin merkittävä kysymys.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että jäsenyysehto olisi 10 kuukautta. Muutoksella voitaisiin välttää lyhytaikaiset etuudenhakijan siirtelyt maksajalta toiselle.

Vaihtoehtoisesti Yhteisjärjestö ehdottaa säännösmuutoksena, että ”Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 12 edellisenä kuukautena (…)”. Tämä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi toimeenpanoa, koska se vähentäisi tilanteita, joissa henkilölle joudutaan työttömyyden alussa maksamaan peruspäivärahaa, koska jäsenyysehto ei ole täyttynyt, vaikka työssäoloehto on. Ehdotus sopisi hyvin jatkossa toteutuvaan perusperiaatteeseen siitä, että työssäoloehdon tarkastelua tehdään kalenterikuukausikohtaisesti.

Tarkastelujakso

Esityksen mukaan työssäoloehtoa pidennetään 26 kalenteriviikosta 12 kalenterikuukauteen, mutta tarkastelujaksoon ei esitetä muutosta. Jos työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan puolikkaista työssäoloehtokuukausista, kestää työssäoloehdon kerryttäminen 24 kuukautta. Tähän nähden esitetty 28 kuukauden tarkastelujakso on melko lyhyt. Yhteisjärjestö esittää, että myös tarkastelujaksoa pidennettäisiin. Esimerkiksi yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta.

Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka ja ansiopäivärahan määrä

Tuloperusteinen työssäoloehto voisi kertyä ehdotuksen mukaisesti koko kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 930 euroa kuukaudessa ja puolelta kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 465 euroa. 930 euron tuloraja on valittu työssäoloehtoa kerryttäväksi alarajaksi siitä syystä, että tuloilla kertyisi juuri ja juuri ansio-osaa. Jos puolikkaan kuukauden (tulot 465–929 euroa) jakaja on esitetty 21,5, puolikkailta kuukausilta ei kerry lainkaan ansio-osaa.

Näin ollen tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtyminen vaikuttaa henkilöiden työttömyysetuuden tasoon. Keskimääräinen päiväpalkka saataisiin jakamalla työssäoloehdon kertymiskuukausina maksettu palkka 21,5:llä siitä riippumatta, kerryttäisikö palkka työssäoloehtoa kokonaisen kuukauden vai puolikkaan kuukauden. Kun työssäoloehto kertyisi pelkästään kokonaisista työssäoloehtokuukausista, päiväpalkan jakaja olisi vähintään 258 (12 x 21,5) ja kun puolikkaista työssäoloehtokuukausista, jakaja olisi 516 (24 x 21,5). Käytännössä tämä laskusääntö tarkoittaa sitä, että erityisesti puolikkaiden kuukausien laskennan on tarkoitettu olevan säästötoimenpide.

Yhteisjärjestö haluaa tuoda esiin, että tällä tavalla toteutettavan työttömyysturvan säästötoimenpiteen kohdentumista ja vaikutuksen suuruutta on vaikea arvioida. Yhteisjärjestön arviona on, että säästötoimenpide tulisi kohdistumaan erityisesti pienituloisiin palkansaajiin ja katkonaista työuraa tekeviin, joiden kuukausitulot ovat lähellä työssäoloehdon raja-arvoja. Soviteltua ansiopäivärahaa sai vuonna 2022 noin 101 000 palkansaajaa. Puolikkaiden kuukausien vaikutus tullee näkymään varsinkin soviteltua päivärahaa saavissa henkilöissä. Ansio-osan mahdollinen menetys tai merkittävä alentuminen voi vastaavasti lisätä muita etuusmenoja, kuten esimerkiksi lisääntyneenä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeena. Puolikkaiden kuukausien laskentasääntö voi myös luoda uuden kannustinloukun työn vastaanottamiseksi. Jos lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn palkka jää alle 930 euron, sillä voi olla huomattava ansiopäivärahan tasoa alentava vaikutus.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että tulot välillä 465–929 euroa kerryttävät puoli kuukautta työssäoloehtoa, mutta jos henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksolta löytyy 12 kokonaista työssäoloehdon täyttävää kuukautta, päiväraha määriteltäisiin näiden kuukausitulojen perusteella. Puolikkaat kuukaudet huomioitaisiin vain, jos työssäoloehto ei tarkastelujakson aikana täyttyisi kokonaisilla kuukausilla. Vaihtoehtoisesti esitetään harkittavaksi, että puolen kuukauden jakajana käytettäisiin 21,5 sijasta lukua 10,75 (21,5 / 2).

Ohessa esimerkkejä siitä, että miten työssäoloehto kertyisi tilanteessa, jossa palkansaajalla on ollut kokoaikatyötä ja sen jälkeen osa-aikatyötä:

Osa-aikatyö 7.6.–15.10.2025, jonka palkka maksetaan työntekokuukauden aikana.  Palkan suuruus vaihtelee siten, että työsuhteen ajalta maksetaan kahdelta kuukaudelta palkkaa 1100 euroa, kahdelta kuukaudelta palkkaa 720 euroa ja yhdeltä kuukaudelta palkkaa 400 euroa. Työstä voidaan lukea työssäoloehtoon yhteensä kolme kuukautta (kaksi kokonaista ja kahden puolikkaan muodostama yksi kokonainen), mutta jakajassa huomioidaan päivät neljältä kuukaudelta 4 kk x 21,5 pv = 86 pv.

Kokoaikatyö 12.11.2025–28.4.2026, joka voidaan palkan perusteella lukea kokonaan työssäoloehtoon. Palkka maksetaan työntekokuukauden aikana. Koska kyseessä ei ole pitkäkestoinen, koko työssäoloehdon täyttävä työ, huomioidaan kaikilta kuukausilta jakajaan 21,5 päivää eli 6 kk x 21,5 pv = 129 pv.

Osa-aikatyö 15.6.–14.8.2026, jonka palkka maksetaan työntekokuukautta seuraavassa kuussa. Palkka jokaiselta kuukaudelta täyttää täyden työssäoloehdon eli työssäoloehtoon voidaan lukea kolme kuukautta. Kaikilta kuukausilta jakajaan huomioidaan 21,5 päivää eli 3 kk x 21,5 pv = 64,5 pv. Koska elokuun palkka maksetaan syyskuussa, täyttyy työssäoloehto vasta silloin ja päivärahan maksatus voidaan aloittaa 1.10.2026.

Tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu (työttömyysturvalain 5 luku 4 b §)

1.1.2023 tulleen lakimuutoksen myötä kuukautta pidemmältä ajalta maksetun palkan jakaminen työttömyysetuuden sovittelussa edellyttää, että palkka on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen. STM:n antamien 4 luvun soveltamisohjeiden mukaan tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamisena ei pidetä esim. tilannetta, jossa työsuhteen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä maksetaan palkka ensimmäiseltä täydeltä palkanmaksujaksolta ja sitä edeltävältä vajaalta palkanmaksujaksolta.

Sovittelutilanteessa palkka/työaika huomioidaan tällaisessa tilanteessa maksupäivän mukaiselle jaksolle, eli niitä ei laiteta vaikuttamaan eteenpäin. Tuloperusteisessa työssäoloehdossa tällainen tilanne kuitenkin katsottaisiin olevan tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu, mikä edellyttäisi palkan jakamista kahdelle kuukaudelle. Toimeenpanon kannalta selkeintä olisi, että tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamista tulkittaisiin samalla tavalla sovittelussa ja työssäoloehdon seurannassa.

Tilanteet, joissa kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta

Esityksen mukaan, jos kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, palkka jaettaisiin vaikuttamaan maksukuukausi mukaan lukien yhtä monelle sitä edeltävälle tai seuraavalle kalenterikuukaudelle, kuin jona palkkaa on ansaittu. Esityksessä lisäksi mainitaan, että palkkaa jaettaisiin käytännössä pääosin maksukuukautta edeltävälle ajalle, koska käytännössä palkan jakaminen eteenpäin edellyttäisi sitä, että palkkaa on maksettu työntekokuukautta ennen.

Palkanmaksu voi tapahtua pitkältä ajalta etukäteen (vuosilomapalkka lomautetuille, ennakkopalkka luovilla aloilla) tai huomattavasti jälkikäteen (tulospalkat eri aloilla, rakennusalan urakkapalkka tai opetusalalla palkka voidaan maksaa kerralla koko lukukaudelta). Näissä tilanteissa malli johtaisi siihen, että työssäoloehdon kertymistä voi olla hankalampi ymmärtää ja ennakoida, koska palkanmaksutapa saattaa aiheuttaa työssäoloehdon takautuvan kertymisen ja täyttymisen. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, ansainta-aikoja ei aina saada tulorekisteristä, joten tietoja voidaan joutua tiedustelemaan hakijalta sekä työnantajalta.

Omavastuuajan muuttaminen tuloperusteiseksi

Hallituksen esitysluonnoksen sivulla 79 todetaan, että ”Valmistelun aikana nousi kuitenkin esiin mahdollisuus muuttaa myös omavastuuajan kertyminen tuloperusteiseksi, minkä myötä työttömän ajan kulumisen seuraamisen sijasta työttömyysetuusoikeus alkaisi vasta sen jälkeen, kun ensin on saatu pidätettyä henkilöltä seitsemän kokonaan työttömän päivän työttömyysetuus. Valmistelun aikataulun vuoksi tämän vaihtoehdon arviointi on kuitenkin jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan.” Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa, että työttömyysturvan omavastuuaika muutettaisiin tuloperusteiseksi. Samalla olisi järkevää poistaa 8 viikon enimmäisaikarajoitus.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024 ja valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027

HE 41/2023 vp ja VNS 1/2023 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä ja valtioneuvoston selonteosta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Vaikutukset työllisyyteen ja muut vaikutukset

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on merkittävä määrä työttömyysturvaa koskevia selvityksiä tai muutoksia. Näitä ovat muun muassa indeksien jäädyttäminen, ansiopäivärahan porrastaminen, lapsikorotusten poistaminen, työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen, työssäoloehdon euroistaminen, omavastuupäivien määrää lisätään seitsemään päivään, lomakorvausten jaksotus otetaan uudelleen käyttöön, osa-aika työtä tekevien suojaosa poistetaan, työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan, vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan ja työssäoloehtoa ei kerry enää palkkatuetusta työstä.

Työssäoloehdon kerryttämisen päättyminen palkkatuetussa työssä tullee laskemaan palvelua käyttävien määrää ja alentamaan näin vaikuttavan palvelun käyttöastetta. Tämä asettanee monet vaikeassa työllisyystilanteessa olevat ja takaisin työmarkkinoille pyrkivät entistä hankalampaan tilanteeseen.

Valtiovarainministeriö on laskenut, että työttömyysturvan leikkauksilla lisätään työllisyyttä noin 40 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutusten osalta täytyy todeta, että ne ovat hyvin epävarmoja. Lisäksi halutaan tuoda esiin, että työttömyyden taustalla on usein kohtaanto-ongelma, mitä ei korjata työttömyysetuuksien leikkauksilla. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö näkeekin muutokset ensisijaisesti säästötoimenpiteinä. Toteutuessaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset säästävät työttömyysturvamenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.

Muutosten kokonaisvaikutuksena voidaan todeta, että ansiosidonnainen työttömyysturva heikentyy merkittävästi. Esimerkiksi ansioturvan porrastaminen 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tulee koskemaan noin kahta kolmannesta ansiosidonnaisen saajista. Myöhempi leikkaus 75 %:n tasolle alkuperäisestä 34 viikon työttömyysjakson jälkeen vaikuttaisi noin 20-30 % saajista. Keskimääräinen täysi päiväraha viime vuonna oli noin 1 600 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan taso laskisi kahden kuukauden jälkeen 1 280 euroon. Erotus on 320 euroa kuukaudessa.

Vastaavasti ansioturvan porrastaminen voi lyhentää työttömyysjaksoja, mutta samalla työttömät sijoittuvat useammin heille sopimattomiin työtehtäviin. Sillä taas on kansantalouden tuottavuuteen ja julkiseen talouteen heikentävä vaikutus.

Ansiosidonnaisen porrastus on huomattava ja se vaikuttaa hyvin aikaisessa vaiheessa työttömyyttä. Lisäksi tasoa leikataan muun muassa indeksin jäädytyksen ja lapsikorotusten poiston myötä. Keskimääräisellä päivärahan tasolla kolmilapsisen perheen tulot leikkautuvat yli 600 euroa kuukaudessa. Leikkausten vaikutus on niin suuri, että se voi johtaa asumistuen ja toimeentulotuen lisääntyneeseen tarpeeseen. Varsinkin toimeentulotukeen voi liittyä kannustinloukkuja. Nykyisin näiden etuuksien tarve ansiosidonnaista saavien joukossa on verrattain pieni.

Hallitusohjelmassa sovittiin myös työtulojen suojaosan poistosta. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla 150 euroa kuukaudessa. On vaikea ennakoida, että miten suojaosan poisto tulee vaikuttamaan osa-aikaisen työn vastaanottamiseen. Vastaavasti lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

Vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisella saatava säästö on pieni. Hallitusohjelmankin mukaan työllistävä vaikutus on vähäinen ja taloudellisesta vaikutuksesta ei ole arviota. Vastaavasti vuorotteluvapaajärjestelmä työllistää työttömän työnhakijan ja järjestelmällä voi olla merkittävä vaikutus yksilön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Leikkausten kannustavuutta tulisi tutkia tarkemmin ja varmistaa se, että leikkaukset eivät kohdistu liikaa samoille henkilöille. Lisäksi olisi hyvä pohtia, että ovatko kaikki leikkaukset välttämättömiä.

Yleisesti ottaen voitaneen todeta, että työllisyyden kannalta tehokkain malli on sellainen, jossa on yhdistetty hyvä työttömyysturvan taso, laajat työllistymispalvelut ja työttömyysturvan saamisen sitominen aktiiviseen työnhakuun.

Työttömyyskassat tarjoamaan työllistymistä tukevia palveluita

Työttömyyskassat ovat esittäneet, että kassoille pitäisi antaa mahdollisuus tarjota jäsenilleen työllistymistä tukevia palveluita. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu sivulle 65., että työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Hallitusohjelman kirjaus on yleisluontoinen, eikä siitä käy ilmi, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan työvoimapalveluilla.

Työttömyyskassan tehtävä on lain mukaan järjestää jäsenilleen ansioturva, mutta ei auttaa työllistymisessä. Suomessa toimii tänä vuonna 16 työttömyyskassaa ja 14 vuonna 2024, joilla olisi mahdollisuus auttaa kuukausittain 120 000–150 000 työnhakijaa, jos laki sallisi.

Vuoden 2025 alussa työllisyyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnille. Tässä yhteydessä myös työttömyyskassat voitaisiin ottaa mukaan työllistymisen tukemiseen. Työttömyyskassoilla on suora kontakti jäseniin sekä kattavien taustatietojen avulla hyvä mahdollisuus auttaa työllistymisessä. Kun työttömyyskassat voisivat auttaa työllistymisessä heti työttömyyden alkuvaiheessa, voisi kunnille jäädä enemmän resursseja pidempiaikaisen työttömyyden hoitoon. Samalla myös kuntien rahoitusvastuulle ansioturvasta jäisi vähemmän katettavaa.

Työttömyyden hinta on suuri. Vuonna 2022 ansiopäivärahaa maksettiin noin 1,8 miljardia euroa. Jos jokaisen työnhakijan työttömyysaika vähenisi yhdellä päivällä, kulut vähenisivät noin 17 miljoonalla eurolla. Jos työttömyysaika vähenisi kuukaudella, kulut vähenisivät yli 365 miljoonalla eurolla.

Jos työttömyyskassoilla olisi mahdollisuus auttaa jäseniään työllistymisessä, hyödyttäisi se valtiota vähenevillä työttömyysmenoilla ja työllistymisestä kertyvillä verotuloilla. Työllisyysasteen nostolla 75 %:sta 80 %:iin kestävyysvajetta kurottaisiin kiinni peräti prosenttiyksikön verran (VM).

Työttömyyskassojen ehdotus rakentuu sille perusajatukselle, että tehtävien tarjoaminen olisi työttömyyskassoille vapaaehtoinen tehtävä ja palveluiden hyödyntäminen olisi jäsenille niin ikään vapaaehtoista. Tarkoituksena ei ole ryhtyä työvoimaviranomaiseksi tai korvata julkisia työvoimapalveluita millään tavalla, vaan ainoastaan tarjota tähän liittyvää vapaaehtoista lisäpalvelua. Näin ollen ehdotuksella ei ole vaikutuksia kuntien tai TE-toimistojen tarjoamiin julkisiin työvoimapalveluihin. Uskomme kuitenkin, että tarjottava palvelu olisi vapaaehtoisuudesta huolimatta vaikuttavaa.

Näin ollen kyseessä on vapaaehtoisuuteen perustuva lisäresurssi työllisyystoimiin, johon ei tarvitse laittaa julkisia varoja. Työttömyyskassat kustantaisivat työllisyyspalveluiden tuottamisen itse, jos tämä mahdollistettaisiin kassoille vapaaehtoisena lisätehtävänä.

TE-palvelujen siirto kunnille

TE-palvelujen siirto kunnille kokonaisuudessaan on erittäin suuri prosessi. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on siinä ymmärryksessä, että osa kunnista ei ole saanut kuntakokeilun palvelujaan vielä toimimaan halutulla tai lain tarkoittamalla tavalla. Tähän on ilmeisesti ollut osasyynä puutteelliset resurssit. Yhteisjärjestö pitää muutoksen onnistumisen kannalta tärkeänä hyvin johdettuja ja koordinoituja valmisteluja, mutta myös riittävien resurssien takaamista. Yhteisjärjestö toivoo, että KEHA-keskus ottaa entistä suuremman roolin 45 työllisyysalueen toiminnan koordinoinnissa ja myös työttömyyskassojen suhteen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

VN/20785/2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksessä ehdotetaan, että eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset jäädytettäisiin hallituskaudeksi. Tämä tarkoittaisi, että indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä vuosina 2024–2027 ja näiden tiettyjen etuuksien määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Esityksen mukaan ehdotettua indeksitarkistusten jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla. Indeksikorotusten jäädytystä koskevan esityksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Ehdotettu indeksikorotusten jäädytys koskisi melkein kaikkia työttömyyskassojen maksamia etuuksia: ansiopäivärahaa, vuorottelukorvausta ja liikkuvuusavustusta. Muutos vaikuttaa siten kaikkiin etuuden saajiin. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla.

Indeksikorotusten jäädytystä koskeva muutos on toimeenpantavissa. Toimeenpanon kannalta indeksien jäädyttäminen edellyttää vähäisiä muutoksia työttömyyskassojen tietojärjestelmiin.

Ensi vuodelle on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joilla on työttömyysturvaan heikentävä vaikutus. Näitä toimia ovat esimerkiksi ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon pidennys sekä työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto. Indeksijäädytystä koskevassa esityksessä todetaan, että indeksitarkistusten tekemättä jättämisen taloudellinen merkitys ei yksilötasolla välttämättä näyttäydy kovin merkittävänä, mikäli asiaa arvioidaan yksittäisten etuuksien kautta sekä yksittäisenä vuotena. Ansiopäivärahan saajalla taloudellinen vaikutus on kuitenkin merkittävä ottaen huomioon samaan aikaan ajoitetut muut heikennykset työttömyysturvaan. Yhteenlaskettujen leikkausten vaikutus on niin suuri, että se voi johtaa isossa kuvassa asumistuen ja toimeentulotuen lisääntyneeseen tarpeeseen. Nykyisin näiden etuuksien tarve ansiosidonnaista saavien joukossa on verrattain pieni. Huolestuttavaa on myös se, että työttömyysturvaan kohdistuvat muutokset kohdentuvat samoille henkilöille ja erityisesti ne näkyvät pitkään työttömyysturvaa saavilla.

Esityksessä on hyvää se, että indeksijäädytykselle on asetettu takaraja. Esityksen mukaan indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi kuitenkin enintään 10,2 % eli lakia sovellettaisiin enintään niin kauan, kunnes tämä takaraja saavutetaan. Takarajan saavuttamisen jälkeen jäädytyksen piirissä olevat etuudet ja rahamäärät nousisivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Työssäoloehto on muuttumassa tuloperusteiseksi 2.9.2024. Työssäoloehdon tulorajaa tarkastetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon perusteella indeksijäädytyksen olisi tarkoitus koskea myös työssäoloehdon tulorajaa. Ministeriöltä saadun tiedon perusteella esityksessä ei ole voitu viitata työssäoloehdon tulorajaan, koska työttömyysturvalakia ollaan uudistamassa samaan aikaan. Näin ollen Yhteisjärjestö pyytää tarkentamaan lopullista hallituksen esitystä siten, että esitykseen lisätään maininta tai viittaus indeksijäädytysten soveltumisesta myös työssäoloehdon tulorajaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

VN/20721/2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Lausuttavaa palkansaajan työssäoloehdon kertymistä koskevista muutoksista? (TTL 5 luku ja asetusmuutokset)

Yleisesti ottaen Yhteisjärjestö kannattaa työssäoloehdon euroistamista. Yhteisjärjestö katsoo kuitenkin, että työssäoloehdon euroistamista ansaintaperusteisesti tulisi selvittää tarkemmin. Ansaintaperusteisessa mallissa hyvää olisi se, että muutos olisi nykymalliin nähden pienempi ja etuudensaajalle helpompi ymmärtää. Ansaintaperusteinen malli voisi myös vähentää sattumanvaraisuudesta johtuvia tilanteita. Tulorekisteriä tulisi kehittää tukemaan työssäoloehdon euroistamista ansaintaperusteisesti.

Lisäksi todetaan, että maksuperusteisessa työssäoloehdon mallissakaan toimeenpanoa ei voida täysin automatisoida, koska tarvittavia tietoja ei tällä hetkellä saada tulorekisteristä riittävän kattavasti, ellei tulorekisteriin tehdä muutoksia.

Todetaan myös, että lausuntoaika oli valitettavan lyhyt.

Jäsenyysehto

Esityksessä ehdotetaan, että palkansaajan jäsenyysehto muutettaisiin viikkokohtaisesta tarkastelusta kuukausikohtaiseksi ja pidennettäisiin työssäoloehtoa vastaavasti 12 kuukauteen. Koska jatkossa ei enää selvitettäisi sitä, minä tosiasiallisina päivinä kalenterikuukauden sisällä työtunnit on tehty, vaan kyse olisi pääsääntöisesti palkan maksuajankohtaan perustuvasta kalenterikuukausikohtaisesta tarkastelusta, työssäoloehtokuukausien kertymisessä huomioitaisiin sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana työttömyyskassan jäsenyys olisi alkanut. Kalenterikuukausi voitaisiin lukea työssäoloehtokuukausien määrään, vaikka jäsenyys olisi alkanut kuukauden viimeisenä päivänä. Oikeus ansiopäivärahaan voisi kuitenkin alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto olisi täyttynyt.

Ei ole mitenkään epätavallista, että työsuhde alkaa esimerkiksi kuukauden alussa ja työttömyyskassan jäseneksi liitytään vähän ajan kuluttua työsuhteen alkamisen jälkeen. Ehdotetussa mallissa oikeus ansiopäivärahaan voisi kuitenkin alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto on täyttynyt. Tällaisissa tilanteissa jäsen joutuisi hakemaan Kelasta peruspäivärahaa siihen saakka, kun jäsenyysehto on täyttynyt. Kyse on hyvin lyhytaikaisesta siirtymästä ensin Kelan etuuksien asiakkaaksi ja sen jälkeen työttömyyskassan ansiopäivärahalle.

Yhteisjärjestö viittaa myös Finanssivalvonnan antamaan lausuntoon 12.9.2023. “Asiassa jää tulkinnanvaraa jäsenyyden alkamishetken osalta sen suhteen, miten ja mistä ajankohdasta työn työssäoloehdon kerryttävyyttä arvioidaan. Palkan maksuajankohdan mukainen arvio voisi siirtää jäsenyyden alkamishetkeä paljonkin, jos palkka maksettaisiin työntekokuukautta myöhemmin. Onko kuitenkin tarkoitettu, että työttömyyskassan jäseneksi voi päästä palkan maksuajankohdasta riippumatta työnteon tosiasiallisesta alkamisajankohdasta lukien ainakin, jos työ myöhemmin arvioituna on sellaista, joka voi täyttää työssäoloehdon.” Miten esimerkiksi toimittaisiin tilanteessa, jossa palkka maksetaan esimerkiksi puolitoista kuukautta työn tekemisen jälkeen? Käytännössä tämä on jäsenten kannalta hyvin merkittävä kysymys.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että jäsenyysehto olisi 10 kuukautta. Muutoksella voitaisiin välttää lyhytaikaiset etuudenhakijan siirtelyt maksajalta toiselle.

Vaihtoehtoisesti Yhteisjärjestö ehdottaa säännösmuutoksena, että ”Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 12 edellisenä kuukautena (…)”. Tämä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi toimeenpanoa, koska se vähentäisi tilanteita, joissa henkilölle joudutaan työttömyyden alussa maksamaan työmarkkinatukea, koska jäsenyysehto ei ole täyttynyt, vaikka työssäoloehto on. Ehdotus sopisi hyvin jatkossa toteutuvaan perusperiaatteeseen siitä, että työssäoloehdon tarkastelua tehdään kalenterikuukausikohtaisesti.

Tarkastelujakso

Esityksen mukaan työssäoloehtoa pidennetään 26 kalenteriviikosta 12 kalenterikuukauteen, mutta tarkastelujaksoon ei esitetä muutosta. Jos työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan puolikkaista työssäoloehtokuukausista, kestää työssäoloehdon kerryttäminen 24 kuukautta. Tähän nähden esitetty 28 kuukauden tarkastelujakso on melko lyhyt. Yhteisjärjestö esittää, että myös tarkastelujaksoa pidennettäisiin. Esimerkiksi yrittäjän työssäoloehdontarkastelujakso on 48 kuukautta.

Tilanteet, joissa kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta

Esityksen mukaan, jos kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, palkka jaettaisiin vaikuttamaan maksukuukausi mukaan lukien yhtä monelle sitä edeltävälle tai seuraavalle kalenterikuukaudelle, kuin jona palkkaa on ansaittu. Esityksessä lisäksi mainitaan, että palkkaa jaettaisiin käytännössä pääosin maksukuukautta edeltävälle ajalle, koska käytännössä palkan jakaminen eteenpäin edellyttäisi sitä, että palkkaa on maksettu työntekokuukautta ennen.

Palkanmaksu voi tapahtua pitkältä ajalta etukäteen (vuosilomapalkka lomautetuille, ennakkopalkka luovilla aloilla) tai huomattavasti jälkikäteen (tulospalkat eri aloilla, rakennusalan urakkapalkka tai opetusalalla palkka voidaan maksaa kerralla koko lukukaudelta). Näissä tilanteissa malli johtaisi siihen, että työssäoloehdon kertymistä voi olla hankalampi ymmärtää ja ennakoida, koska palkanmaksutapa saattaa aiheuttaa työssäoloehdon takautuvan kertymisen ja täyttymisen. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, ansainta-aikoja ei aina saada tulorekisteristä, joten tietoja voidaan joutua tiedustelemaan hakijalta sekä työnantajalta.

Tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu (työttömyysturvalain 5 luku 4 b §)

1.1.2023 tulleen lakimuutoksen myötä kuukautta pidemmältä ajalta maksetun palkan jakaminen työttömyysetuuden sovittelussa edellyttää, että palkka on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen. STM:n antamien 4 luvun soveltamisohjeiden mukaan tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamisena ei pidetä esim. tilannetta, jossa työsuhteen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä maksetaan palkka ensimmäiseltä täydeltä palkanmaksujaksolta ja sitä edeltävältä vajaalta palkanmaksujaksolta. Sovittelutilanteessa palkka/työaika huomioidaan tällaisessa tilanteessa maksupäivän mukaiselle jaksolle, eli niitä ei laiteta vaikuttamaan eteenpäin. Tuloperusteisessa työssäoloehdossa tällainen tilanne kuitenkin katsottaisiin olevan tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu (s.79), mikä edellyttäisi palkan jakamista kahdelle kuukaudelle. Toimeenpanon kannalta selkeintä olisi, että tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamista tulkittaisiin samalla tavalla sovittelussa ja työssäoloehdon seurannassa.

Työmarkkinoilla olo

Palkansaaja menettää oikeuden työttömyyspäivärahaan oltuaan poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä (TTL 5 luku 10 §). Jatkossa työmarkkinoilla olemista ei enää osoittaisi se, että henkilö on yhden kalenteriviikon ajan palkkatyössä, jossa työaika olisi vähintään 18 tuntia. Esityksen mukaan tämän sijasta edellytettäisiin, että henkilö on palkkatyössä siten, että hän ansaitsee vähintään 465 euroa kuukaudessa (vuoden 2023 tasossa). Termillä ”ansaitsee” viitattaneen siihen, että riittävää olisi, kun työssäoloehtoon luettava työ on tehty, vaikka palkka maksettaisiinkin myöhemmin. Asian merkityksellisyyden vuoksi kohtaa voisi vielä tarkentaa.

Lausuttavaa ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittelystä? (TTL 6 luku ja asetusmuutokset)

Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka ja ansiopäivärahan määrä

Tuloperusteinen työssäoloehto voisi kertyä ehdotuksen mukaisesti koko kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 930 euroa kuukaudessa ja puolelta kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 465 euroa. 930 euron tuloraja on valittu työssäoloehtoa kerryttäväksi alarajaksi siitä syystä, että tuloilla kertyisi juuri ja juuri ansio-osaa. Jos puolikkaan kuukauden (tulot 465–929 euroa) jakaja on esitetty 21,5, puolikkailta kuukausilta ei kerry lainkaan ansio-osaa.

Näin ollen tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtyminen vaikuttaa henkilöiden työttömyysetuuden tasoon. Keskimääräinen päiväpalkka saataisiin jakamalla työssäoloehdon kertymiskuukausina maksettu palkka 21,5:llä siitä riippumatta, kerryttäisikö palkka työssäoloehtoa kokonaisen kuukauden vai puolikkaan kuukauden. Kun työssäoloehto kertyisi pelkästään kokonaisista työssäoloehtokuukausista, päiväpalkan jakaja olisi vähintään 258 (12 x 21,5) ja kun puolikkaista työssäoloehtokuukausista, jakaja olisi 516 (24 x 21,5). Käytännössä tämä laskusääntö tarkoittaa sitä, että erityisesti puolikkaiden kuukausien laskennan on tarkoitettu olevan säästötoimenpide.

Yhteisjärjestö haluaa tuoda esiin, että tällä tavalla toteutettavan työttömyysturvan säästötoimenpiteen kohdentumista ja vaikutuksen suuruutta on vaikea arvioida. Yhteisjärjestön arviona on, että säästötoimenpide tulisi kohdistumaan erityisesti pienituloisiin palkansaajiin ja katkonaista työuraa tekeviin, joiden kuukausitulot ovat lähellä työssäoloehdon raja-arvoja. Soviteltua ansiopäivärahaa sai vuonna 2022 noin 101 000 palkansaajaa. Puolikkaiden kuukausien vaikutus tullee näkymään varsinkin soviteltua päivärahaa saavissa henkilöissä. Ansio-osan mahdollinen menetys tai merkittävä alentuminen voi vastaavasti lisätä muita etuusmenoja, kuten esimerkiksi lisääntyneenä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeena. Puolikkaiden kuukausien laskentasääntö voi myös luoda uuden kannustinloukun työn vastaanottamiseksi. Jos lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn palkka jää alle 930 euron, sillä voi olla huomattava ansiopäivärahan tasoa alentava vaikutus.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että tulot välillä 465–929 euroa kerryttävät puoli kuukautta työssäoloehtoa, mutta jos henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksolta löytyy 12 kokonaista työssäoloehdon täyttävää kuukautta, päiväraha määriteltäisiin näiden kuukausitulojen perusteella. Puolikkaat kuukaudet huomioitaisiin vain, jos työssäoloehto ei tarkastelujakson aikana täyttyisi kokonaisilla kuukausilla. Vaihtoehtoisesti esitetään harkittavaksi, että puolen kuukauden jakajana käytettäisiin 21,5 sijasta lukua 10,75 (21,5 / 2).

Yhteisjärjestö pyytää, että hallituksen esitykseen lisättäisiin esimerkki siitä, että miten työssäoloehto kertyisi tilanteessa, jossa palkansaajalla on ollut kokoaikatyötä ja sen jälkeen osa-aikatyötä. Ehdotus esimerkistä alla:

Osa-aikatyö 7.6.–15.10.2025, jonka palkka maksetaan työntekokuukauden aikana.  Palkan suuruus vaihtelee siten, että työsuhteen ajalta maksetaan kahdelta kuukaudelta palkkaa 1100 euroa, kahdelta kuukaudelta palkkaa 720 euroa ja yhdeltä kuukaudelta palkkaa 400 euroa. Työstä voidaan lukea työssäoloehtoon yhteensä kolme kuukautta (kaksi kokonaista ja kahden puolikkaan muodostama yksi kokonainen), mutta jakajassa huomioidaan päivät neljältä kuukaudelta 4 kk x 21,5 pv = 86 pv.

Kokoaikatyö 12.11.2025–28.4.2026, joka voidaan palkan perusteella lukea kokonaan työssäoloehtoon. Palkka maksetaan työntekokuukauden aikana. Koska kyseessä ei ole pitkäkestoinen, koko työssäoloehdon täyttävä työ, huomioidaan kaikilta kuukausilta jakajaan 21,5 päivää eli 6 kk x 21,5 pv = 129 pv.

Osa-aikatyö 15.6.–14.8.2026, jonka palkka maksetaan työntekokuukautta seuraavassa kuussa. Palkka jokaiselta kuukaudelta täyttää täyden työssäoloehdon eli työssäoloehtoon voidaan lukea kolme kuukautta. Kaikilta kuukausilta jakajaan huomioidaan 21,5 päivää eli 3 kk x 21,5 pv = 64,5 pv. Koska elokuun palkka maksetaan syyskuussa, täyttyy työssäoloehto vasta silloin ja päivärahan maksatus voidaan aloittaa 1.10.2026.

Lausuttavaa omavastuuajan pidentämisestä? (TTL 5 ja 7 luku)

Omavastuuajan muuttaminen tuloperusteiseksi

Hallituksen esitysluonnoksen sivuilla 66–67 todetaan, että ”Valmistelun aikana nousi kuitenkin esiin mahdollisuus muuttaa myös omavastuuajan kertyminen tuloperusteiseksi, minkä myötä työttömän ajan kulumisen seuraamisen sijasta työttömyysetuusoikeus alkaisi vasta sen jälkeen, kun ensin on saatu pidätettyä henkilöltä seitsemän kokonaan työttömän päivän työttömyysetuus. Valmistelun aikataulun vuoksi tämän vaihtoehdon arviointi on kuitenkin jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan.” Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa, että työttömyysturvan omavastuuaika muutettaisiin tuloperusteiseksi.

Samalla ehdotetaan, että 8 viikon enimmäisaikarajoitus poistetaan.

Lausuttavaa voimaantulosta ja siirtymäsäännöksestä?

Voimaantulo

Euroistamisen voimaantulon ajankohdaksi on ehdotettu 2.9.2024. Samaan ajankohtaan on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joista on tarkoitus antaa hallituksen esitys helmikuun 2024 alussa. Kaikkien 2.9.2024 voimaantulevien muutosten tarkkaa sisältöä ei siis vielä tiedetä.

On huomattava, että euroistaminen vaikuttaa ansiosidonnaisen järjestelmän perusteisiin ja on hyvin suuritöinen muutos toimeenpanijan kannalta. Erotuksena muista työttömyysturvan lakimuutoksista euroistaminen vaikuttaa läpileikaten järjestelmiin, ohjeisiin, koulutuksiin ja viestintään.

Euroistaminen on jo pelkästään tietoteknisesti niin suuri uudistus, että järjestelmien toimivuuden testaamiselle pitäisi ehdottomasti olla pari kuukautta aikaa. Syyskuun alun voimaantuloajankohdan osalta on otettava huomioon, että kesä on lomakausi ja ehdotettu voimaantulon ajankohta edellyttäisi sitä, että toteutus pitäisi olla valmiina kesäksi ja testaus suorittaa kesän aikana. Samoin koulutukset ajoittuisivat lomakaudelle, mikä hankaloittaa koulutuksiin osallistumista. Aikatauluna tämä on haastava.

Ajankohtaan 1.1.2025 ajoittuu myös kuntalaskutuksen voimaantulo, mikä vaatii järjestelmäkehitystä ja laskurien rakentamista työttömyyskassoihin. Kuntalaskutuksen valmistelutyöt tulevat ajoittumaan euroistamisen ja muiden muutosten kanssa samaan ajankohtaan.

Näin ollen esitetään, että euroistaminen otettaisiin käyttöön 1.12.2024. Voimaantulon ajankohta 1.9.2024 sisältää varteenotettavia riskin, että valmistelutöitä ja riittävää testaamista ei ehditä tekemään ajoissa. Näin nopea aikataulu nostaa myös entisestään järjestelmäkustannuksia, kun töitä voidaan joutua tekemään ylitöinä.

Siirtymäsäännös

Lisäksi todetaan, että siirtymäsäännöksessä ei ole mainintaa jäsenyysehdosta. Ehdotetun säännöksen mukaan ”Tämän lain 5 luvun 3 §:n 1 momenttia sovelletaan työnhakijaan 2.9.2024 alkaen sen (…)”. Kohdassa olisi syytä viitata myös 5 luvun 2 §:n 1 momenttiin jäsenyysehdosta.

Siirtymäsäännöksen mukaan sovellettaisiin voimassa olleita säännöksiä, jos työssäoloehto olisi täyttynyt ja työttömyys alkanut ennen 2.9.2024. Näin ollen, jos 26 kalenteriviikon työssäoloehto on täynnä ja työttömyysjakso alkaa ennen 2.9.2024, jäsenellä on oikeus saada ansiopäivärahaa. Jos taas jäsenen työttömyys alkaisikin 16.9.2024 ja syyskuulta kertyisi kokonainen tai puolikas työssäoloehtokuukausi, oikeutta ansiopäivärahaan ei olisi 26 viikon työssäololla. Näin on, vaikka jäsenellä olisikin ollut 26 kalenteriviikon työssäoloehtovaatimus täynnä elokuun lopussa. Tämä voi johtaa siirtymäaikana erittäin vaikeasti neuvottaviin tilanteisiin ja siihen, että kun laki tulee voimaan 1.1.2024, jäsenellä ei välttämättä ole enää mahdollisuuksia täyttää uuden lain mukaista 12 kuukauden työssäoloehdon vaatimusta ennen 2.9.2024. Näin ollen lainsäädännöllä on takautuva vaikutus jäsenen tosiasialliseen tilanteeseen. Tästä olisi myös hyvä saada esimerkki suoraan hallituksen esitykseen.

Muuta lausuttavaa esityksestä?

Lomakorvauksen jaksotus euroistamisen jälkeen

Lomakorvauksen jaksotuspalkan on ehdotettu toteuttavan ansaintaperusteisesti. Sen jälkeen, kun työssäoloehto on muutettu tuloperusteiseksi, aiheuttaisi se toimeenpanoon haasteita ja paljon lisätyötä. Ehdotuksen mukaan jaksotuspalkka laskettaisiin ansainta-ajan mukaan ja jaksotuspalkassa huomioitaisiin hyväksyttävät syyt niin sanotusti vanhan tavan mukaisesti. Nämä ovat tietoja, joita ei saada tulorekisteristä ja joita ei euroistamisen jälkeen tarvita työssäoloehdon tai perustepalkan laskemiseen. Kyse voi olla merkittävästä työmäärästä, sillä jaksotustapauksia on arviolta 100 000 vuodessa.

Ehdotetussa mallissa maksatusjärjestelmiin pitäisi jättää euroistamisen jälkeen ansaintaperusteinen laskentamalli lomakorvauksen jaksotuspalkan laskentaa varten. Lisäksi maksuperusteisen mallin hyödyt jäävät huomattavasti pienemmiksi, jos etuuden maksajan tulee joka tapauksessa selvittää tulot ansaintaperusteisesti työsuhteen päättyessä lomakorvauksen jaksotusta varten. Kun työssäoloehtoa jatkossa seurataan ja pääsääntöisesti määrittely tehdään tulorekisteristä saatujen maksupäivätietojen pohjalta, työttömyyskassan käsittelijä joutuu jaksotuspalkan laskentaan ansaintaperusteisesti tarkistamaan todellisia ansainta-aikoja. Koska ansainta-aikoja ei ole saatavissa tulorekisterissä, tulisi ansainta-ajat kuitenkin selvittää erikseen jaksotuspalkkaa varten.

Euroistamisen aikana tämä malli edellyttäisi siis kahden laskurin ylläpitämistä. Ansaintaperusteinen laskuri jaksotuspalkkaa varten ja maksuperusteinen laskuri ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa varten. Myös hyväksyttävä syy -ajat kokonaisten päivien poistolle ja mahdollisesti useammalta kuukaudelta kerralta maksetut palkkatulot käyttäytyisivät laskureissa eri tavalla.

Hakijalle ansaintaperusteisesti määriteltävä lomakorvauksen jaksotuspalkka olisi ainakin pidemmän päälle vaikeasti ymmärrettävä, kun määrittelypalkka euroistamisen myötä muuten menisi aina jatkossa tuloperusteisesti.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että lomakorvauksen jaksotuksen voimaantuloa siirretään euroistamisen yhteyteen ja käynnistetään pikainen valmistelu mallista, joka sopisi paremmin euroistettuun työssäoloehtoon. Vaihtoehtoisesti lomakorvauksen jaksotuspalkka tulee vähintäänkin nostaa esiin seuraavassa lakiesityskokonaisuudessa STM063:00/2023.

Muuta lausuttavaa

Omavastuuaikaa koskevan 5 luvun 13 pykälän 2 momentissa todetaan, että omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Onko säännökselle enää tarvetta vai pidennetäänkö jakso kahteen vuoteen? Sama kysymys vastaavasti 6 luvun 8 pykälän 2 momentin palkanmäärittelyn osalta.

Kun työssäoloehto kertyy jatkossa maksuperusteisesti ja työssäoloehtoa voi toisin sanoen kerryttää myös sellaiselta kuukaudelta, jolla työskentelyä ei tapahdu, voisiko samalla harkita muutettavaksi, että työttömyyskassaan voisi liittyä myös työttömänä ollessaan.

Lopuksi todetaan, että esitetyt muutokset ovat toimeenpantavissa. Aikataulu on kuitenkin edellä todetulla tavalla erittäin tiukka. Näin ollen euroistamisen voimaantulon ajankohdaksi esitetään 1.12.2024.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto yleisen tietosuoja-asetuksen toimivuudesta ja sen soveltamiseen liittyvistä kokemuksista

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Tietosuojalainsäädäntö ei ole olennaisesti muuttanut työttömyyskassojen toimintatapoja. Muu toimintaa tai käsittelyä koskeva sääntely on jo ennestään ollut vastaavaa tai vastaavan kaltaista. Uutena asiana tietosuoja-asetus toi muun muassa jäsenelle oikeuden tarkastaa häntä koskevat kassalla olevat tiedot ja tehdä tietyin edellytyksin tietojen poistopyynnöt. Lisäksi uusia vaatimuksia ovat olleet vaikutustenarvioinnit silloin, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön henkilötietojen käsittelyssä tai tietojen käsittelyä koskevat sopimukset eri osapuolten välillä. Nämä ovat olleet hyviä ja täsmentäviä uudistuksia. Toisaalta tietosuoja-asetus on tuonut myös paljon lisävaatimuksia muun muassa dokumentaatioille. Näillä on ollut jossain määrin työmäärää ja hallintokuluja kasvattava vaikutus.

Hyvää on ollut velvoite valita organisaatiolle tietosuojavastaava. Se on selkeyttänyt tietosuojalainsäädännön soveltamista ja varmistanut sen, että organisaatiolla on käytettävissään apua tulkinnanvaraisiin tilanteisiin.

Tietosuojalainsäädännön myötä tietosuoja on tullut näkyvämmäksi ja tietosuoja-asioita myös koulutetaan säännöllisesti henkilökunnalle. Tätä voidaan pitää pelkästään hyvänä asiana.

Haasteena tietosuojalainsäädännön soveltamisessa on nähty monien eri lainsäädäntöjen yhteensovittaminen. Esimerkiksi tietojen poistamisessa on huomioitava niin sanotusta substanssilainsäädännöstä tulevat lakisääteistä säilytysaikaa koskevat vaatimukset. Tämä konkretisoituu muun muassa työttömyyskassan jäsenen tietojen poistopyyntöjen yhteydessä. Työttömyyskassan jäsenen on voinut olla esimerkiksi hankala ymmärtää asiaa, kun tietojen säilytysperuste lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi on ollut ristiriidassa tietosuoja-asetuksessa todetun tietojen poistamista koskevan oikeuden kanssa.

Haasteena on käytännössä toisinaan nähty myös se, että joudutaan jatkuvasti pohtimaan, mitä kaikkea työttömyyskassan jäsenen toimittamaa tietoa säilytetään tai poistetaan, mihin tietoon on olemassa käsittelyperuste ja missä tapauksessa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnan valvontamaksuista sekä siihen liittyviksi laeiksi 10.8.2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi lakia Finanssivalvonnan valvontamaksuista. Esityksellä pyritään tasapainottamaan eri valvontaryhmien välisten maksuosuuksien keskinäisiä suhteita, mikä aiheuttaa muutoksia maksuvelvollisten valvontamaksuihin. Lisäksi esityksellä pyritään selkeyttämään maksuja koskevaa sääntelyä sekä mahdollistetaan maksun määrääminen arvion perusteella.

Työttömyyskassojen Tukikassan osalta ehdotettu perusmaksu olisi 1 640 euroa ja suhteellinen maksu 0,003456 prosenttia taseen loppusummasta kerrottuna neljällä. Työttömyyskassan maksu olisi 0,7119 prosenttia jäsenmaksutulosta ja perusmaksu 8 220 euroa.

Yhteisjärjestö toteaa, että valvontamaksujen korotus, jos tarvetta sellaiseen ylipäätään on, tulisi tehdä mahdollisimman pienenä ja rajata se vain välttämättömään. Jos valvontamaksuja korotetaan, aiheutuu niistä työttömyyskassoille lisäkustannuksia ja jotka saattavat luoda painetta kassojen jäsenmaksujen nostamiselle.

Lisäksi todetaan, että jäsenmaksun määräytymistapa johtaa erityisesti Yrittäjäkassan osalta epäedulliseen lopputulokseen, koska Yrittäjäkassan rahoituspohja poikkeaa palkansaajakassoista. Yrittäjäkassa rahoittaa etuusmaksatuksestaan noin 43 %, kun palkansaajakassojen rahoitusosuus on 5,5 %. Tästä seuraa, että Yrittäjäkassa joutuu keräämään merkittävästi enemmän jäsenmaksuja jäseniltään kuin palkansaajakassat ja sitä velvoittaa merkittävästi suuremman puskurirahaston ylläpitäminen kuin palkansaajakassoja. Tämä johtaa siihen, että Yrittäjäkassan valvontamaksu on moninkertainen jäsenmäärältään samankokoiseen palkansaajakassaan nähden.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä 17.5.2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää hyvänä, että sosiaaliturvauudistuksessa on päätetty säilyttää etuuksien syyperusteisuus. Työllistymisen tukemisessa keskeisessä roolissa ovat palvelut ja työttömien erilaisten tilanteiden riittävän varhainen tunnistaminen. Toisin sanoen työttömille tulisi kohdistaa riittävästi ja oikeanlaisia palveluita. Työttömyyskassat ovatkin ehdottaneet tulevalle hallitukselle, että työttömyyskassoille annettaisiin mahdollisuus tarjota työllistymistä tukevia palveluita, mikä olisi yksinkertainen tapa lisätä palveluita etuuksien yhteyteen. Näin ollen työttömyyskassat voisivat tarjota jäsenilleen esimerkiksi koulutusta, valmennuksia tai tiedottaa avoimista työpaikoista.

Pidämme kannatettavana ajatusta ja keinoja pyrkiä selkeyttämään eri etuuksien toimeenpanoa ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan osalta mietinnössä ehdotetaan, että yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen pää- ja sivutoimisuuden arviointiin liittyviä ongelmakohtia ja kehittämistarpeita selvitetään samoin kuin sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista koskevan sääntelyn kehittämistä selvitetään. Jos sosiaaliturvakomiteassa tehdään ansioturvan toimeenpanoa koskevia linjauksia tai selvityksiä, tulisi käsityksemme mukaan komitean työssä olla mukana tai vähintään kuultavana Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön edustaja, koska työttömyyskassoista löytyy työttömyysturvan osaaminen ja näkemys toimeenpanon haasteita.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysministeriö 24.11.2022

Lausunto ehdotuksesta työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta asetusehdotuksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n kohtaa 9 muutettaisiin siten, että mainitusta kohdasta poistettaisiin tekijänoikeuskorvaus sovittelussa huomioon otettavana työn perusteella saatuna ansiotulona. Näin ollen muutoksen takia työttömyysetuuden saajalle maksettava tekijänoikeuskorvaus ei vaikuttaisi sovittelussa työttömyysetuuden määrään.

Taitelija voi saada tuloa esimerkiksi sekä tekijänoikeuskorvauksina että rojalteina. Käytännössä voi esiintyä epäselvyyttä siitä, mitkä kaikki maksetut korvaukset katsotaan tekijänoikeuskorvauksiksi. Selvyyden vuoksi todetaan, että toisinaan tekijänoikeuskorvausta voidaan maksaa myös työsuhteessa osana säännöllistä kuukausipalkkaa.

Olennaista asian ja toimeenpanon kannalta on se, millä tulolajeilla maksettuja korvauksia ilmoitetaan tulorekisteriin. Käytännössä tulorekisterin tulolajilla 313 ilmoitetaan tällä hetkellä tekijänoikeuskorvauksen lisäksi muitakin käyttökorvauksia, jotka eivät ole korvausta tekijänoikeudesta. Asian selkiyttämiseksi voi olla tarpeellista, että tekijänoikeuskorvaus eriteltäisiin tulorekisteriin omaksi tulolajikseen, eikä tietoa välitettäisi enää jatkossa kassoille. Muutoksella tulorekisterin tietosisältöön olisi vaikutusta sekä palkkatietojen hyödyntäjien että maksajien prosesseihin. Käytännössä asian neuvominen jäsenille tulee monimutkaistumaan. Kokonaisuutena muutos tulee lisäämään työttömyyskassojen työmäärää muun muassa neuvonnan osalta. Muutos on toimeenpantavissa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysministeriö 24.11.2022

Lausunto ehdotuksista muutosturvarahan toimeenpanoa koskeviksi valtioneuvoston asetuksiksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa useista asetusehdotuksista. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että muutos on toimenpantavissa. Yhteisjärjestöllä ei ole muuta lausuttavaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö 24.11.2022

Lausunto ehdotuksista asetuksiksi eräiden työttömyysturvaan liittyvien asetusten muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa useista asetusehdotuksista. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöllä ei ole lausuttavaa valtioneuvoston asetuksesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 16 a §:n muuttamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksesta työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen muuttamisesta Yhteisjärjestö toteaa seuraavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella säädettäisiin osin niistä tiedoista, joita TE-toimiston tulee ilmoittaa työttömyyskassalle tai Kelalle muutosturvarahan maksamista varten. Jos henkilö ei täytä muutosturvarahan edellytyksiä, tulisi lausunnosta näkyä ne ehdot, joita henkilö ei täytä muutosturvarahan saamiseksi. Asetuksella tulisi säätää myös niistä tiedoista, mitä lausunnossa tulee näkyä, jos henkilö ei täytä muutosturvarahan edellytyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksesta työvoimapoliittisista lausunnoista ja yhteistyövelvoitteesta työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen muuttamisesta todetaan, että pidetään kannatettavana, että muutoksenhakuprosessin yhteydessä ilmoitettavista tiedoista säädetään asetuksella eikä ainoastaan ohjeistuksella. Asetusehdotuksen mukaan kokeilualueen kunnan tulee merkitä valituksen johdosta annettavaan lausuntoon lausunnon antanut kunta ja kunnan yhteystiedot.  Valituksen takia annettavassa lausunnossa olisi lisäksi hyvä näkyä lausunnon antanut henkilö tai henkilö, jolta voi kysyä asiasta lisätietoja. Tämän lisätiedon näkyminen lausunnossa nopeuttaisi muutoksenhakuprosessin käsittelyä, kun mahdolliset lausuntoon liittyvät yhteydenotot voidaan kohdentaa tietylle henkilölle.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen muuttamisesta 5 a §:n mukaan lausuntoon voidaan merkitä irtisanoneen työnantajan yritys- ja yhteisötunnus ja henkilön työsuhteen päättymispäivä.

Yhteisjärjestö katsoo, että yritys- ja yhteisötunnus ja henkilön työsuhteen päättymispäivä tulee merkitä lausuntoon. Työttömyyskassan tulee välittää nämä tiedot Työllisyysrahastoon. Muutosturvarahaa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Y-tunnus sekä työsuhteen päättymispäivä ovat olennaisia tietoja kassojen toimeenpanon kannalta, joten näiden tietojen välittyminen lausunnon kautta sujuvoittaa työttömyyskassojen toimeenpanoa. Näin ollen Yhteisjärjestö ehdottaa, että 5 a §:n muotoiluksi muutetaan:

”5 a § Muutosturvarahaa koskeva lausunto

Muutosturvarahan maksamisen edellytyksiä koskevaan lausuntoon tulee merkitä henkilön irtisanoneen työnantajan nimi ja irtisanomispäivä.

Lausuntoon tulee lisäksi merkitä irtisanoneen työnantajan yritys- ja yhteisötunnus ja henkilön työsuhteen alkamispäivä.”

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.11.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 207/2022 vp)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yleistä
Esitettyjen lakimuutosten tavoitteena on siirtää työvoimapalvelut kokonaan kuntiin. Muutos liittyy hallituksen työllisyystavoitteiden toteuttamiseen, jota tavoitellaan vahvistamalla kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä hyödyntäen kuntaekosysteemin mahdollisuuksia asiakaslähtöisiin palveluihin. Siirtoa on lähdetty toteuttamaan vaiheittain 1.3.2021 lukien työllisyyden edistämisen kuntakokeiluilla.

Muutoksessa vastuu työnhakijoille ja työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirrettäisiin pääosin kunnille. Työvoimapalveluiden järjestäminen muodostaisi kunnille uuden valtionosuustehtävän. Samalla uudistettaisiin työttömyysetuuksien rahoitusvastuita siten, että kunnan rahoitusvastuu laajenisi työmarkkinatuen lisäksi koskemaan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Rahoitusvastuu myös alkaisi työmarkkinatuen rahoitusvastuuta aikaisemmin ja kasvaisi portaittain työttömyyden pitkittyessä. Rahoitusvastuu kunnilla olisi jatkossa myös työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

TE-toimistoissa nykyisin olevat tehtävät, joita ei siirrettäisi kunnille, sijoitettaisiin KEHA-keskuksen tehtäviksi. Oleskeluluvan osalupaan liittyvät tehtävät siirtyisivät Maahanmuuttovirastolle.

Esityksen mukaan työllisyyspalveluiden hoito hajautuu kunnille ja kuntien muodostamille järjestämisalueille. Kunnat antaisivat lausuntoja mm. opiskeluun liittyvistä asioista. Yhteisjärjestö pitää erityisen tärkeänä, että varmistetaan yhtenäinen soveltamiskäytäntö myös hajautetun päätöksenteon mallissa. Etuudenhakijoiden yhdenvertainen kohtelu tulee pystyä takamaan. Keskeistä tässä kaikessa on erityisesti riittävien resurssien takaamine järjestämisvastuussa oleville toimijoille.
Uudistuksessa onkin tärkeä kiinnittää huomiota työttömien palveluiden yhdenvertaiseen toteutumiseen maanlaajuisesti.

Kuntien rahoitusvastuun laajentamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että kuntien vastuuta työttömyysetuuksien rahoituksesta laajennettaisiin. Esityksen mukaan rahoitusvastuun toteuttaminen noudattaisi toimeenpanoperiaatteeltaan kuntien osarahoittamassa työmarkkinatuessa nykyisin noudatettavaa menettelyä ja että Kansaneläkelaitos laskuttaisi kunnalta sen rahoitusosuuden työttömyysetuuksista jälkikäteen.

Valmisteluvaiheessa onkin ollut selvitettävänä kolme vaihtoehtoa laskutustehtävän hoitamiseksi. Vaihtoehto 1 on ollut laskutustehtävän hoitaminen työttömyyskassojen toimesta, vaihtoehto 2 laskutustehtävän hoitaminen Työllisyysrahaston toimesta ja vaihtoehto 3 laskutustehtävän hoitaminen Kansaneläkelaitoksen toimesta. Esityksessä on päädytty ehdottamaan, että Kela hoitaa laskutustehtävän. Yhteisjärjestö katsoo, että tarkoituksenmukaisin vaihtoehto olisi ollut se, että työttömyyskassat hoitaisivat itse ansioturvan rahoittamiseen liittyvän laskutustehtävän. Perustelutekstissä todetulla tavalla tietopohja, jota kuntalaskutuksessa käytettäisiin, on kuitenkin työttömyyskassojen omistamaa tietoa ja työttömyyskassat ovat esittäneet varteenotettavan teknisiä ratkaisuja koskevan vaihtoehdon toteuttamistavasta valmistelun aikana.

Yhteisjärjestö haluaa nostaa esiin kysymyksen siitä, että onko esitystä arvioitu tietosuojan kannalta riittävästi nimenomaan laskutustehtävän osalta. Lakiesityksessä ei ole tehty henkilötietojen käsittelyn tietosuojan vaikutusten arviointia ansiopäivärahan kuntaosuuden laskutuksesta Kelan kautta. Esitetyssä vaihtoehdossa työttömyyskassat siirtäisivät Kelalle ainoastaan kuntaosuuden laskutusta varten valtavia määriä henkilö- ja etuustietoja. Kyseessä on erittäin laajamittainen ja korkeariskinen henkilötietojen käsittely, jossa siirretään Kelaan tieto henkilön kuulumisesta työttömyyskassaan ja tieto ansiopäivärahan saamisesta pelkkää laskuttamista varten. Tietosuoja-asetuksen mukaisiin tietosuojaperiaatteisiin kuuluu henkilötietojen käsittelyn minimonnin periaate, joka tarkoittaa mm. sitä, että henkilötietojen käsittelyn on oltava tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Henkilötietoja saa käsitellä vain silloin, kun käsittelyn tarkoitusta ei ole mahdollista toteuttaa muulla tavoin. Tietojen siirto Kelalle ei ole tarpeellista, kun työttömyyskassat voisivat itse hoitaa kuntien laskutustehtävän.

Työttömyyskassat haluaisivat hoitaa ansioturvan perusosan laskutustehtävän ja katsovat, että se olisi prosessiekonomisesti näin myös kaikista järkevin vaihtoehto. Tätä perustellaan sillä, että kassoilla on data, jota käytetään laskutuksen perusteena. Tässä vaihtoehdossa ei tarvitsisi liikuttaa henkilötietoja tarpeettomasti Kelalle. Korjaukset esimerkiksi liikamaksun seurauksena olisivat yksinkertaisempia, kun korjaus tehdään yhdessä paikassa. Kassat siirtävät jo nyt automaattisesti tietoja velvoitetyöllistetyistä TE-hallinnolle, jota tietoväylää voi olla mahdollista hyödyntää tietojen siirtämisessä. Kassojen täytyisi kuitenkin rakentaa laskutusjärjestelmä, mutta siinä on kyse enimmäkseen kertaluonteisesta kustannuserästä verrattuna muissa vaihtoehdoissa siihen, että ylläpidetään useamman viranomaisen jatkuvaa hallinnollista velvoitetta ja useita rajapintoja. Kassojen hoitaessa laskutustehtävää, olisi se siis vaihtoehdoista yksinkertaisin ja tietoturvallisin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 30.9.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 2 a ja 4 luvun muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina. Muutokset sujuvoittavat toimeenpanoa ja edistävät sovittelun ymmärrettävyyttä niin hakijan kuin toimeenpanijan kannalta. Esitetyt muutokset ovat toimeenpantavissa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 27.9.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 2 a ja 4 luvun muuttamisesta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina. Muutokset sujuvoittavat toimeenpanoa ja edistävät sovittelun ymmärrettävyyttä niin hakijan kuin toimeenpanijan kannalta. Esitetyt muutokset ovat toimeenpantavissa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 22.9.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysetuusien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:llä ei ole lausuttavaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 12.9.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallituksen esityksessä esitetään muutoksia tulotietojärjestelmästä annetun lain 5 luvun 13 pykälään.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittää mainittuun pykälään lisättäväksi vielä yhden lisäyksen tai tarkennuksen. Yhteisjärjestö esittää, että tulorekisterilakia laajennettaisiin koskemaan myös työttömyyskassan jäsenyyshakemusten käsittelyä. Kassan jäsenyyttä haetaan ja siinä yhteydessä on tutkittava jäsenkelpoisuus. Tämä mahdollistettaisiin lisäämällä säännökseen viittaus työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain lisäksi työttömyyskassalakiin.

Tällä hetkellä mainitun pykälän 1 momentin 20-kohdassa todetaan seuraavasti työttömyyskassojen tiedonsaantioikeudesta: Momentin 20 kohdan mukainen käyttötarkoitus vastaisi työttömyysturvalain 13 luvun 1 §:n ja vuorotteluvapaalain 21 §:ssä työttömyyskassalle säädettyjä tiedonsaantioikeuksia. Työttömyysetuuksia koskevien hakemusten ratkaisemisessa työttömyyskassat tarvitsevat tietoja muun muassa hakijan työhistoriasta ja taloudellisista oloista. Tulorekisterin tietoja käytettäisiin muun muassa ansiopäivärahan maksamisen edellytysten tutkimiseen, ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen määrän laskentaan, työttömyysetuuden sovittelussa huomioitavien tulojen määrittelyyn sekä liikkuvuusavustuksen myöntämiseen.

Tällä hetkellä jäsenyysehdon täyttymistä selvitetään tilanteen mukaan joko pyytämällä asiakkaalta lisätietoja tai liitteitä (esimerkiksi työsopimus, palkkalaskelma tai selvitys vakuutusmaksujen maksamisesta) tai tiedustelemalla asiaa työnantajalta tai vakuutusyhtiöistä. Tulorekisteritietoja voitaisiin hyödyntää silloin, jos on epäselvyyttä sen suhteen, onko kyseessä työsuhteeksi katsottava työ, jonka aikana kassaan saa liittyä vai toimeksianto tai yritystoiminta. Työttömyyskassa pyrkisi siis selvittämään tulorekisteristä sitä, että onko työ tehty palvelussuhteessa ja onko se vakuutettu Suomeen. Edellä mainituilla seikoilla on merkitystä myös myöhemmin mahdollisesti esille tulevaan etuusoikeuden arvioinnin kannalta.

Perusteet jäsenkelpoisuuden arviointiin löytyvät työttömyysetuuden saamisen ehdoista ja tiedonsaantioikeudesta eli työttömyysturvalaki 1 luku 2 §, 5 luku 2 § ja 13 luku 1 §, 6 luku 7 § ja työttömyyskassalain 2 luku 3 §:ssä säädetään palkansaajakassan jäsenyysehdoista.

Näin ollen Yhteisjärjestö esittää, että koska työttömyyskassalaissa säädetään palkansaajakassan jäsenyysehdosta, lain tulotietojärjestelmästä annetun lain 5 luvun 13 pykälän 1 momentin 20-kohtaa täydennetään lisäämällä siihen viittaus työttömyyskassalaissa tarkoitetun asian ratkaisemista varten, jotta myös jäsenyyshakemusten käsittelyssä voitaisiin hyödyntää tulorekisteriä. Tämä vastaisi myös
julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 5 luvun 20 §:n mukaista periaatetta toisen viranomaisen tietoaineiston hyödyntämisestä. Jäsenyyskelpoisuuden selvittäminen on osa työttömyyskassalain lakisääteisiä tehtäviä.

Näin ollen säädösehdotus voisi olla esimerkiksi:

20) työttömyyskassalain (603/1984) 1 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassalle käsiteltävänä olevan työttömyysturvalaissa, työttömyyskassalaissa tai vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetun asian ratkaisemista tai väärinkäytösten selvittämistä taikka mainituissa laeissa tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Valtiovarainministeriö 19.8.2022

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta annetun muuttamisesta

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallituksen esityksessä esitetään, että Valtion taloudelliseen tutkimuskeskuksen 4 §:ssä säädettyjä tiedonsaantioikeuksia täsmennettäisiin ja tarkennettaisiin. Yhteisjärjestö katsoo, että pykälästä tulee poistaa maininta maksatusjärjestelmistä, koska nämä eivät ole rekisterinpitäjiä. Työttömyyskassat ovat rekisterinpitäjiä ja kyse on työttömyyskassojen tietojen luovuttamista koskevasta säännöksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö 12.8.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Palkansaajan työssäoloehto (TTL 5 luku ja asetusmuutokset)

Yleisiä kommentteja
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Työssäoloehdon euroistaminen kohdistuu muutoksena suoraan työttömyysturvajärjestelmän perusperiaatteisiin. Muutos työtuntipohjaisesta laskennasta euromääräiseen laskentaan on hyvin merkityksellinen työttömyysturvan kertymisen kannalta.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa työssäoloehdon euroistamista, mutta euroistaminen pitäisi tehdä maksuperusteisen mallin sijaan ansaintaperusteisesti. Ansaintaperusteinen malli olisi yksinkertaisempi toimeenpanna, pienempi muutos nykymalliin nähden ja etuudensaajalle helpompi ymmärtää. Valmisteluvaiheessa valmisteltiin lähes valmis esitysluonnos ansaintaperusteisesta euroistetusta työssäoloehdosta. Yhteisjärjestölle tuli yllätyksenä, että valmistelun lopussa lähes valmiiksi saatu ansaintaperusteisen työssäoloehdon esitysluonnos korvattiin maksuperusteisella esityksellä.

Maksuperusteisuus aiheuttaa sattumanvaraisuutta
Työssäoloehdon euroistamista koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa työttömyyspäivärahan määräytymisperusteita. Tarkoituksena on, että määräytymisperusteet ovat etuuden hakijalle ymmärrettävät. Yhteisjärjestö pitää edellä mainittuja tavoitteita kannatettavina. Esityksellä ehdotettu maksuperusteinen tuloperusteinen malli aiheuttaa kuitenkin sen, että työssäoloehdon kertyminen on jatkossa aiempaa sattumanvaraisempaa. Palkanmaksupäivän ajoittumisella ja sitä kautta esimerkiksi palkanmaksamisessa tapahtuneilla virheillä on entistä suurempi merkitys henkilön työssäoloehdon kertymiseen.

Palkanmaksupäivän sattumanvaraisuus aiheuttaa sen, ettei henkilö kaikissa tilanteissa pysty ennakoimaan työssäoloehdon kertymistä etukäteen. Hallituksen esityksessä ehdotetut poikkeukset, joiden mukaan joissain tilanteissa työssäoloehdon viimeinen kuukausi on mahdollista kerryttää ansaintaperusteisesti, joissain tilanteissa palkkaa jaetaan maksukuukauden lisäksi muille kuukausille, ja joissain tilanteissa palkanmäärittelyssä käytettävää jakajaa on mahdollista muokata, tuovat malliin lisää monimutkaisuutta. Lisäksi esimerkiksi hyväksyttävä syy -aikojen huomioiminen on palkan maksuajankohtaan perustuvassa tuloperusteisessa mallissa vaikeasti hahmotettava asia.

Maksuperusteisessa mallissa sattumanvaraisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta etuuden saajien välillä ilmentävät esimerkiksi tilanteet, joissa palkanmaksupäivä on aina kuukauden ensimmäinen päivä. Esimerkki: jos palkanmaksupäivä on kuukauden 1. päivä, huhtikuussa voi olla kaksi maksupäivää eli 1.4. ja 30. 4., koska toukokuun maksupäivä 1.5. aikaistuu 30.4. päivälle. Sama on esimerkiksi joulukuussa: 1.12. on maksupäivä ja myös 31.12., koska 1.1. on pyhäpäivä. Jos toimitaan puhtaasti maksuperusteisesti, työssäoloehtoa ei kertyisi touko- ja tammikuulta käytännössä koskaan niillä palkansaajilla, joilla palkanmaksupäivä on kuukauden 1. päivä, mutta perustepalkasta tulee suurempi kuin niillä, joilla palkanmaksupäivät asettuvat kahdelle kuukaudelle. Ehdotettu maksuperusteinen malli ei näin ollen kohtele palkansaajia yhdenvertaisesti.

Maksuperiaatteella toteutettuna työnantajan maksuaikatauluista, palkan hyväksymisprosesseista, palkanmaksun virheistä tai esimerkiksi pankkien maksuhäiriöistä voi aiheutua muutoksia palkan maksatukseen, joka esitetyssä mallissa vaikuttaisi hakijan työttömyysturvaoikeuteen ja työttömyysturvaetuuden määrään. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat vaikuttaisivat henkilöiden etuusoikeuteen. Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena ja tasapuolisena. Esitetty maksuperusteinen malli on myös asiakasneuvonnassa haastava, koska hakija ei välttämättä ilman dokumentteja tiedä palkanmaksun päivämäärää, toisin kuin hän tietäisi työntekoajankohdan, joka olisi ansaintaperusteisen kertymän perustana. Käytännössä etuudenhakijaa voi siis olla vaikea neuvoa tietyissä tilanteissa.

Erittäin tavanomaista on myös, että työsuhteen päättymisen jälkeen yrityksen seuraavana tai seuraavina palkanmaksupäivinä maksetaan työsuhteeseen liittyvät loppupalkan suoritukset kuten kertyneet plussaldot, lomakorvaus, lomaraha, tulospalkkio tai ylityökorvaukset. Loppupalkassa maksetuista suorituksista ainakin plussaldot, tulospalkkio ja ylityöt kerryttäisivät työssäoloehtoa. Esityksessä esitetään, että työskentelyn päättymisen jälkeen seuraavassa kalenterikuukaudessa maksettavat palkanerät otettaisiin huomioon henkilön uuteen työssäoloehtoon. Näin eriä ei myöskään laskettaisi mukaan henkilön ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan, kun vasta seuraavan työssäoloehdon täyttyessä. Näin ainakin niillä palkansaajilla, joilla loppupalkka maksetaan vasta seuraavan kuukauden puolella. Jos loppupalkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä tai saman kuukauden aikana, palkansaajat ovat eriarvoisessa asemassa.

Tuloperusteinen työssäoloehto vaikuttaa erityisesti pätkittäistä ja epäsäännöllistä työtä tekevien henkilöiden työttömyysturvaoikeuteen. Lisäksi esitetty maksuperusteinen toteutusmalli vaikuttaa etuusoikeuteen ja maksettavien päivärahojen suuruuteen erityisesti aloilla, joissa lisät ja muut palkantarkisteet vaikuttavat paljon henkilön kokonaistulotasoon esimerkiksi palvelu-, hoito- ja opetusaloilla. Esitetyssä maksuperusteissa mallissa henkilön saamat lisät voivat yksistään kerryttää henkilön työssäoloehtokuukauden, mikäli lisät maksetaan eri kuukaudessa kuin työstä saatu palkka. Tämä voi vaikuttaa erittäin voimakkaasti henkilön saaman ansiopäivärahan suuruuteen, eikä päivärahan perusteena oleva tulotaso vastaa tällöin tosiasiassa henkilön tulotasoa. Ansaintaperusteissa toteutustavassa lisät ja muut palkkaerät kohdistettaisiin henkilön tekemään työaikaan, jolloin henkilön työstä saama kokonaispalkkaus olisi oikeammin määriteltävissä ja myös henkilön itsensä paremmin arvioitavissa.

Palkkaturvatilanteeseen ei ole otettu esitysluonnoksessa kantaa. Tällaisessa tilanteessa palkka tulee maksuun huomattavalla viiveellä, hakijasta riippumattomista syistä. Nyt esillä olevasta ehdotuksesta ei selviä, miten työssäoloehdon täyttyminen palkkaturvatilanteissa toteutuisi oikeudenmukaisesti.
Palkansaaja menettää oikeuden työttömyyspäivärahaan oltuaan poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Esitysluonnoksen sivun 26. mukaan jatkossa palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen tuloperusteiseksi vaikuttaa myös sen arviointiin, milloin henkilö on ollut työmarkkinoilla. Samalla sivulla todetaan, että henkilö on työmarkkinoilla silloin, kun hän on palkkatyössä olleessaan ansainnut vähintään 431 euroa (v. 2022 tasossa). Sanatarkasti luettuna tämän voi ymmärtää niin, että jatkossa työmarkkinoilla oloksi katsotaan, kun on tehnyt sellaista työtä, josta ansaitsee vähintään 431 euroa kuukaudessa, mutta palkanmaksu voi tapahtua myös myöhemmin. Asian merkityksellisyyden vuoksi tätä kohtaa olisi selvyyden vuoksi hyvä kuitenkin tarkentaa esityksessä, että onko näin myös tarkoitettu.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yritystoiminnan ja oman työn sivutoimiseksi osoittamisessa arvioitaisiin henkilön tekemiä viikoittaisia työtunteja, jotka saataisiin henkilöltä itseltään tai työnantajalta. Opiskelun sivutoimiseksi osoittamisessa arvioitaisiin kuitenkin henkilön tuloperusteisesti työssäoloehdon täyttämiä kuukausia. Erilaisten arviointitapojen käyttäminen monimutkaistaa järjestelmää.

Lainvalmistelua tehtiin myös ansaintaperusteisen euroistetun työssäoloehdon perusteella. Eli että työssäoloehtokuukaudet kertyisivät sen mukaan, milloin tulo on ansaittu ja siis työ on tehty. Tällä hetkellä voimassa oleva viikkotuntiperusteinen tarkastelu tehdään ansaintaperusteisen laskentatavan mukaisesti. Työttömyyskassojen kanta on, että työssäoloehto pitäisi euroistaa ansaintaperusteisesti. Vaihtoehtoisesta ansaintaperusteisesta työssäoloehdosta on valmisteltu hallituksen esitysluonnos, joka pitäisikin valita jatkovalmistelun perustaksi. Ansaintaperusteinen malli olisikin hakijalle yksinkertaisempi ja ennakoitavampi.

Kuten esitysluonnoksessa todetaan, myös ansaintaperusteisella mallilla olisi saavutettu esitykselle asetetut tavoitteet. Esitysluonnoksessa todetaan ansaintaperusteisen mallin heikkoudeksi se, että malli ei mahdollistaisi sitä, että tulorekisteri olisi ainoa tarvittava tiedon lähde työttömyysturvaoikeutta ratkaistaessa. Tämän osalta Yhteisjärjestö toteaa, että myöskään ehdotettua maksuperusteista mallia ei voida toimeenpanna pelkän tulorekisteritiedon perusteella, vaan siinäkin tarvitaan lisätietoja hakijalta tai työnantajalta.

Jäsenyysehto
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan jäsenyysehto on jatkossa kuusi kuukautta. Työssäoloehto täyttyy kuitenkin, kun henkilölle on maksettu palkkaa kuuden kalenterikuukauden aikana vähintään 862 euroa (vuoden 2022 tasossa). Käytännössä henkilö voi siis täyttää työssäoloehdon esimerkiksi vähän yli neljä kuukautta kestäneellä työllä (esim. 20.1.–10.6.), jos sekä työsuhteen alussa että lopussa maksettu palkka ylittää työssäoloehtoa kerryttävän vähimmäisrajan. Koska työssäoloehto voi kertyä lyhyemmältä ajalta kuin jäsenyysehto, on oletettavaa, että aiempaa useampi saa jatkossa peruspäivärahaa ennen kuin saavuttaa oikeuden ansiopäivärahaan. Tämä lisää siis Kela-kassa siirtotilanteita. Olisi syytä harkita, voisiko jäsenyysehto täyttyä jatkossa jo silloin,
kun henkilö on kassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon, ilman, että jäsenyysehdolle luodaan tiukkaa kuuden kuukauden rajaa.

Lisäksi esityksessä esitetään, että työssäoloehto kertyy koko kalenterikuukaudelta, vaikka henkilö ei ole ollut palkanmaksuajankohtaan työttömyyskassan jäsen, mutta liittyy jäseneksi ko. kuukauden aikana. Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, että miten toimitaan kassasta eroamisen tilanteissa. Jos henkilö eroaa kalenterikuukauden aikana esimerkiksi 15. päivä kassasta ja liittyy toiseen kassaan vasta seuraavassa kuussa, kerryttääkö henkilön työ työssäoloehtoa erokuukauden aikana vai ei?

Työssäoloehto
Hallituksen esitysluonnos jättää edelleen paljon suuria asioita ratkaisematta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska kyseessä on hyvin merkittävä muutos, joka edellyttää työttömyyskassakentällä laajaa kouluttamista ja muutoksia maksatusjärjestelmiin. Ehdotettu voimaantuloajankohta on 1.5.2023, mikä tarkoittaa sitä, että valmistelulle jää vain vähän aikaa. Toimeenpanon ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on tärkeää, että loputkin lakimuutoksen olennaiset kohdat selviävät hyvin pian tai voimaantulon ajankohtaa siirretään eteenpäin.

Esitysluonnoksesta epäselväksi jää tarkastelujakson alkamisen ja työssäoloehtokuukauden suhde. Hallituksen esitykseen olisi hyvä tarkentaa, tuleeko tarkastelujakson olla voimassa koko työssäoloehtoon luettavan kuukauden alusta lähtien. Jos siis tarkastelujakso alkaa esimerkiksi 8.6., voidaanko kesäkuu huomioida työssäoloehtoon ja onko esimerkiksi palkanmaksupäivän sijoittumisella asian kannalta merkitystä? Lisäksi onko asian kannalta mitään merkitystä sillä, onko henkilön palkkaa vähennetty hyväksyttävä syy ajan vuoksi työssäoloehtoon luettavalla ajalla? Esimerkiksi henkilö on palkattomalla sairauslomalla 2 viikkoa ja 3 päivää toukokuussa 2023 ja hän hakee työttömyyspäivärahaa 1.6.2023 alkaen. Henkilölle maksetaan palkka toukokuulta vasta kesäkuussa 2023. Palkanmäärittely tehdään palkoista, jotka on maksettu 31.5. mennessä. Henkilön normaali tarkastelujakso on 1.2.2021-31.5.2023. Pidennetäänkö tarkastelujaksoa toukokuussa olleen työkyvyttömyysajan vuoksi 2 viikolla ja 3 päivällä, jolloin tarkastelujakso alkaisi 13.1.2021?

Yksi avoimeksi jäävä olennainen asia on viimeisen kalenterikuukauden huomioiminen työssäoloehdon seurannassa silloin, kun henkilön työsuhde päättyy tai henkilö lomautetaan kesken kalenterikuukauden. Hallituksen esitysluonnoksessa on esimerkki, jonka mukaan kesken jäänyt kuukausi voidaan huomioida niin sanotusti kuluvaan työssäoloehtoon.
4 pykälän esimerkki sivulla 44: Määräaikainen työsuhde on voimassa 1.12.–15.6., ja palkka maksetaan aina samana kuukautena, jona työ on tehty. Jos kesäkuussa maksettava, työssäoloehdossa huomioitava palkka täyttää 4 §:ssä tarkoitetun tuloa koskevan edellytyksen, tutkittaessa oikeutta työttömyyspäivärahaan 16.6. alkaen, kesäkuu voidaan huomioida työssäoloehdossa riippumatta siitä, onko palkka maksettu ennen työsuhteen päättymistä, työsuhteen viimeisenä päivänä tai työsuhteen päättymisen jälkeen mutta kesäkuun loppuun mennessä.

Tältä osin on esitysluonnos jättää tulkinnanvaraiseksi, että voidaanko esimerkin tilanteessa kesäkuu huomioida myös uuteen työssäoloehtoon ja tehdä palkanmäärittely 31.5. mennessä maksetuista palkoista. Jos molemmat tavat toimia ovat mahdollisia, kuka päättää kumpaa tapaa käytetään? Onko hakijalla oikeutta vaatia korjausta päätökseen, jos hänen mielestään olisi ollut edullisempaa toimia toisella tavalla kuin kassa on toiminut?

Toisaalta edellä kuvattu hallituksen esitysluonnoksessa ollut esimerkki herättää kysymyksen siitä, mihin tarvitaan 4 b §:n poikkeussäännöksen 1 momenttia, jos sitä verrataan 4 pykälään? Tai tulisiko 4 b § 1 mom. muotoilla ainakin toisin. Nyt se on muotoiltu näin: ”Palkansaajalla, jonka työssäoloehto kertyy toisiaan yhdenjaksoisesti seuraavista työssäoloehtokuukausista, työttömyyspäivärahaoikeus voi alkaa sinä kalenterikuukautena, joka mukaan lukien 3 §:ssä tarkoitettu palkansaajan työssäoloehto täyttyy.” Eikö esimerkin tilanteessa ole kyse juuri tällaisesta tilanteesta ja joka kuuluisi jo ehdotetun 4 pykälän soveltamisalaan? Jos esimerkin tilanteella ja siis 4 pykälän soveltamisalalla ja 4 b pykälän 1 momentin poikkeussäännöksellä on jokin olennainen ero, sitä tulisi avata paremmin hallituksen esityksessä.

4 b § 1 momentin poikkeussäännös ei lisäksi tällaisenaan korjaa sitä ongelmaa, johon se on tarkoitettu, eli ansiopäivärahaoikeus ei voi poikkeussäännöksen avullakaan aina alkaa heti työn päätyttyä, vaan aikaisintaan vasta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Esimerkki: Henkilö, joka ei ole koskaan aiemmin saanut työttömyyspäivärahaa, aloittaa työt tammikuussa. Hänelle maksetaan palkka aina seuraavan kuukauden aikana. Tammikuun palkka maksetaan siis vasta helmikuussa. Henkilön työ päättyy kesäkuussa ja hän hakee päivärahaa 20.6. alkaen. Kesäkuun palkka kuitenkin maksetaan vasta heinäkuussa. Henkilön työssäoloehto täyttyy ajalta helmikuu-heinäkuu. Henkilölle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa heinäkuun alusta alkaen, ei vielä 21.6. alkaen.

4 b §:n poikkeustilanteita on tarkoitettu sovellettavan tilanteissa, joissa henkilön työssäoloehto ei ehtisi täyttyä 4 §:ssä tarkoitetulla pääsäännön mukaisella maksuperusteella ennen enimmäisajan päättymistä. Tällainen säännös voi aiheuttaa niin sanotun keinulautaefektin, jos henkilö on samaan aikaan esimerkiksi sovittelun piirissä. Vastaan voi tulla tilanne, jossa henkilön enimmäisaika on täyttymässä esimerkiksi helmikuun puolessa välissä ja siksi päädytään käyttämään poikkeussäännöstä. Poikkeussäännöksen vuoksi henkilön päiväraha tulee laskettavaksi uudelleen 31.1. ja päivärahan taso tippuu aiemmasta. Henkilölle ei siksi voidakaan maksaa tulojen vuoksi soviteltua päivärahaa helmikuulle (jolloin myöskään enimmäisaika ei olisi täyttynyt). Jos poikkeussäännös jää esitetyn mukaiseksi, hallituksen esitykseen tulisi täsmentää, miten tällaisissa tilanteissa on tarkoitus toimia.

4 b §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ”Soveltamista koskevasta rajoituksesta seuraa, että 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia voitaisiin soveltaa vain henkilöön, joka täyttää työssäoloehdon ensimmäisen kerran ja lisäksi henkilöön, joka on aikaisemmin täyttänyt työssäoloehdon, mutta on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan ja kerryttää nyt uutta työssäoloehtoa, joka mahdollistaisi paluun perus- tai ansiopäivärahana maksettavalle työttömyyspäivärahalle”. Tämän osalta todetaan, että muutos vaatinee hakemuslomakkeisiin tiedon mahdollisesta paluuehdosta sekä tiedonsiirron Kansaneläkelaitoksesta, että onko hakija saanut peruspäivärahaa Kelasta.

Palkanmaksun jakaminen
Hallituksen esitykseen kaivattaisiin tarkennusta myös sen osalta, koskeeko 4 b pykälän 4 momentin poikkeussäännös palkan maksamisesta tavanomaista palkanmaksujaksoa pidemmältä ansaintajaksolta myös tulospalkkioita, palvelusvuosilisää tai esimerkiksi urakkapalkkaa? Onko tarkoitettu, että tulospalkkiota jaetaan ansainta-ajalle takautuvasti, milloin voisi käydä niin, että työssäoloehto täyttyy takautuvasti ja etuusmaksatuksen ajankohtaa ja määrää voidaan joutua korjaamaan takautuvasti? Lisäksi varsinkaan epäsäännöllisissä keikka- ja osa-aikatyön tilanteissa ei ole selvää suoraan palkansuuruuden perusteella, että onko kyseessä pidemmältä palkanmaksujaksolta maksettu palkka vai ei. Tilanteita voi toisin sanoen olla myös vaikea havaita. Miten tulkitaan, että mikä on tavanomainen pakanmaksujakso minkäkin tyyppisille palkkaerille? Esitys kaipaa tältä osin täydennystä.

Esitysluonnoksen 5 luvun 4 b pykälän 4 momentissa todetaan, että : ”…palkka jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja niille sitä edeltäville kalenterikuukausille, joiden aikana palkkaa on ansaittu.” Miten toimitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa kolmen (3) kuukauden palkka, joka on ansaittu ajalta 1.1.–31.3., maksetaan huhtikuussa. Pitäisikö palkka silloin tarkan sanamuodon mukaisesti jakaa siis neljän kuukaudelle ajalle 1.1.–30.4.? Vai olisiko kuitenkin tarkoitus, että palkka jaettaisiin silloin kolmen kuukauden ajalle 1.2.–30.4.? Momentin sanamuotoa olisi syytä tarkentaa.

Hyväksyttävät syyt
Hyväksyttävä syy -aikoja koskevaa osiota tulisi myös täsmentää. Hallituksen esitysluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, millä jaksolla jakajan päiviä vähennetään hyväksyttävän syyn vuoksi. Tehdäänkö vähennys sen kuukauden aikana, jona henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta hyväksyttävän syyn, kuten esimerkiksi työkyvyttömyyden vuoksi? Vai tehdäänkö vähennys sen kuukauden aikana, jonka aikana henkilön palkkaa on vähennetty poissaolon vuoksi. Yhteisjärjestön ymmärryksen mukaan tarkoituksena on toteuttaa jälkimmäistä vaihtoehtoa, mutta tämä tulisi kuitenkin tulla esityksestä selvästi ilmi. Lisäksi tulisi linjata, vähennetäänkö jakajasta todellisia poissaolopäiviä vai katsotaanko, että jakajaan jää oikea määrä laskennallisia työpäiviä? Eri kuukausissa on eri verran päiviä, joten eri tavoilla päästään erilaisiin lopputuloksiin. Hallituksen esitysluonnoksessa on lisäksi todettu, että jakajan päivien määrä ei voisi koskaan olla nolla tai negatiivinen. Jos kuitenkin laskutoimituksen lopputulos olisi nolla tai negatiivinen, viedäänkö jakajaan silloin 1?

Ansiopäivärahana perusteena oleva palkka ja ansiopäivärahan määrä (TTL 6 luku ja asetusmuutokset)

Jakajan päivät
Myös jakajan päivien vähentämistä työsuhteen alkaessa tai loppuessa tulisi tarkentaa. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan palkanmäärittelyssä jakajan päiviä voidaan vähentää työssäoloehdon alku- ja loppupäässä, jos kyseessä on pidempiaikaisen, yhdenjaksoisesti työssäoloehtoa kerryttävän työn alkamisesta tai päättymisestä tai lomautuksesta. Tällöin jakajasta siis vähennetään ylimääräiset päivät, esimerkiksi ne kalenteripäivät (maanantaista perjantaihin eli enintään 5 päivää kalenteriviikossa), jotka kertyvät työttömyyden tai lomautuksen alkamisen ja kalenterikuukauden viimeisen päivän välillä. Onko siis tarkoitus, että näissä tilanteissa vähennetään nimenomaan työttömiä päiviä? Jos työ päättyy esim. 28.1.2024, jakajasta vähennetään 3 päivää? (29.–31.1.)? Jakajaan jää tällöin 21,5-3 = 18,5 päivää, vaikka tosiasiassa ajalla 1.1.-28.1.2024 on ollut 20 laskennallista työpäivää. Entä jos henkilölle maksetaan palkka vasta työntekokuukautta seuraavassa kuussa, eli esimerkiksi edellä kuvatussa tilanteessa tammikuun palkka maksettaisiin helmikuun puolella? Voidaanko jakajan päiviä tällöinkin vähentää ja vähennetäänkö päiviä vastaavasti yhteensä 3 päivää vai miten vähennyksiä näissä tilanteissa tehdään?

Huomiona lisäksi, että asetusluonnoksen 1 §:ssä on mainittu: ”Jos työ, josta työssäoloehto on täyttynyt, on kestänyt vähintään 6 kuukautta, työssäoloehtoa kerryttävän kuukauden työpäiviksi ei lueta niitä päiviä, jolloin työsuhde ei ole ollut voimassa tai jona henkilö on ollut kokoaikaisesti lomautettuna.” Sanamuoto antaa ymmärtää, että jakajan päiviä voitaisiin vähentää myös työssäoloehdon keskeltä, eli jakajasta voitaisiin vähentää koko työssäoloehdon ajalta kaikki kokonaiset lomautuspäivät ja päivät, jolloin työsuhde ei ole ollut voimassa. Onko näin tarkoitettu, vai onko asetusluonnosta tarpeen täsmentää?

Asetusluonnoksessa on lisäksi todettu: ”Edellä 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa työpäiviksi luetaan kuitenkin kaikki kuukauden työpäivät, jos henkilöllä on useampi työsuhde, joista vähintään yksi jää edelleen voimaan työssäoloehdon täyttävän kalenterikuukauden loppuun asti. Työpäiviksi luetaan myös ne päivät, jotka henkilö on uudessa työsuhteessa, jonka hän aloittaa saman kalenterikuukauden aikana.” Tämä kirjaus kattaa vain työsuhteen loppumiseen liittyvät tilanteet. Jakajan päiviä koskeva poikkeus soveltuu kuitenkin myös työsuhteen alkaessa ja lomautustilanteissa. Olisiko muotoilua syytä tarkentaa?

Jakaja puolikkaan kuukauden osalta
Tuloperusteinen työssäoloehto voisi kertyä ehdotuksen mukaisesti koko kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 862 euroa kuukaudessa ja puolelta kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 431 euroa. Tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtyminen vaikuttaa henkilöiden työttömyysetuuden tasoon. Esitysluonnoksessa on ehdotettu päivärahan tason laskettavan samalla tavalla siitä riippumatta, onko kyseessä koko työssäoloehtokuukautta kerryttävästä tulosta vai puolikkaan kuukauden kerryttävästä tulosta. Eli toisin sanoen molemmissa on ehdotettu käytettävän päiväpalkan jakajana 21,5 päivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti puolikkaiden kuukausien laskennan on tarkoitettu olevan säästötoimenpide ja yhä useampi työttömyyskassan jäsen tulee saamaan jatkossa työttömyyskassasta vain perusosan suuruista työttömyyspäivärahaa.

Yhteisjärjestö haluaa tuoda tämän osalta esiin, että tällä tavalla toteutettavan työttömyysturvan säästötoimenpiteen kohdentumista ja vaikutuksen suuruutta on erittäin vaikea arvioida. Yhteisjärjestön arviona on, että säästötoimenpide tulisi kohdistumaan enemmän pienituloisiin palkansaajiin. Säästötoimenpiteen kohdentumista pidetään myös osin sattumanvaraisena.

862 e/kk tuloraja on valittu työssäoloehtoa kerryttäväksi alarajaksi alun perin siitä syystä, että tuloilla kertyisi juuri ja juuri ansio-osaa. Tämä koettiin tärkeäksi, jotta kassan jäsenyydestä olisi hyötyä. Jos puolikkaan kuukauden (tulot 431–862 euroa) jakaja on esitetty 21,5, puolikkailta kuukausilta ei kerry lainkaan ansio-osaa. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö, joka normaalisti ylittää juuri 862 euron tulorajan, menettää ansio-osan, jos hänen tulonsa ovat yhdenkin kuukauden aikana 431–862 euroa esimerkiksi siitä syystä, että palkanlisät tulevat maksuun seuraavan kuukauden aikana. Tulot tulevat tällöin huomioitavaksi palkanmäärittelyssä ja puolikkaan kuukauden jakajana käytetään samaa kuin täydenkin kuukauden jakajana (21,5).

Puolenkuun työssäoloehto voi vaikuttaa myös opiskelijoiden työttömyysturvaoikeuteen. Tällä hetkellä opiskelijat usein kerryttävät työssäoloehtoa jo opiskelun aikana esimerkiksi kesätöistä. Tämän johdosta heillä on monella oikeus ansiopäivärahaan valmistuttuaan, mikäli eivät löydä heti työtä. Opiskelijat työllistyvät myös osa-aikaisesti lukukausien aikana, mutta tekevät harvemmin työtä yli 18 h/kalenteriviikko, eli osa-aikainen työ ei yleensä kerrytä työssäoloehtoa lukukausien aikana. Jos europerusteista työssäoloehtoa pystyisi kerryttämään myös puolen kuun palkalla, johtaisi tämä siihen, että lukukausien aikana tehty osa-aikatyö kerryttäisi erittäin monella opiskelijalla työssäoloehtoa. Tällöin ansio-osa jäisi erittäin matalaksi, josko sitä kertyisi lainkaan. Puolen kuukauden työssäoloehdon euromääräinen kertyminen muuttaisi opiskelijoiden toimeentulotilannetta opintojen päättymisen jälkeen.

Ansiopäivärahan saajat ovat tilastojen perusteella valtaosin pieni- ja keskituloisia. Kaksi ylivoimaisesti suurinta palkkaryhmää ovat lähes joka vuosi 1 500–2 000 euroa ansainneet ja 2 000–2 500 euroa ansainneet. Vain noin viidesosan palkka ylittää 3 000 euroa kuukaudessa. Voidaan olettaa, että edellä mainittu puolikkaiden kuukausien työssäoloehdon säästö tulee kohdistumaan enimmäkseen pienempituloisiin palkansaajiin. Soviteltua päivärahaa sai vuonna 2021 noin 140 000 palkansaajaa, vuonna 2020 noin 181 000 palkansaajaa ja vuonna 2019 noin 93 000 palkansaajaa. Puolikkaiden kuukausien vaikutus tullee näkymään varsinkin soviteltua päivärahaa saavissa henkilöissä. Ansio-osan mahdollinen menetys tai merkittävä alentuminen voi vastaavasti lisätä muita etuusmenoja. Tämä voi toimia tietyissä tilanteissa myös kannustinloukkuna.

Työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset (TTL 2 a luku 10 § sekä 14 luvun 1 c §)

Taloudellisten vaikutusten arviointi
Katso edellä.

Kansalaisvaikutusten arviointi
Katso edellä.

Viranomaisvaikutukset
Yhteisjärjestö haluaa tuoda selvyyden vuoksi esiin, että kummassakaan vaihtoehdossa, maksuperusteisessa tai ansaintaperusteissa mallissa, ei pystytä käyttämään tulorekisteriä täysimääräisesti hyödyksi. Jotta tulorekisteristä olisi saatavissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpanoa automatisoivia vaikutuksia, tulisi muutoksia tehdä myös tuloasetukseen ja siis päivärahan perusteena olevien palkkojen määrittelyyn. Toisin sanoen tulorekisterin tietosisältö ei riitä kaikissa tapauksissa työssäoloehdon ja palkanmäärittelyn käsittelyyn myöskään maksuperusteisessa mallissa. Lisäksi tulorekisteriä tulisi kehittää paremmin vastaamaan myös työttömyysturvalain vaatimaa tietosisältöä.

Yritysvaikutusten arviointi

Voimaantuloa

Siirtymäsäännöksessä todetaan, että 1.5. edeltävältä ajalta työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että yhteensä neljä työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottaa yhden työssäoloehtokuukauden, ja yhteensä kaksi työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottaa puoli työssäoloehtokuukautta. Esitysluonnoksessa ei sanota suoraan, että miten pyöristäminen tehdään. Esimerkiksi 15 kalenteriviikkoa on 3,75 kuukautta. Pyöristys tehtäneen 3,5 kuukauteen, mutta tämä olisi syytä tuoda esityksessä selvästi ilmi.

Lisäksi selvyyden vuoksi todetaan, että kalenteriviikkojen muunto esitytetyllä tavalla tarkoittaisi sitä, että 24 viikkoa täyttäisi kuuden kuukauden työssäoloehdon. Onko tätä tarkoitettu? Tämä tulisi selventää esitykseen. Lisäksi jos työssäoloehtoa on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 24 viikkoa ja enimmäisaika ei ole kesken, voiko 5 luvun 4 §:n 2 momentti tulla sovellettavaksi, eli toukokuussa tehty työ voisi kerryttää työssäoloehtoa ansaintaperusteisesti?

Muuta lausuttavaa esityksestä

Esitysluonnos on toimeenpantavissa, mutta se on monimutkainen. Esitysluonnos jättää myös huomattavan paljon asioita epäselviksi, jotka täytyisi pystyä ratkaisemaan ennen lopullisen hallituksen esityksen valmistumista. Lisäksi toimeenpanijat tarvitsevat selkeät soveltamisohjeet.

Kun kyse on työttömyysturvajärjestelmän perusperiaatteisiin kohdistuvasta muutoksesta, tulisi tällainen muutos valmistella lähtökohtaisesti kustannusneutraalisti. Esityksen valmistelulle ei ole myöskään ollut riittävästi aikaa. Sen osoittavat myös lukuisat esitysluonnoksesta epäselväksi jäävät asiat. Lausunnossa esitetyn lisäksi Yhteisjärjestö on toimittanut ministeriölle myös muita kysymyksiä ja esimerkkitapauksia selvennettäväksi.

Lopuksi voidaan todeta vielä se, että esitysluonnoksessa ehdotettu maksuperusteinen työssäoloehdon kertymisen malli ei kohtele etuudensaajia tasapuolisesti ja on valitettavan sattumanvarainen. Yhteisjärjestö katsoo, että työssäoloehto pitäisi euroistaa ansaintaperusteisesti ja valmistelu tulisi palauttaa ansaintaperusteiseen työssäoloehdon malliin.

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.8.2022

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina. Muutokset sujuvoittavat toimeenpanoa ja edistävät sovittelun ymmärrettävyyttä niin hakijan kuin toimeenpanijan kannalta. Esitetyt muutokset ovat toimeenpantavissa.

Hallituksen esityksessä 4 luvun 2 pykälässä tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamisella tarkoitettaisiin myös tilannetta, jossa lauantaina tai pyhäpäivänä erääntyvä palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä työsopimuslain säännöksen johdosta. Yhteisjärjestö toteaa, että palkanmaksusta edellisenä arkipäivänä on säädetty työsopimuslain 2 luvun 15 pykälässä. Tilanteita voi olla vaikea havaita käytännön työssä.

Yhteisjärjestö esittää harkittavaksi vielä muutoksen työttömyysturvalain 4 luvun 3 pykälää koskien.

Hakijalla on oikeus soviteltuun päivärahaan, kun hän saa tuloa osa-aikatyöstä eikä osa-aikaisuus johdu henkilön omasta tahdosta. Oikeutta soviteltuun etuuteen ei kuitenkaan ole, jos sovittelujaksolla huomioitava työaika ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Sovittelujakso määräytyy palkanmaksujakson mukaisesti ja on 4 kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan 2 viikon jaksoissa ja kuukausi, jos palkka maksetaan kuukausittain tai kaksi kertaa kuussa (esim. 1.-15. päivä ja 16.- viimeinen päivä).

Neljän viikon sovittelujaksolla työaikaa tarkastellaan 20 kalenteripäivän, eli todellisten maksettavien etuuspäivien mukaan. Kuukauden sovittelujaksolla työaikaa kuitenkin tarkastellaan aina laskennallisen 21,5 kalenteripäivän mukaan riippumatta siitä, kuinka monta etuuteen oikeuttavaa päivää kuukaudessa todellisuudessa on. Näin tehdään myös tilanteessa, jossa henkilön työsopimus tosiasiallisesti on osa-aikainen eli työaika on enintään 80 % alan kokoaikaisesta työajasta ja työaika myös toteutuu sopimuksen mukaan osa-aikaisena.

Yli 21,5 päivää sisältäviä kuukausia on esimerkiksi vuonna 2022 enemmän kuin puolet kuukausista eli seitsemän (7): maalis-, touko-, kesä-, elo-, syys-, marras- ja joulukuu. Vaikka henkilö tosiasiallisesti tekeekin jatkuvasti osa-aikaista työtä, jossa työaika on 78,43 % (30 h viikossa ja 6 h päivässä, alan täysi työaika on 38,25 h viikossa), työttömyysturvalain säädöksen mukaan hänen työaikansa ylittää 80 % em. seitsemänä kuukautena. Tämä sen takia, että työnantaja maksaa henkilölle palkan kuukausittain eikä kahden viikon jaksoissa ja lain mukainen työaikatarkastelu tehdään 21,5 päivän mukaan. Toisin sanoen samoilla työtunneilla samanlaisella osa-aikaisella työsopimuksella maksetaan tietyissä tilanteissa soviteltua päivärahaa niille, joille työnantaja maksaa palkan kahden viikon jaksoilta, mutta ei niille, joille työnantaja maksaa palkan kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa.

Näin ollen Yhteisjärjestö ehdottaa, että työttömyysturvalain säännöstä muutetaan niin, että osa-aikaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujakson todellisten etuuspäivien (5 päivää viikossa) mukaan myös kuukausittain päivärahaa soviteltaessa. Muutos takaisi yhdenvertaisen kohtelun kaikille osa-aikatyötä tekeville riippumatta siitä, kuinka usein työnantaja maksaa heille palkan.

Lisäksi Yhteisjärjestö toteaa, että vaikka työssäoloehto tultaisiin euroistamaan rinnakkaisen lakiehdotuksen mukaisesti, työaikatarkastelu tehtäisiin edelleen maksettujen työtuntien perusteella. Selvyyden vuoksi todetaan, että tulorekisteristä harvoin käy ilmi, moneltako tunnilta palkkaa on maksettu. Tämän vuoksi kassat joutuvat edelleen pyytämään palkkalaskelmia saadakseen selville, kuinka monelta tunnilta palkkaa on maksettu, eli ylittyykö työaika vai ei.

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.6.2022

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Yleisiä huomioita esityksestä:

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto.

Yhteisjärjestö pitää kannatettavina esitettyjä muutoksia, joilla vähennetään TE-toimistojen ja kuntakokeilun kuntien selvitystyötä ja lausuntojen antamista opintoihin liittyen. Opintojen laaja selvittäminen voi toisinaan olla epätarkoituksenmukaista ja hidastaa työttömyysetuusoikeuden selvittämistä. Hidas prosessi voi myös viivästyttää mahdollisten työttömyysetuuksien maksamista ja sitä kautta vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen tai halukkuuteen aloittaa opinnot, mistä syistä ehdotettuja muutoksia voidaan pitää tarkoituksenmukaisina. Muutokset myös selkeyttäisivät työttömyyden aikaisen opiskelun vaikutusta työttömyysetuuteen ja helpottaisivat työnhakijoiden ymmärrystä asiasta. Tämä helpottaisi myös TE-toimiston, kuntien ja maksajien työnhakijoille kohdistamaa viestintää.

Esityksen mukaan työnhakijan ei tarvitsisi jatkossa ilmoittaa TE-toimistolle tai kokeilualueen kunnalle opinnoista, jotka eivät vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Tämän osalta Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että siitä, mitä opintoja tämä koskee, tiedotetaan riittävän selkeästi ja kattavasti.

 Tällä hetkellä Uudenmaan TE-toimisto antaa lausunnot opintojen vaikutuksesta työttömyysetuuteen. Alueelliset TE-toimistot ja kuntakokeilun kunnat voivat antaa lausuntoja lyhytkestoisista opinnoista. Toisen lakiesityksen (HE 61/2022) mukaan alueelliset TE-toimistot ja kuntakokeilun kunnat voisivat antaa jatkossa lausunnot myös päätoimisista opinnoista, joihin ei liity harkintaa sekä muista, ei päätoimisiksi katsottavista opinnoista. Vain harkintaa vaativat siis jäisivät tutkittavaksi Uudenmaan TE-toimistolle. Esitystä pidetään tältä osin hyvänä, koska se nopeuttaa ja sujuvoittaa prosessia.

 Lausuttavaa luonnoksen työttömyysturvalakia koskevista muutosesityksistä:

–

Lausuttavaa työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevien palveluprosessista ja työnhakuvelvoitteesta:

Yhteisjärjestö toteaa, että seuraamusten määrä voi kasvaa, kun omaehtoisia opintoja opiskelevien on osallistuttava työnhakukeskusteluihin ja hakea työmahdollisuuksia. Tämä voi lisätä työnhakijan menettelyn johdosta annettavien muistutusten määrää ja mahdollinen seuraamusten kasvu lisäisi myös maksajien työmäärää.

 Lausuttavaa opiskelua koskevasta työttömyysturvan käsittelyprosessista:

Yhteisjärjestö pitää kannatettavana, että työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työttömyysetuudella parannetaan. Myös muutos, jonka mukaan työsuhteen aikana aloitetut opinnot eivät estäisi työttömyysetuuden saamista, jos työttömyys johtuu työnhakijasta riippumattomasta syystä, on selkeyttävä ja kannatettava.

Esityksen mukaan, jos on aloittanut työsuhteen aikana opinnot, oikeus työttömyysetuuteen olisi jatkossa myös opintojen ajalta, vaikka tulisi tuta-syistä irtisanotuksi tai lomautetuksi. Esitykseen voisi tarkentaa, että koskisiko mahdollisuus myös tutkintoon johtavaa opiskelua (HE s.31).

Esityksen mukaan osana työllistymistä edistävää palvelua voisi suorittaa ammatilliseen tutkintoon kuuluvia näyttöjä ilman, että ilmoittautuminen opiskelijaksi oppilaitokseen näytön suorittamista varten estäisi työttömyysetuuden saamisen. Esityksestä jää hieman epäselväksi, että tarkoitetaanko kohdalla palkattomia vai palkallisia harjoitteluaikoja. Tulisiko näistä ajoista kuitenkin lausunto erikseen maksajalle (HE s.32)? Työnhakija saattaisi ilmoittaa näistä ajoista maksajalle hakemuksellaan, jos lausuntoa ei tule. Onko näin ollen tarkoitus, että maksaja tutkisi tai pyytäisi säissä tilanteissa selvityksen? Olisiko näyttöaikojen ajalta oikeus korotettuun ansio-osaan? Esitystä voisi tarkentaa edellä olevien kysymysten osalta.

Voimaantulon osalta esityksestä jäi pohdituttamaan, että miten voimaantulo tapahtuisi jaksotettujen opintojen osalta? Olisiko opintokokonaisuuden alkupäivä määräävä vai kulloisenkin opintojakson? Katsotaanko henkilön oleva jaksojen välillä opiskelija vai ei? Miten tulkitaan voimaantulo sellaisten opintojen osalta, jotka ovat olleet välillä keskeytyneenä? Arvioitaisiinko niitä uuden vai vanhan säännöksen mukaan?

Valtiovarainministeriö 24.5.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.
Työttömyyskassat esittävät muutosta tulorekisterilakiin. Hallituksen esityksessä tulotietojärjestelmästä on todettu työttömyyskassojen tiedonsaantioikeudesta seuraavasti: Momentin 20 kohdan mukainen käyttötarkoitus vastaisi työttömyysturvalain 13 luvun 1 §:n ja vuorotteluvapaalain 21 §:ssä työttömyyskassalle säädettyjä tiedonsaantioikeuksia. Työttömyysetuuksia koskevien hakemusten ratkaisemisessa työttömyyskassat tarvitsevat tietoja muun muassa hakijan työhistoriasta ja taloudellisista oloista. Tulorekisterin tietoja käytettäisiin muun muassa ansiopäivärahan maksamisen edellytysten tutkimiseen, ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen määrän laskentaan, työttömyysetuuden sovittelussa huomioitavien tulojen määrittelyyn sekä liikkuvuusavustuksen myöntämiseen.
Esitetään, että tulorekisterilakia laajennettaisiin koskemaan myös työttömyyskassan jäsenyyshakemusten käsittelyä. Kassan jäsenyyttä haetaan ja siinä yhteydessä on tutkittava jäsenkelpoisuus.
Tulorekisteristä olisi apua, jos on epäselvyyttä sen suhteen, onko kyseessä työsuhteeksi katsottava työ, jonka aikana kassaan saa liittyä vai toimeksianto tai yritystoiminta. Kassalla olisi tarkoituksena varmistua siitä, että työ on tehty palvelussuhteessa ja se on vakuutettu Suomeen, jotta kassa voi ottaa henkilön kassan jäseneksi.
Nykyään em. asioita selvitetään tilanteesta riippuen joko pyytämällä asiakkaalta lisätietoja tai liitteitä (esim. työsopimus, palkkalaskelma tai selvitys vakuutusmaksujen maksamisesta) tai tiedustelemalla asiaa työnantajalta tai vakuutusyhtiöistä.
Edellä mainituilla seikoilla on merkitystä myös myöhemmin mahdollisesti esille tulevaan etuusoikeuden arvioinnin kannalta.
Perusteet jäsenkelpoisuuden arviointiin löytyvät työttömyysetuuden saamisen ehdoista ja tiedonsaantioikeudesta eli työttömyysturvalaki 1 luku 2 §, 5 luku 2 § ja 13 luku 1 §, 6 luku 7 § ja työttömyyskassalaki 2 luku 3 §.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
Aki Villman
toiminnanjohtaja
0503567990
aki.villman@tyj.fi

Oikeusministeriö 19.5.2022

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi

Esitysluonnoksen kokonaisuutta koskevat kysymykset

Yleiset huomiot automaattista päätöksentekoa koskevasta sääntelykokonaisuudesta
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että automaattisen päätöksenteon käyttöalaa koskevat säännökset antavat tässä muodossaan jatkossa työttömyyskassoille mahdollisuuden antaa automaattisia päätöksiä lainsäädännön sallimissa rajoissa.

Lisäksi pidetään hyvänä, että lakimuutoksella ei muuteta lainsäädäntöä liittyen päätöksentekoa avustavaan automaatioon. Lakimuutos mahdollistaa hallitun ja yksilön oikeusturvan varmistavan muutoksen kohti automatisoitua päätöksentekoa.

Tiedonhallintalain 6 a luvussa esitetty sääntely on kuitenkin kovin yksityiskohtaista. Tämän osalta olisi syytä tarkastella, että onko näin tarkalle sääntelylle tarvetta.

Huomiot ehdotetun sääntelyn suhteesta hallinnon lainalaisuuteen, hyvään hallintoon ja avoimuuteen sekä virkavastuuseen
On sekä asiakkaan että viranomaisen näkökulmasta hyvä, että automaattisen päätöksenteon sääntelyyn määritellään hyvän hallinnon, avoimuuden ja virkavastuun näkökulmat. Tällöin automaattista päätöksentekoa voidaan tehdä avoimesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Epäselvyys mahdollisuudesta käyttää automaattista päätöksentekoa viranomaistoiminnassa selkiintyy.

– Onko ehdotetuilla muutoksilla vaikutuksia, joita esityksessä ei ole tunnistettu ja jotka eivät liity jäljempänä esitettyihin kysymyksiin?
Työttömyysturvalainsäädännön osalta toimeenpanijat ovat tehneet kartoitusta siitä, missä tilanteissa automaattista päätöksentekoa voitaisiin tehdä. Työttömyysturvalainsäädäntö nykyisellään ei mahdollista kovinkaan laajaa päätöstoiminnan automatisointia. Automaattisen päätöksenteon kehittäminen vaatisi lisäksi tulorekisterin tietosisällön käytön laajentamista ja työttömyysturvan laskentaan liittyvien tulosäännösten yhteensovittamista tulorekisterin tietosisällön kanssa.

Työttömyyskassoissa automaattisen tietojenkäsittelyn mahdollisuudet riippuvat paljon
siitä, että miten työnantajat ilmoittavat tietoja tulorekisteriin. Niiden työnantajien osalta,
jotka ilmoittavat tiedot tarvittavassa laajuudessa tulorekisteriin, on automatisoitu
tietojenkäsittely mahdollista laajemmassa mittakaavassa. Niiden työnantajien osalta,
jotka eivät näin tee, automatisointia ei ole mahdollista tehdä. Näin ollen etuuden hakijat
voivat joutua myös eriarvoiseen asemaan etuushakemusten käsittelyn suhteen sen
mukaan, miten työnantaja ilmoittaa tietoja tulorekisteriin. Toisaalta näin on jo nykytilassa,
mutta automaattisen päätöksenteon tuoma mahdollisuus tullee korostamaan tilannetta.

Työttömyysturvan toimeenpanossa on tunnistettavissa tilanteita, joissa ratkaisu voitaisiin
suoraan johtaa yksiselitteisesti ratkaisuun vaikuttavista seikoista ja sovellettavista
oikeussäännöistä. Tällaisia olisivat esimerkiksi ainakin mahdollisuus antaa automaattinen
päätös yksinkertaisissa tilanteissa, kuten lapsikorotuksen päättyessä (TTL 6 luku 6 §),
päivärahan lakkautuspäätös päivärahakauden enimmäisajan täyttyessä (TTL 6 luku 7 §) ja
kielteinen päätös, kun jäsen on ollut vakuutettuna alle 26 viikkoa (TTL 5 luku 2 § 2 mom).
Näissä tapauksissa tarpeelliset tiedot voidaan saada suoraan järjestelmistä, eikä
päätöksiin sisälly harkinnanvaraa. Edellä mainitut tapausmäärät ovat kuitenkin vähäisiä.

Edistettäessä automaattisen päätöksenannon mahdollisuuksia on huomioitava päätösten
määrät verrattuna automaation toteuttamisen kustannuksiin, jolloin voidaan arvioida
automatisoinnin kannattavuutta. On hyvä, että lainsäädännöllä mahdollistettaisiin
automaattinen päätöksenteko, mutta lopullinen päätös automatisoinnin toteuttamisesta
tehdään kustannus-hyötyvertailun perusteella.

Lakiesityksen mukaan automaattisen päätöksenteon käyttöönottoon liittyy paljon
hallinnollista työtä esim. käyttöönottopäätöksen määrittely, dokumentaation valmistelua
ja ylläpitoa, tiedonhallintalautakunnan hyväksyntä, laadunvalvontaa, tiedottamista ja
käyttöpäätöksen arviointia varsinaisten järjestelmämuutosten lisäksi. Hallinnollinen työ
nostaa automatisoinnin kustannuksia ja edellyttää osaamista ja resursseja viranomaisen
toimintaan. Viranomaisen on arvioitava kustannukset ja valmistelusta aiheutuva työmäärä
suhteessa automatisaatiosta saatavaan hyötyyn. Pienellä päätösvolyymilla käyttöönotto
ei ole kannattavaa ja liika byrokratia saattaa estää automaattisen päätöksenteon
käyttöönottoa.

Laki hallintolain muuttamisesta

Yleiset huomiot hallintolain 8 b luvusta
Yhteisjärjestö pitää valittua ratkaisua selkeänä, kun automaattisesta prosessista on
säädetty hallintolaissa erillisessä luvussa.

Huomiot automaattisen ratkaisemisen määritelmästä (53 e §:n 1 momentti)
Ei kommentoitavaa.

Huomiot automaattisesti ratkaistavien asioiden käyttöalasta ja rajauksesta (53 e §:n 2-4
momentti)
On hyvä, että perustelutekstissä otetaan selvästi kantaa myös tilanteisiin, jossa asian
käsittelyvaiheisiin liittyy automaattista tietojenkäsittelyä, mutta lopputuloksen tarkistaa ja
hyväksyy luonnollinen henkilö.

Huomiot automaattisen ratkaisemisen oikeussuojaedellytyksestä (53 f §)
Ei kommentoitavaa.

Huomiot automaattisesta ratkaisemisesta ilmoittamisesta (53 g §)
Jos asiassa ei anneta kirjallista hallintopäätöstä, 1 momentissa tarkoitetut tiedot sekä
tieto automaattisen ratkaisun perusteena olevista tiedoista on annettava asianosaiselle
muulla tavoin viimeistään asian käsittelyn päättyessä. Lainkohdassa voisi tarkemmin
määritellä, miten tiedot on annettava.

Muut hallintolakia koskevat huomiot

Laki tiedonhallintalain muuttamisesta

Yleiset huomiot tiedonhallintalain 6 a luvusta
Ehdotettu sääntely vaatii organisaatioilta merkittäviäkin resursseja hallinnollisen
sääntelyn valmisteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Esityksessä ehdotettu sääntely
on melko yksityiskohtaista. On itsestään selvää, että järjestelmät tulee dokumentoida ja
testata riittävässä laajuudessa, kuten myös varmistaa järjestelmien oikea toiminta eri
tilanteissa. Järjestelmien dokumentaatio voi sisältää liikesalaisuuden piiriin kuuluvia
asioita, joita ei voi julkistaa. Jotta järjestelmän dokumentaatiota pystyisi ymmärtämään,
tulee olla kyseisen alan syväosaaja. Asiakkaille tällaisista dokumenteista ei yleensä ole
hyötyä.

28 g §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi oikeudesta saada välttämättömiä tietoja
salassapitosäännösten estämättä. Perusteluissa todetaan, että ”Lautakunnalle
säädettäisiin tiedonsaantioikeudet välttämättömiin käyttöönottopäätökseen liittyviin
asiakirjoihin. Näiden asiakirjojen avulla lautakunta selvittäisi, onko
käyttöönottopäätöksen perusteena olevien asiakirjojen dokumentaatio tehty tässä laissa
säädetyn mukaisesti ja että onko käyttöönotossa noudatettu tässä laissa säädettyjä
menettelyjä.” Harkittavaksi, että tulisiko kohtaa tarkentaa, että mitä välttämättömät
tiedot voisivat olla.

Ehdotetun 28 h §:n osalta tuodaan esiin, että valtaosa käsittelyä koskevista tiedoista
saadaan kansallisesta tulotietojärjestelmästä ja muilta viranomaisilta. Lain
tulotietojärjestelmästä 24 §:n mukaan ”Suorituksen maksaja ei ole velvollinen antamaan
tulorekisteriin talletettuja 6 ja 7 §:ssä tarkoitettuja tietoja tiedon käyttäjille muutoin kuin
tässä laissa säädetyllä tavalla. ”

Yleiset huomiot tiedonhallintalain 13 a §:stä

Kysymykset vaikutusarvioinnista

– Jos organisaatiollanne on jo käytössä automatisoituja päätöksentekoprosesseja: Onko
ehdotuksen vaikutukset olemassa oleviin automatisoituihin päätöksentekoprosesseihin
arvioitu osaltanne riittävästi? Puuttuuko arvioinnista joitain keskeisiä näkökulmia?
Onko muutoksen edellyttämät resurssitarpeet arvioitu oikeansuuntaisesti?

– Jos organisaatiollanne on jo käytössä automatisoituja päätöksentekoprosesseja: Jos
käytössä olevasta automaattisesta päätöksenteosta jouduttaisiin luopumaan, millaisia
resursseja nykyisten käsittelyvolyymien ja -aikojen säilyttäminen ilman automatisointia
edellyttäisi?

– Onko tiedonhallintalakiin ehdotetun 13 a §:n vaikutukset arvioitu osaltanne
riittävästi? Puuttuuko arvioinnista joitain keskeisiä näkökulmia? Onko muutoksen
edellyttämät resurssitarpeet arvioitu oikeansuuntaisesti?

Laki digipalvelulain muuttamisesta

Yleiset huomiot digipalvelulain 6 a §:stä
Chatbot-sääntely on kannatettavaa, mutta lisää samalla palvelun tarjoamiseen
hallinnollista sääntelyä sekä edellyttää nykyisiin palveluihin järjestelmämuutoksia.
Muutoksille tulee varata riittävä siirtymäaika.

Onko tarpeellista, että käyttäjää informoidaan jatkuvasti siitä, että hän vaihtaa viestejä
palveluautomaation kanssa. Voisiko olla riittävää, että asiasta mainittaisiin esimerkiksi
tapahtuman alussa ja lopussa?

Kysymykset vaikutusarvioinnista
– Onko digipalvelulakiin ehdotetun 6 a §:n vaikutukset arvioitu osaltanne riittävästi?
Puuttuuko arvioinnista joitain keskeisiä näkökulmia? Onko muutoksen edellyttämät
resurssitarpeet arvioitu oikeansuuntaisesti?

– Miten arvioitte digipalvelulakiin ehdotetun 6 a §:n ja siihen sisältyvien vaatimusten
vaikuttavan palveluautomaation kehittämiseen ja käyttöönottoon tulevaisuudessa?
Mitä hyötyjä ja mitä haittoja ehdotuksella olisi tulevan kehittämisen osalta?
Ehdotus selkeyttää ja tarkentaa palveluautomaation hyödyntämisen ehtoja ja varmistaa
työttömyyskassojen jäsenten oikeusturvan toteutumisen.

Laki rikosasioiden tietosuojalain muuttamisesta

Huomiot 13 §:ään ehdotettavasta muutoksesta

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Huomiot ehdotetusta voimaantulosta sekä siirtymäsäännöksistä
Siirtymäaikaa tiedonhallintalain vaatimusten täyttämiselle voisi pidentää 24 kuukaudeksi.

Valtiovarainministeriö 8.4.2022

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle
digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa
otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää
mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia
yleisesti kannatettavina Esityksen mukaan poliisi myöntäisi digitaalisen
henkilöllisyystodistuksen henkilöille, joilla on suomalainen passi tai henkilökortti.
Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimisi älypuhelimessa mobiilisovelluksena.
Digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle ei olisi ikärajaa ja alle 15-vuotiaat voisivat saada
sen huoltajan suostumuksella. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on vapaaehtoinen.
Jos henkilö ei halua tai voi käyttää digitaalisen henkilöllisyystodistuksen mobiilisovellusta,
hän voisi ottaa käyttöön julkisen hallinnon palveluihin tarkoitetun tunnistusvälineen. Sillä
olisi mahdollista tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Tunnistusvälineen
myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto. Lisäksi ulkomaalaisten olisi mahdollista ottaa
käyttöön digitaalinen asiointiväline, joka mahdollistaa henkilötietojen osoittamisen
sähköisessä asioinnissa aiempaa helpommin.
Viranomaisten sähköisissä asiointipalveluissa ratkaisun käyttöönotto ei edellyttäne isoja
muutoksia, koska se tarjottaisiin hyödynnettäväksi Digi- ja väestötietoviraston tuottamana
suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Käyttöönotto olisi näin ollen yksinkertainen ja nopea
toteuttaa.
Käyntiasiointipalveluissa digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönotto edellyttää
muutoksia vähintään toimintamalleihin. Ehdotuksen mukaan digitaalisen
henkilöllisyystodistuksen voisi käyntiasioinnissa tarkastaa Digi- ja väestötietoviraston
tuottamalla mobiilisovelluksella. Mobiilisovelluksen käyttö edellyttää, että asiointipisteen
virkailijan käytössä on mobiililaite, mikä on helppo toteuttaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Valtionvarainministeriö
4.3.2022

Lausunto henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että työttömyyskassat eivät näe käyttötarvetta yksilöintitunnukselle.
Työttömyyskassat tarvitsevat ansiopäivärahan maksatuksessa tiedon henkilön iästä, koska iällä voi olla vaikutusta saataviin etuuksiin. Tällä hetkellä tieto saadaan henkilötunnuksesta, mikä on toimiva ratkaisu. Muutokset henkilötunnusjärjestelmään aiheuttavat hyvin huomattavia kustannusvaikutuksia. Yhteisjärjestö toteaa, että yksilöintitunnuksen käytöstä ei saisi tulla velvoittavaa. Esityksen perusteluista jää myös epäselväksi ehdotetun yksilöintitunnuksen käyttötarkoitus ja -tarve ottaen huomioon muutoksen aiheuttamat merkittävät kustannukset. Mikäli yksilöintitunnus otetaan käyttöön, on tärkeää, että yksilöintitunnuksen käyttöönottava organisaatio vastaa tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta.

Henkilötunnuksen saaminen on edellytys useiden palveluiden pääsyyn Suomessa. Näin ollen pidämme hyvänä ehdotuksia, joilla mahdollistetaan henkilötunnuksen saamisen yksinkertaistamista ja nopeuttamista koskevat ehdotukset.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvolautakunta
11.11.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia, työllisyyden edistämisen kuntokokeilusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022.

Esitys liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen uudistaa työttömien palveluita sekä kohtuullistaa seuraamusjärjestelmää siten, että työnhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet olisivat tasapainossa. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä.

Lausunto

Yleistä lausuttavaa esitetyistä muutoksista

Esityksen taustalla on kannatettava ajatus palveluiden (erityisesti henkilökohtaisen ja yksilöllisemmän palvelun) parantamisesta ja työnhakijoiden nopeasta kontaktoinnista. Lisäksi esityksellä ollaan lieventämässä korvauksettomia määräaikoja, mikä on myös kannatettavaa.

Esityksessä esitetään huomattavaa lisäystä työnhakijoiden kontaktoimiseen, haastatteluihin ja keskusteluihin. Tältä osin pidetään erityisen tärkeänä, että TE-palveluille varmistetaan riittävät henkilöresurssit, jotta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Lisäksi on tärkeää, että henkilökuntaa rekrytoidaan ja perehdytetään hyvissä ajoin.

Työnhakijoiden palveluita järjestää suuri joukko TE-toimistojen ja kuntien työntekijöitä. Siksi on tärkeää, että koko valtakunnan tasolla määritellään selkeät ohjeistukset muutosten toteuttamiseksi ja tasapuolisten palveluiden järjestämiseksi. Keskustelujen määrän lisäämisen ohella on pidettävä huolta siitä, että myös tapaamisten sisällölliseen puoleen panostetaan, eikä tapaamisten määrä korvaa laatua. On myös tärkeää, että muutosten käyttöönottoa arvioidaan säännöllisesti ja toimintatapoja kehitetään. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota selkeään ja yhdenmukaiseen viestintään. Työnhakijoille tulee kertoa ennakoivasti, ymmärrettävästi ja riittävästi, miten heidän tulee toimia ja esim. mitkä toimet ovat velvoittavia.

Alkuhaastattelut tulee esityksen mukaan järjestää viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän osalta tulisi huolehtia siitä, että aikoja todella on saatavilla annetuissa määräajoissa. Tai jos aikoja ei aina ole, on oltava selvää, ettei työnhakija menetä oikeuksiaan varatessaan ajan myöhäisemmälle ajankohdalle. Ajanvarausjärjestelmästä tulee tehdä helppokäyttöinen ja tarjolla tulisi myös olla vaihtoehto sähköiselle ajanvaraukselle. Lisäksi TE-hallinnolla tulisi olla puhelinpalvelu, jonne pääsee helposti läpi ja josta on mahdollista saada neuvoja ja ohjeistusta muun muassa ajanvaraukseen.

Lisäksi esityksessä todetaan, että: ”Työnhaun uudelleen käynnistämistä koskevan 3 §:n 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoviranomainen voisi rajoittaa henkilön mahdollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi verkkopalvelussa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työ- ja elinkeinotoimistoon määrättynä aikana saapumatta jäänyt henkilö ei välttämättä saisi työnhakuaan voimaan käymättä työ- ja elinkeinotoimistossa. Työ- ja elinkeinotoimiston tulisi kiinnittää tähän erityistä huomiota silloin, kun on ilmeistä, että henkilö pyrkii välttämään alkuhaastattelun, työnhakukeskustelun tai täydentävän työnhakukeskustelun järjestämistä. Edellytettävästä asiointitavasta johtuen työnhaun käynnistäminen uudelleen voisi edellyttää esimerkiksi osallistumista alkuhaastatteluun.” Tämän osalta olisi varmistettava, että aikoja henkilökohtaista asiointia varten on saatavilla nopeallakin aikataululla, ettei etuuskatkoksesta tule pitkä.

Lausuttavaa vaikutusten arvioinnista; vaikutukset viranomaisten toimintaan (ml. resursseja koskevat asiat)

Palveluiden järjestämiseen lisätään 70 miljoonaa euroa vuosittain, koska palveluihin on tarkoitus lisätä 1200 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 40 prosentin lisäystä TE-toimistojen henkilöstön määrään. Tarkoitus on hankkia työnhakuhaastatteluja myös yksityiseltä sektorilta. On tärkeää, että mahdollisesti ulkoistettujen palveluiden laatu varmennetaan ja että sitä myös seurataan.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa osa-aikaista työtä tekevien palveluprosessista

Osa-aikatyötä tekevät ja osittain lomautetut ovat palveluiden tarjoamisen näkökulmasta asetettu samaan kategoriaan, minkä tarkoituksenmukaisuutta voidaan pohtia. Osittain lomautettujen tilanne on väliaikainen ja he todennäköisesti palaavat pian omalle työnantajalleen kokoaikatyöhön. Lomautetulla on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde toisin kuin osa-aikatyötä tekevällä. Miten määritellään se, minkälaista työtä lyhennetylle työajalle lomautettujen tulee hakea – onko esim. vuoden määräaikainen kokoaikainen työsuhde parempi kuin toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde, jossa on ajoittain lomautusta lyhennetylle työajalle?

Osa-aikatyötä tekevien vakituinen tilanne on osa-aikainen ja he yleensä etsivät kokoaikaista työsuhdetta. Palvelutarve osa-aikatyötä tekeville on lähtökohtaisesti suurempi ja erilainen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; yleistä lausuttavaa työnhakuvelvollisuudesta

Kun työnhakuvelvollisuus voi olla yksilöllinen, on huolehdittava, että työnhakijoita kohdellaan tasavertaisesti alueesta riippumatta. Yksilöllisen työnhakuvelvollisuuden määrittämiseen liittyy paljon harkintaa. Kun samaan aikaan TE-toimistojen tehtäviä ollaan siirtämässä laajemmin kunnille, on huolehdittava virkailijoiden riittävästä koulutustasosta, perehdyttämisestä, kouluttamisesta ja ohjeistamisesta. Kun työnhakuvelvoitteeseen vaikuttaa alueen työmarkkinatilanne, tulisi virkailijan olla perillä alueen elinkeinoelämästä ja sen muutoksista.

Esityksessä ehdotetaan, että työnhakijan tulisi työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä hakea kuukaudessa enintään 4 työpaikkaa, riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Olisi hyvä, jos työnhakijoille voitaisiin tarjota riittävästi apua ja tukea työpaikkojen hakemiseen. Tämä varmistaisi sen, että uuden hakuvelvollisuuden täyttämisestä saataisiin oikeasti se hyöty, mikä siitä on tarkoitus saada.

Esityksessä todetaan, että työnhakijan tulisi raportoida työnhausta ensisijaisesti verkkopalvelussa työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson pituudesta riippuen kuukauden tai kolmen kuukauden välein. Työnhaun tuloksellisuutta seurattaisiin myös työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen yhteydessä. Lähtökohtaisesti työnhaun seuranta perustuisi työnhakijan itse ilmoittamiin tietoihin. Tältä osin työttömyysetuuksien maksajien kannalta olennaista on järjestää työnhaun seuranta siten, että takautuvia karensseja ei tulisi asetettavaksi. Takautuvat karenssit aiheuttavat takaisinperintätilanteita työttömyysetuuksien maksajilla ja kuormittavat niin maksajia kuin etuuden saajia.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa koulutuksessa olevien työnhakuvelvollisuudesta

Esityksen mukaan yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa ja työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisissa opinnossa olevien tulisi hakea kolmea TE-toimiston tai kunnan osoittamaa yksilöityä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Etenkin omaehtoisissa opinnoissa olevia koskeva työnhakuvelvoitteen tarkoituksenmukaisuutta voidaan pohtia, koska näiden työnhakijoiden on annettu lausunnolla lupa opiskella ja valmistua ammattiin. Kun velvoitetaan hakemaan töitä opiskelun aikana, saattaa riskinä olla, että opinnot viivästyvät ja keskeytyvät. Joissain tilanteissa opintojen loppuun saattaminen voisi kuitenkin olla hakijan lopputyöelämän kannalta parempi vaihtoehto, kuin töihin meneminen. Toisaalta esityksessä ehdotetaan samalla työttömyysturvalain 2 a luvun 13 pykälän 4 kohdassa, että työnhakijalla olisi päteä syy jättää hakematta TE-toimiston osoittamaa työtä, jos työn aloittaminen johtaisi työvoimakoulutuksen tai työttömyysetuudella tuetun opiskelun keskeytymiseen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämisestä

Esityksen mukaan haetuista työmahdollisuuksista työnhakija raportoisi ensisijaisesti verkkopalvelun kautta. Järjestelmän tulisi olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta itsepalvelu onnistuu ja aiheettomia korvauksettomia määräaikoja ja niiden etuuden maksajille työläitä takautuvia korjauksia ei tarvitsisi tehdä.
On varmistettava asiointimahdollisuus velvoitteen täyttämisen ilmoittamisesta tarvittaessa myös muulla tavoin kuin verkkoasiointipalveluna, koska kaikilla työttömillä ei ole yhtäläisiä valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita. Myös suoranaisesti työkyvyn esteiksi luokittelemattomat seikat kuten esim. lukihäiriö ja muut kielelliset rajoitteet saattavat haitata sähköisten asiointipalveluiden käyttöä.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa työstä eroamisen perusteella asetettavasta seuraamuksesta

Karenssien lieventämistä nykyisestä pidetään hyvänä.

Työstä eroamisen ja työstä kieltäytymisen pätevien syiden säilyttäminen pääosin ennallaan on myöskin kannatettavaa. Pidetään hyvänä, että tähän nykyisellään melko toimivaan käytäntöön ei tehtäisi muutoksia.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa työstä kieltäytymisen perusteella asetettavasta seuraamuksesta

Esityksessä on mainittu, että provisiopalkkaisesta työstä olisi mahdollista kieltäytyä, jos kiinteän palkan osa ei olisi vähintään 1252 €/kk. Tämä on kannatettava muutos.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa porrastetusta seuraamuksesta

Porrastettujen karenssien vaiheistus 12 kuukauden seurantajaksoon aina taakse päin, voi olla työnhakijalle vaikeasti ymmärrettävä. Järjestelmä tulee rakentaa siten, että velvoitteiden täyttämisen seuranta on ajantasainen ja että työttömällä työnhakijalla olisi mahdollisuus antaa selvitys laiminlyöntiin tietyn lyhyen määräajan kuluessa, jotta takautuvia muutoksia maksatukseen aiheutuisi mahdollisimman vähän.

Yhdestä unohduksesta tai väärin ymmärryksestä (esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jättäminen) ei seuraisi enää jatkossa korvauksetonta määräaikaa kuten nykyisin, vaan ensimmäisestä laiminlyönnistä selviäisi muistutuksella, etuutta menettämättä. Tämä on toivottava muutos, koska huomattavan usein on tilanteita, joissa karenssi on aiheutunut siitä, että ei ole ymmärretty ohjeistusta ja järjestelmä ei näissä tilanteissa useimmiten jousta etuudensaajan hyväksi.

Työttömyysetuuksien maksajien kannalta olisi toivottavaa, että takautuvia muutoksia ja siten takaisinperintätilanteita muodostuisi mahdollisimman vähän.

Työttömyysturvalaki; muuta lausuttavaa

Pohjoismaisella työnhakumallilla tavoitellaan muissa pohjoismaissa käytössä olevaa mallia. Muissa pohjoismaissa on käytössä toimivat, hyvin ohjaavat järjestelmät, jotka muistuttelevat työnhakijaa velvollisuuksista ja aiheutuvista sanktioista. Pidetään tärkeänä, että myös Suomessa panostetaan riittävällä tavalla digitaalisten palveluiden tuottamiseen.

Lopuksi

Uudistus tulee väistämättä lisäämään yhteydenottoja ja kyselyjä myös työttömyyskassaan. Siksi onkin tärkeää, että uudistuksesta tiedotetaan tehokkaasti ennen lain voimaantuloa. Erityisesti siirtymäsäännöksistä on syytä informoida, jotta lain voimaantullessa työttöminä työnhakijoina olevat tietävät, mitkä velvollisuudet heitä koskevat. Lain voimassaollessa tulee lisäksi varmistaa, että työ- ja elinkeinoviranomainen sekä kokeilukunnat informoivat selkeästi työnhakijaa velvollisuuksista sekä työttömyysetuuden saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 20.10.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021)

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia, työllisyyden edistämisen kuntokokeilusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022.
Esitys liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen uudistaa työttömien palveluita sekä kohtuullistaa seuraamusjärjestelmää siten, että työnhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet olisivat tasapainossa. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä.

Lausunto

Yleistä lausuttavaa esitetyistä muutoksista

Esityksen taustalla on kannatettava ajatus palveluiden (erityisesti henkilökohtaisen ja yksilöllisemmän palvelun) parantamisesta ja työnhakijoiden nopeasta kontaktoinnista. Lisäksi esityksellä ollaan lieventämässä korvauksettomia määräaikoja, mikä on myös kannatettavaa.

Esityksessä esitetään huomattavaa lisäystä työnhakijoiden kontaktoimiseen, haastatteluihin ja keskusteluihin. Tältä osin pidetään erityisen tärkeänä, että TE-palveluille varmistetaan riittävät henkilöresurssit, jotta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Lisäksi on tärkeää, että henkilökuntaa rekrytoidaan ja perehdytetään hyvissä ajoin.

Työnhakijoiden palveluita järjestää suuri joukko TE-toimistojen ja kuntien työntekijöitä. Siksi on tärkeää, että koko valtakunnan tasolla määritellään selkeät ohjeistukset muutosten toteuttamiseksi ja tasapuolisten palveluiden järjestämiseksi. Keskustelujen määrän lisäämisen ohella on pidettävä huolta siitä, että myös tapaamisten sisällölliseen puoleen panostetaan, eikä tapaamisten määrä korvaa laatua. On myös tärkeää, että muutosten käyttöönottoa arvioidaan säännöllisesti ja toimintatapoja kehitetään. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota selkeään ja yhdenmukaiseen viestintään.

Työnhakijoille tulee kertoa ennakoivasti, ymmärrettävästi ja riittävästi, miten heidän tulee toimia ja esim. mitkä toimet ovat velvoittavia.

Alkuhaastattelut tulee esityksen mukaan järjestää viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän osalta tulisi huolehtia siitä, että aikoja todella on saatavilla annetuissa määräajoissa. Tai jos aikoja ei aina ole, on oltava selvää, ettei työnhakija menetä oikeuksiaan varatessaan ajan myöhäisemmälle ajankohdalle. Ajanvarausjärjestelmästä tulee tehdä helppokäyttöinen ja tarjolla tulisi myös olla vaihtoehto sähköiselle ajanvaraukselle. Lisäksi TE-hallinnolla tulisi olla puhelinpalvelu, jonne pääsee helposti läpi ja josta on mahdollista saada neuvoja ja ohjeistusta muun muassa ajanvaraukseen.

Lisäksi esityksessä todetaan, että: ”Työnhaun uudelleen käynnistämistä koskevan 3 §:n 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoviranomainen voisi rajoittaa henkilön mahdollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi verkkopalvelussa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työ- ja elinkeinotoimistoon määrättynä aikana saapumatta jäänyt henkilö ei välttämättä saisi työnhakuaan voimaan käymättä työ- ja elinkeinotoimistossa. Työ- ja elinkeinotoimiston tulisi kiinnittää tähän erityistä huomiota silloin, kun on ilmeistä, että henkilö pyrkii välttämään alkuhaastattelun, työnhakukeskustelun tai täydentävän työnhakukeskustelun järjestämistä. Edellytettävästä asiointitavasta johtuen työnhaun käynnistäminen uudelleen voisi edellyttää esimerkiksi osallistumista alkuhaastatteluun.” Tämän osalta olisi varmistettava, että aikoja henkilökohtaista asiointia varten on saatavilla nopeallakin aikataululla, ettei etuuskatkoksesta tule pitkä.

Lausuttavaa vaikutusten arvioinnista; vaikutukset viranomaisten toimintaan (ml. resursseja koskevat asiat)

Palveluiden järjestämiseen lisätään 70 miljoonaa euroa vuosittain, koska palveluihin on tarkoitus lisätä 1200 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 40 prosentin lisäystä TE-toimistojen henkilöstön määrään. Tarkoitus on hankkia työnhakuhaastatteluja myös yksityiseltä sektorilta. On tärkeää, että mahdollisesti ulkoistettujen palveluiden laatu varmennetaan ja että sitä myös seurataan.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa osa-aikaista työtä tekevien palveluprosessista

Osa-aikatyötä tekevät ja osittain lomautetut ovat palveluiden tarjoamisen näkökulmasta asetettu samaan kategoriaan, minkä tarkoituksenmukaisuutta voidaan pohtia. Osittain lomautettujen tilanne on väliaikainen ja he todennäköisesti palaavat pian omalle työnantajalleen kokoaikatyöhön. Lomautetulla on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde toisin kuin osa-aikatyötä tekevällä. Miten määritellään se, minkälaista työtä lyhennetylle työajalle lomautettujen tulee hakea – onko esim. vuoden määräaikainen kokoaikainen työsuhde parempi kuin toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde, jossa on ajoittain lomautusta lyhennetylle työajalle?
Osa-aikatyötä tekevien vakituinen tilanne on osa-aikainen ja he yleensä etsivät kokoaikaista työsuhdetta. Palvelutarve osa-aikatyötä tekeville on lähtökohtaisesti suurempi ja erilainen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; yleistä lausuttavaa työnhakuvelvollisuudesta

Kun työnhakuvelvollisuus voi olla yksilöllinen, on huolehdittava, että työnhakijoita kohdellaan tasavertaisesti alueesta riippumatta. Yksilöllisen työnhakuvelvollisuuden määrittämiseen liittyy paljon harkintaa. Kun samaan aikaan TE-toimistojen tehtäviä ollaan siirtämässä laajemmin kunnille, on huolehdittava virkailijoiden riittävästä koulutustasosta, perehdyttämisestä, kouluttamisesta ja ohjeistamisesta. Kun työnhakuvelvoitteeseen vaikuttaa alueen työmarkkinatilanne, tulisi virkailijan olla perillä alueen elinkeinoelämästä ja sen muutoksista.

Esityksessä ehdotetaan, että työnhakijan tulisi työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä hakea kuukaudessa enintään 4 työpaikkaa, riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Olisi hyvä, jos työnhakijoille voitaisiin tarjota riittävästi apua ja tukea työpaikkojen hakemiseen. Tämä varmistaisi sen, että uuden hakuvelvollisuuden täyttämisestä saataisiin oikeasti se hyöty, mikä siitä on tarkoitus saada.

Esityksessä todetaan, että työnhakijan tulisi raportoida työnhausta ensisijaisesti verkkopalvelussa työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson pituudesta riippuen kuukauden tai kolmen kuukauden välein. Työnhaun tuloksellisuutta seurattaisiin myös työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen yhteydessä. Lähtökohtaisesti työnhaun seuranta perustuisi työnhakijan itse ilmoittamiin tietoihin. Tältä osin työttömyysetuuksien maksajien kannalta olennaista on järjestää työnhaun seuranta siten, että takautuvia karensseja ei tulisi asetettavaksi. Takautuvat karenssit aiheuttavat takaisinperintätilanteita työttömyysetuuksien maksajilla ja kuormittavat niin maksajia kuin etuuden saajia.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa koulutuksessa olevien työnhakuvelvollisuudesta

Esityksen mukaan yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa ja työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisissa opinnossa olevien tulisi hakea kolmea TE-toimiston tai kunnan osoittamaa yksilöityä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Etenkin omaehtoisissa opinnoissa olevia koskeva työnhakuvelvoitteen tarkoituksenmukaisuus mietityttää, koska näiden työnhakijoiden on annettu lausunnolla lupa opiskella ja valmistua ammattiin. Kun velvoitetaan hakemaan töitä opiskelun aikana, saattaa riskinä olla, että opinnot viivästyvät ja keskeytyvät. Joissain tilanteissa opintojen loppuun saattaminen voisi kuitenkin olla hakijan lopputyöelämän kannalta parempi vaihtoehto, kuin töihin meneminen. Toisaalta esityksessä ehdotetaan samalla työttömyysturvalain 2 a luvun 13 pykälän 4 kohdassa, että työnhakijalla olisi päteä syy jättää hakematta TE-toimiston osoittamaa työtä, jos työn aloittaminen johtaisi työvoimakoulutuksen tai työttömyysetuudella tuetun opiskelun keskeytymiseen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämisestä

Esityksen mukaan haetuista työmahdollisuuksista työnhakija raportoisi ensisijaisesti verkkopalvelun kautta. Järjestelmän tulisi olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta itsepalvelu onnistuu ja aiheettomia korvauksettomia määräaikoja ja niiden etuuden maksajille työläitä takautuvia korjauksia ei tarvitsisi tehdä.

On varmistettava asiointimahdollisuus velvoitteen täyttämisen ilmoittamisesta tarvittaessa myös muulla tavoin kuin verkkoasiointipalveluna, koska kaikilla työttömillä ei ole yhtäläisiä valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita. Myös suoranaisesti työkyvyn esteiksi luokittelemattomat seikat kuten esim. lukihäiriö ja muut kielelliset rajoitteet saattavat haitata sähköisten asiointipalveluiden käyttöä.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa työstä eroamisen perusteella asetettavasta seuraamuksesta

Karenssien lieventämistä nykyisestä pidetään hyvänä.

Työstä eroamisen ja työstä kieltäytymisen pätevien syiden säilyttäminen pääosin ennallaan on myöskin kannatettavaa. Pidetään hyvänä, että tähän nykyisellään melko toimivaan käytäntöön ei tehtäisi muutoksia.
Työttömyysturvalaki; lausuttavaa työstä kieltäytymisen perusteella asetettavasta seuraamuksesta
Esityksessä on mainittu, että provisiopalkkaisesta työstä olisi mahdollista kieltäytyä, jos kiinteän palkan osa ei olisi vähintään 1252 €/kk. Tämä on kannatettava muutos.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa porrastetusta seuraamuksesta

Porrastettujen karenssien vaiheistus 12 kuukauden seurantajaksoon aina taakse päin, voi olla työnhakijalle vaikeasti ymmärrettävä. Järjestelmä tulee rakentaa siten, että velvoitteiden täyttämisen seuranta on ajantasainen ja että työttömällä työnhakijalla olisi mahdollisuus antaa selvitys laiminlyöntiin tietyn lyhyen määräajan kuluessa, jotta takautuvia muutoksia maksatukseen aiheutuisi mahdollisimman vähän.
Yhdestä unohduksesta tai väärin ymmärryksestä (esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jättäminen) ei seuraisi enää jatkossa korvauksetonta määräaikaa kuten nykyisin, vaan ensimmäisestä laiminlyönnistä selviäisi muistutuksella, etuutta menettämättä. Tämä on toivottava muutos, koska huomattavan usein on tilanteita, joissa karenssi on aiheutunut siitä, että ei ole ymmärretty ohjeistusta ja järjestelmä ei näissä tilanteissa useimmiten jousta etuudensaajan hyväksi.

Työttömyysetuuksien maksajien kannalta olisi toivottavaa, että takautuvia muutoksia ja siten takaisinperintätilanteita muodostuisi mahdollisimman vähän.

Työttömyysturvalaki; muuta lausuttavaa

Pohjoismaisella työnhakumallilla tavoitellaan muissa pohjoismaissa käytössä olevaa mallia. Muissa pohjoismaissa on käytössä toimivat, hyvin ohjaavat järjestelmät, jotka muistuttelevat työnhakijaa velvollisuuksista ja aiheutuvista sanktioista. Pidetään tärkeänä, että myös Suomessa panostetaan riittävällä tavalla digitaalisten palveluiden tuottamiseen.

Lopuksi

Uudistus tulee väistämättä lisäämään yhteydenottoja ja kyselyjä myös työttömyyskassaan. Siksi onkin tärkeää, että uudistuksesta tiedotetaan tehokkaasti ennen lain voimaantuloa. Erityisesti siirtymäsäännöksistä on syytä informoida, jotta lain voimaantullessa työttöminä työnhakijoina olevat tietävät, mitkä velvollisuudet heitä koskevat. Lain voimassaollessa tulee lisäksi varmistaa, että työ- ja elinkeinoviranomainen sekä kokeilukunnat informoivat selkeästi työnhakijaa velvollisuuksista sekä työttömyysetuuden saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Valtiovarainministeriö
6.9.2021

Lausunto arviomuistiosta julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevan sääntelyn kehittämistarpeista

1 Kommenttinne arviomuistiossa tehdystä nykytilan kuvauksesta

Arviomuistiossa on kuvattu hyvin nykytilan haasteita eri näkökulmista. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää hyvänä, että tietojärjestelmien kehittämistä, käyttöä ja virkavastuuta koskevia säännöksiä tarkastellaan ja täsmennetään. Yhteisjärjestö toteaa kuitenkin, että jo nykyisellään viranomaisiin ja muihin julkisiin toimijoihin kohdistuu kattavasti sääntelyä tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien osalta. Tietojärjestelmät lainsäädännön kohteena ovat yleisesti ottaen haastavia, koska sääntelyn tulisi kestää aikaa, olla teknologianeutraalia ja mahdollistaa tietotekniikan tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

Lisäksi tuodaan esiin, että arviomuistiossa ei ole tarkasteltu tai eritelty yksityisiä toimijoita siltä osin, kuin ne hoitavat julkista hallintotehtävää tai käyttävät julkista valtaa. Esimerkiksi tiedonhallintalakia ei sovelleta työttömyyskassoihin, kuin vain osittain. Viranomaisten ja yksityisten julkista tehtävää hoitavien tahojen eritteleminen on tärkeää, kun arvioidaan, että mitä velvoitteita tai vaatimuksia sovelletaan.

2 Kommenttinne tietojärjestelmistä sääntelykohteena

Viranomainen tai julkista tehtävää hoitava yksityinen taho vastaa toimintansa lainmukaisuudesta ja mm. tietojärjestelmiin liittyvistä määrittelyistä ja toiminnallisuuksista.

Tietojärjestelmien sääntelyssä tulee ottaa huomioon, ettei sääntely tarpeettomasti rajoita viranomaistoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä ja että lainsäädäntö ei johda järjestelmäkehityksen suhteen kilpailuoikeudelliseen epätasa-arvoon ja kustannustehottomuuteen. Tältä osin siis katsotaan, että lain säännösten tulisi olla pikemminkin mahdollistavia kuin rajoittavia. Lisäksi tulee selkeästi erottaa tietojärjestelmät teknisinä tuotteina ja toisaalta tietojärjestelmillä käsiteltävät menettelyt, tiedot ja niiden käyttötarkoitus.

6 Miten lainsäädännöllä tulisi varmistua virkavastuun toteutumisesta ja kohdistumisesta, mitä tulee tietojärjestelmien kehittämiseen, käyttöönottoon ja käyttöön, sekä tietovarantojen käyttöön?

Virkavastuun tulee kohdistua asiasisältöön eli ihmisten tekemiin päätöksiin, muihin valintoihin ja menettelyihin. Toiminnan asianmukaisuutta tulee kontrolloida ja valvoa tarkoituksenmukaisin keinoin.

7 Mitä edellytyksiä tietovarannoille, niiden laadulle tai niiden käytölle tulisi lainsäädännössä asettaa, jotta niitä voidaan käyttää osin tai täysin automaattisessa päätöksenteossa?

Arviomuistiossa todetaan, että automatisoidun päätöksenteon näkökulmasta tiedonhallintalaki ja yleislainsäädäntö ei esitä vastausta siihen, milloin päätöksenteossa käytettävien tietojen voidaan katsoa olevan riittävän oikein. Tämän osalta todetaan, että tietojen oikeellisuus, käytettävyys tai eheys ovat avainasemassa tehtiin hallintoasian käsittelyä sitten manuaalisesti tai automaattisesti.  Erityistä tietojen oikeellisuutta koskevaa laintasolla tapahtuvaa säätelytarvetta ei nähdä tarpeelliseksi.

8 Miten tietoturvallisuuden arviointia ja arviointijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää? Entä erityisesti viranomaisten tietojärjestelmien arvioinnin osalta?

Arviomuistiossa käsitellään tiedonhallintalain 22 pykälää. Pykälän toisen momentin mukaan rajapintojen avulla tapahtuvaan tietojenluovuttamiseen liittyy myös viranomaisille säädetty velvoite toteuttaa tietojen luovuttaminen teknisten rajapintojen avulla siten, että myös teknisesti varmistetaan luovutettavien tietojen tapauskohtainen tarpeellisuus tai välttämättömyys tietoja saavan viranomaisen tehtävien hoitamiseksi, jos luovutettavat tiedot ovat henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja. Arviomuistiossa on todettu, että automatisoidun tietojenvaihdon osalta vaatimus tarkoittaa menettelyn luomista sille, miten tietoja pyytävän rajapinnan ja tietoja luovuttavan rajapinnan käyttöönoton yhteydessä myös luovutuksen oikeudelliset edellytykset tulevat varmistetuiksi, jottei tietojenluovutuksen yhteydessä ole tarvetta käyttää tapauskohtaista harkintaa. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää tärkeänä arviomuistiossa esiin tuotua mahdollisuutta luovuttaa tietoja automaattisesti myös ilman tapauskohtaista harkintaa.

9 Kommenttinne muistiossa todetuista sääntelytarpeista yleensä

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on samaa mieltä työryhmän kanssa, eikä näe ei tarkoituksenmukaiseksi, että toimintaprosessien algoritmit tulisi julkistaa tai esittää asianosaiselle. Lisäksi todetaan, että lähdekoodi kuuluu pääsääntöisesti liikesalaisuuden piiriin, eikä sen julkaiseminen toisi asiassa lisäarvoa, koska päätöksentekosääntöjen tulisi olla päätöksen saaneen asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävässä muodossa.

Yhteisjärjestö toteaa, että jo nykyisellään viranomaisiin ja muihin julkisiin toimijoihin kohdistuu riittäväsi sääntelyä ja valvontaa tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien osalta.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Oikeusministeriö
13.8.2021

Lausunto hallinnon automaattisen päätöksenteon käyttöalaa ja läpinäkyvyyttä koskevista säännösluonnoksista

Käyttöalasta

Käyttöalan määrittävä säännös on sääntelyn kannalta olennainen.

Käyttöalasäännöksen ensimmäinen momentti, jossa säädetään sääntöperusteisesta automaattisesta päätöksenteosta, on selkeä. Tältä osin pidetään myös hyvänä sitä, että avustava automatisaatio on jätetty sääntelyn ulkopuolelle. Säännöksen perusteella on selvää, että automaattista päätöstä ei voi tehdä, jos päätöksen laatiminen vaatii harkintaa. Koska avustava automaatio on jätetty sääntelyn ulkopuolelle, voitaisiin harkintaa vaativan päätöksen osakokonaisuuksia kuitenkin automatisoida (esim. tekniset laskenta ym. toimet) ja jättää harkintaa vaativat asiat käsittelijän tehtäväksi.

Käyttöalasäännöksen toinen momentti ja sen tarkoitus jää kuitenkin epäselväksi.  Säännösluonnoksen perusteluissa puhutaan automaattisen ratkaisun tekemisestä. Lisäksi perusteluosassa todetaan, että ”Säännöksen ulkopuolelle jää sellainen automatisaatio, joka on luonteeltaan avustavaa. Tällaista on esimerkiksi automaatio, joka valmistelee päätösluonnoksen käsittelijän työn pohjaksi siten, että käsittelijä tekee lopullisen päätöksen.” 2 momentin ehdotettu muotoilu ”Mitä edellä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen hallintoasian valmisteluun ja tosiasialliseen hallintotoimintaan, jolla on [vai: voi olla – – tai joka voi vaikuttaa?] oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa vastaavalla merkittävällä tavalla asianosaiseen tai hallinnon asiakkaaseen” jättää liikaa tulkinnanvaraa säännöksen soveltamisen suhteen. Kun momentissa mainitaan hallintoasian valmistelu ja tosiasiallinen hallintotoiminta, säännös voi näin muotoiltuna ulottua lähes kaikkeen toimintaan ja myös avustavaan automaatioon. Säännösluonnoksen perustelutekstissä todetaan lisäksi, että ”Säännöksen 2 momentissa 1 momentin kriteerit ulotettaisiin valmistelutoimiin ja tosiasiallisiin hallintotoimiin silloin, jos niillä on itsessään oikeusvaikutuksia tai vastaavia merkittäviä vaikutuksia. Tällainen valmistelutoimi voi olla esimerkiksi TE-toimiston antama työvoimapoliittinen lausunto, joka ei ole hallintopäätös, mutta joka merkittävästi vaikuttaa Kelan tai työttömyyskassan antamaan etuuspäätökseen.” Mikäli säännös halutaan ulottaa koskemaan myös joitakin valmistelutoimia tai tosiasiallisia hallintotoimia, säännöksestä tulisi käydä selkeämmin ilmi mihin kaikkiin asioihin momentti soveltuu.

Tällä hetkellä työttömyyskassoissa voidaan käyttää apuna chatbottia, robotti voi ohjata saapuvia hakemuksia eri jonoihin, automatiikka voi ehdottaa asiakasta täydentämään puutteellista hakemustaan tai ohjata asiakasta ns. älykkäällä lomakkeen täytöllä, lähettää asiakkaalle ohjeita ja viestejä automaattisesti tai automaatti voi tehdä automaattista ansiopäivärahan maksatusta asiakkaalle selkeimmissä tapauksissa, joissa päivärahan määrässä ei tapahdu muutosta eikä asiakkaalle anneta päätöstä. Kaikkia mahdollisia 2. momenttia koskevia käyttötapauksia voi olla vaikea kartoittaa. Jos hallintoasian valmistelua ja tosiasiallisen hallintotoiminnan automatisointia rajoitetaan, voi sillä olla hyvin merkittäviä ja perustavanlaatuisia vaikutuksia käytännön toimintaan käsittelytyötä hidastaen ja asiakkaan asemaa heikentäen. Tämä tuskin kuitenkaan on ollut lainvalmistelussa tarkoituksena.

On selvää, että automaattisesta päätöksenteosta täytyy säätää selkeästi ja tarkkarajaisesti. Muilta osin toivotaan, että käyttöalasäännös olisi pikemminkin salliva kuin rajoittava ja että tosiasiallista hallintotoimintaa ja hallintotoimen valmistelua ei rajoitettaisi, kuten ei ollut tarkoitus rajoittaa myöskään avustavaa automatisaatiota.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön näkemyksen mukaan automaattista päätöksentekoa tulisi arvioida toimeenpanijakohtaisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, työttömyyskassa arvioi automaattisen päätöksenteon mahdollisuuksia omassa toiminnassaan itsenäisesti siitä riippumatta, onko työvoimapoliittinen lausunto annettu automaattisesti, manuaalisesti vai osittaista automaatiota käyttäen. Toisin sanoen työttömyyskassa soveltaisi automaattista päätöksentekoa koskevaa säännöstä niissä tilanteissa, joissa työttömyyskassa voi antaa täysin automaattisen päätöksen, vaikka työvoimapoliittisen lausunnon antamisessa olisi käytetty harkintaa.

Oikaisuvaatimuksen käsittely

On selvää, että silloin kun oikaisuvaatimuksen käsittely edellyttää tapauskohtaista harkintaa, ei asiaa voida ratkaista automaattisessa menettelyssä. Jos kyse on täysin kaavamaisesta oikaisumenettelystä, ei välttämättä ole löydettävissä erityistä perustetta rajoittaa oikaisuvaatimuksen tekemistä automaattisen päätöksenteon kautta. Päätökset tehdään joka tapauksessa virkavastuuta noudattaen, joten toimijalle voisi jättää omaa harkintavaltaa menettelysääntöjen ja oikaisuvaatimusten käsittelyn tarkoituksenmukaiselle toteuttamiselle.

Oikaisuvaatimuksen voisi ratkaista käyttöalasäännöksen 1 momentin mukaisesti automaattisesti vain silloin, kun oikaisuvaatimus voidaan yksiselitteisesti johtaa [suoraan] ratkaisuun vaikuttavista seikoista ja selvityksistä sekä [asiaan] sovellettavista oikeussäännöistä.

Menettely- ja päätöksentekosäännöistä

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry katsoo, kuten muistiossa on esitetty, että viranomaista ja julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä koskevat hallintolain ja erityislainsäädännön menettelysäännökset ovat riittäviä. Näin ollen erityisiä automaattisiin hallintopäätöksiin liittyviä suojatoimia ei liene tarpeen säätää.

Samoin katsotaan riittäväksi, että hallintoasioiden automaattisesta käsittelystä annetaan keskeiset tiedot. Lähdekoodi kuuluu pääsääntöisesti liikesalaisuuden piiriin, eikä sen julkaiseminen toisi asiassa lisäarvoa, koska päätöksentekosääntöjen tulisi olla päätöksen saaneen asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävässä muodossa. Tältä osin kannatetaan muistiossa esitettyä näkemystä siitä, että tarvetta algoritmien/lähdekoodin julkaisemiselle ei olisi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö
13.8.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia, työllisyyden edistämisen kuntokokeilusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022.

Esitys liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen uudistaa työttömien palveluita sekä kohtuullistaa seuraamusjärjestelmää siten, että työnhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet olisivat tasapainossa. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä.

Lausunto

Yleistä lausuttavaa esitetyistä muutoksista

Esitysluonnoksen taustalla on kannatettava ajatus palveluiden (erityisesti henkilökohtaisen ja yksilöllisemmän palvelun) parantamisesta ja työnhakijoiden nopeasta kontaktoinnista. Lisäksi esityksellä ollaan lieventämässä korvauksettomia määräaikoja, mikä on myös kannatettavaa. Lieventämällä korvauksettomia määräaikoja mahdollistetaan todennäköisesti aiempaa luottamuksellisemman suhteen rakentaminen TE-toimistojen/kuntien työntekijöiden ja työnhakijoiden välillä. Tämä toivottavasti parantaa myös palvelun laatua ja palvelusta saatavia hyötyjä.

Esitysluonnoksessa esitetään huomattavaa lisäystä työnhakijoiden kontaktoimiseen, haastatteluihin ja keskusteluihin. Luonnoksessa kuitenkin todetaan, että TE-toimistot eivät ole pystyneet tähänkään mennessä hoitamaan kaikkia työnhakijoiden haastatteluja määräajassa. Tällä hetkellä alkuhaastattelu tulee järjestää kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tässä on esityksen mukaan onnistuttu arviolta noin 30-50 prosentin kohdalla. Tältä osin pidetään erityisen tärkeänä, että TE-palveluille varmistetaan riittävät henkilöresurssit, jotta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Lisäksi on tärkeää, että henkilökuntaa rekrytoidaan ja perehdytetään hyvissä ajoin. Esitysluonnoksessa on todettu, että rekrytoinnit voivat alkaa jo vuoden vaihteessa, mikä on hyvä asia.

Työnhakijoiden palveluita järjestää suuri joukko TE-toimistojen ja kuntien työntekijöitä. Siksi on tärkeää, että koko valtakunnan tasolla määritellään selkeät ohjeistukset muutosten toteuttamiseksi ja tasapuolisten palveluiden järjestämiseksi. Keskustelujen määrän lisäämisen ohella on pidettävä huolta siitä, että myös tapaamisten sisällölliseen puoleen panostetaan, eikä tapaamisten määrä korvaa laatua. On myös tärkeää, että muutosten käyttöönottoa arvioidaan säännöllisesti ja toimintatapoja kehitetään. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota selkeään ja yhdenmukaiseen viestintään. Työnhakijoille tulee kertoa ennakoivasti, ymmärrettävästi ja riittävästi, miten heidän tulee toimia ja esim. mitkä toimet ovat velvoittavia.

Esitysluonnoksessa todetaan, että ”Henkilöltä voitaisiin edellyttää työnhaun käynnistämisen yhteydessä esimerkiksi sitä, että hän varaa ajan alkuhaastattelua varten.” Alkuhaastattelut tulee esityksen mukaan järjestää 5 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän osalta tulisi huolehtia siitä, että aikoja on tosi asiassa saatavilla annetuissa määräajoissa. Tai jos aikoja ei aina ole, on oltava selvää, ettei työnhakija menetä oikeuksiaan varatessaan ajan myöhäisemmälle ajankohdalle. Ajanvarausjärjestelmästä tulee tehdä helppokäyttöinen ja tarjolla tulisi myös olla vaihtoehto sähköiselle ajanvaraukselle. Lisäksi TE-hallinnolla tulisi olla puhelinpalvelu, jonne pääsee helposti läpi ja josta on mahdollista saada neuvoja ja ohjeistusta muun muassa ajanvaraukseen.

Lisäksi esityksessä todetaan, että: ”Työnhaun uudelleen käynnistämistä koskevan 3 §:n 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoviranomainen voisi rajoittaa henkilön mahdollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi verkkopalvelussa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työ- ja elinkeinotoimistoon määrättynä aikana saapumatta jäänyt henkilö ei välttämättä saisi työnhakuaan voimaan käymättä työ- ja elinkeinotoimistossa. Työ- ja elinkeinotoimiston tulisi kiinnittää tähän erityistä huomiota silloin, kun on ilmeistä, että henkilö pyrkii välttämään alkuhaastattelun, työnhakukeskustelun tai täydentävän työnhakukeskustelun järjestämistä. Edellytettävästä asiointitavasta johtuen työnhaun käynnistäminen uudelleen voisi edellyttää esimerkiksi osallistumista alkuhaastatteluun.” Tämän osalta olisi varmistettava, että aikoja henkilökohtaista asiointia varten on saatavilla nopeallakin aikataululla, ettei etuuskatkoksesta tule pitkä.

Lausuttavaa vaikutusten arvioinnista, taloudelliset vaikutukset

Ei lausuttavaa.

Lausuttavaa vaikutusten arvioinnista; vaikutukset viranomaisten toimintaan (ml. resursseja koskevat asiat)

Palveluiden järjestämiseen lisätään 70 miljoonaa euroa vuosittain, koska palveluihin on tarkoitus lisätä 1200 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 40 prosentin lisäystä TE-toimistojen henkilöstön määrään. Tarkoitus on hankkia työnhakuhaastatteluja myös yksityiseltä sektorilta. On tärkeää, että mahdollisesti ulkoistettujen palveluiden laatu varmennetaan ja että sitä myös seurataan.

Lausuttavaa vaikutusten arvioinnista, vaikutukset työllisyyteen

Ei lausuttavaa.

Lausuttavaa vaikutusten arvioinnista, muut vaikutukset

Ei lausuttavaa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; yleistä lausuttavaa työnhakijan palveluprosessista

Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi syksyn 2020 budjettiriihen työllisyyskirjauksessa kolmikantaisen työttömyysturvavalmistelun käynnistämisestä, linjaten samalla valmisteluun annettavista asiakokonaisuuksista. Työttömyysturvan kehittämisen työryhmän raportissa: ”Työryhmä pitää tärkeänä, että lomautettujen asiakasohjaukseen panostetaan nykyistä enemmän. Työryhmä esittää, että erityisesti lyhytkestoisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä.” Edellä mainittuun viitaten tuodaan esiin, että esitysluonnoksessa ehdotetaan kokonaan lomautetuille tarjottavaksi täydentäviä työnhakuhaastatteluja ainoastaan pyynnöstä. Ainakin pidempikestoisten lomautusten aikana voisi olla hyvä tarjota työnhakijalle eri koulutusmahdollisuuksia.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa osa-aikaista työtä tekevien palveluprosessista

Osa-aikatyötä tekevät ja osittain lomautetut ovat palveluiden tarjoamisen näkökulmasta asetettu samaan kategoriaan, minkä tarkoituksenmukaisuutta voidaan pohtia. Osittain lomautettujen tilanne on väliaikainen ja he todennäköisesti palaavat pian omalle työnantajalleen kokoaikatyöhön. Lomautetulla on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde toisin kuin osa-aikatyötä tekevällä. Miten määritellään se, minkälaista työtä lyhennetylle työajalle lomautettujen tulee hakea – onko esim. vuoden määräaikainen kokoaikainen työsuhde parempi kuin toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde, jossa on ajoittain lomautusta lyhennetylle työajalle?

Osa-aikatyötä tekevien vakituinen tilanne on osa-aikainen ja he yleensä etsivät kokoaikaista työsuhdetta. Palvelutarve osa-aikatyötä tekeville on lähtökohtaisesti suurempi ja erilainen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa koulutuksessa olevien palveluprosessista

Ei lausuttavaa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa muistutuksesta

Esitysluonnoksessa todetaan, että työnhakijalle voidaan antaa muistutus ehdotetun JTYPL 14 §:n mukaisesti. Esityksessä puhutaan myös huomautuksen antamisen mahdollisuudesta. Huomautuksen ja muistutuksen erot ja huomautuksen soveltamisala jää esityksessä epäselväksi.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; yleistä lausuttavaa työnhakuvelvollisuudesta

Kun työnhakuvelvollisuus voi olla yksilöllinen, on huolehdittava, että työnhakijoita kohdellaan tasavertaisesti alueesta riippumatta. Yksilöllisen työnhakuvelvollisuuden määrittämiseen liittyy paljon harkintaa. Kun samaan aikaan TE-toimistojen tehtäviä ollaan siirtämässä laajemmin kunnille, on huolehdittava virkailijoiden riittävästä koulutustasosta, perehdyttämisestä, kouluttamisesta ja ohjeistamisesta. Kun työnhakuvelvoitteeseen vaikuttaa alueen työmarkkinatilanne, tulisi virkailijan olla perillä alueen elinkeinoelämästä ja sen muutoksista.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että työnhakijan tulisi työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä hakea kuukaudessa enintään 4 työpaikkaa, riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Olisi hyvä, jos työnhakijoille voitaisiin tarjota riittävästi apua ja tukea työpaikkojen hakemiseen. Tämä varmistaisi sen, että uuden hakuvelvollisuuden täyttämisestä saataisiin oikeasti se hyöty, mikä siitä on tarkoitus saada.

Esitysluonnoksessa todetaan, että työnhakijan tulisi raportoida työnhausta ensisijaisesti verkkopalvelussa työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson pituudesta riippuen kuukauden tai kolmen kuukauden välein. Työnhaun tuloksellisuutta seurattaisiin myös työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen yhteydessä. Lähtökohtaisesti työnhaun seuranta perustuisi työnhakijan itse ilmoittamiin tietoihin. Tältä osin työttömyysetuuksien maksajien kannalta olennaista on järjestää työnhaun seuranta siten, että takautuvia karensseja ei tulisi asetettavaksi. Takautuvat karenssit aiheuttavat takaisinperintätilanteita työttömyysetuuksien maksajilla ja kuormittavat niin maksajia kuin etuuden saajia.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa osa-aikaista työtä tekevien työnhakuvelvollisuudesta

Ei lausuttavaa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa koulutuksessa olevien työnhakuvelvollisuudesta

Koulutuksessa olevien työnhakuvelvoitteen tarkoituksenmukaisuutta tulisia pohtia. Esitysluonnoksen mukaan yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa ja työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisissa opinnossa olevien tulisi hakea kolmea TE-toimiston tai kunnan osoittamaa yksilöityä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Etenkin omaehtoisissa opinnoissa olevia koskeva työnhakuvelvoitteen tarpeellisuus mietityttää, koska näiden työnhakijoiden on annettu lausunnolla lupa opiskella ja valmistua ammattiin. Kun velvoitetaan hakemaan töitä opiskelun aikana, saattaa riskinä olla, että opinnot viivästyvät ja keskeytyvät. Edelleen riskinä on, että julkiset varat, jotka on panostettu koulutukseen, valuvat hukkaan, kun opintoja ei saada suoritettua loppuun. Joissain tilanteissa opintojen loppuun saattaminen voisi kuitenkin olla hakijan lopputyöelämän kannalta parempi vaihtoehto, kuin töihin meneminen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki; lausuttavaa työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämisestä

Haetuista työmahdollisuuksista työnhakija raportoisi ensisijaisesti verkkopalvelun kautta. Työpaikkojen oikeellisuutta tai hakemusten tekemistä ei tarkistettaisi, vaan seuranta tapahtuisi työnhakijan omien ilmoitusten ja järjestelmän kautta. Lausunto kassalle lähtisi automaattisesti.

Tämän järjestelmän tulisi olla todella helppokäyttöinen, jotta itsepalvelu onnistuu ja aiheettomia korvauksettomia määräaikoja ja niiden etuuden maksajille työläitä takautuvia korjauksia ei tarvitsisi tehdä.

On varmistettava asiointimahdollisuus velvoitteen täyttämisen ilmoittamisesta tarvittaessa myös muulla tavoin kuin verkkoasiointipalveluna, koska kaikilla työttömillä ei ole yhtäläisiä valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita. Myös suoranaisesti työkyvyn esteiksi luokittelemattomat seikat kuten esim. lukihäiriö ja muut kielelliset rajoitteet saattavat haitata sähköisten asiointipalveluiden käyttöä.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa työstä eroamisen perusteella asetettavasta seuraamuksesta

Karenssien lieventämistä nykyisestä pidetään hyvänä.

Työstä eroamisen ja työstä kieltäytymisen pätevien syiden säilyttäminen pääosin ennallaan on myöskin kannatettavaa. Pidetään hyvänä, että tähän nykyisellään melko toimivaan käytäntöön ei tehtäisi muutoksia.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa työstä kieltäytymisen perusteella asetettavasta seuraamuksesta

Esitysluonnoksessa on mainittu, että provisiopalkkaisesta työstä olisi mahdollista kieltäytyä, jos kiinteän palkan osa ei olisi vähintään 1252 €/kk. Tämä on kannatettava muutos.

Työttömyysturvalaki; lausuttavaa porrastetusta seuraamuksesta

Porrastettujen karenssien vaiheistus 12 kuukauden seurantajaksoon aina taakse päin, voi olla työnhakijalle vaikeasti ymmärrettävä. Järjestelmä tulee rakentaa siten, että velvoitteiden täyttämisen seuranta on ajantasainen ja että työttömällä työnhakijalla olisi mahdollisuus antaa selvitys laiminlyöntiin tietyn lyhyen määräajan kuluessa, jotta takautuvia muutoksia maksatukseen aiheutuisi mahdollisimman vähän. Nopea yhteydenottomahdollisuus ja nopea vastaus TE-hallinnolta, mieluiten omalta virkailijalta tulisi taata.

Yhdestä unohduksesta tai väärin ymmärryksestä (esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jättäminen) ei seuraisi enää jatkossa korvauksetonta määräaikaa kuten nykyisin, vaan ensimmäisestä laiminlyönnistä selviäisi huomautuksella, etuutta menettämättä. Tämä on toivottava muutos, koska huomattavan usein on tilanteita, joissa karenssi on aiheutunut siitä, että ei ole ymmärretty ohjeistusta ja järjestelmä ei näissä tilanteissa useimmiten jousta etuudensaajan hyväksi.

Työttömyysetuuksien maksajien huolena on, että takautuvia muutoksia voisi tulla työnhaun mallissa olemaan oletettavasti enemmän, koska korvauksettomat määräajat voidaan olettaa kumoutuvan usein, jos työnhakija esittää jälkikäteen selvityksen hakemistaan työmahdollisuuksista tai selvityksen, miksi verkkoasiointipalvelu ei toiminut. Jos karenssit annetaan automaattisesti ja etuudet käsitellään välittömästi niiden mukaisesti, korjausten määrä voi olla suuri.

Esityksessä todetaan lisäksi: ”Jos työnhakija laiminlöisi samalla tarkastelujaksolla sekä tarjotun työn hakemisen ja lisäksi kokonaan tai osittain hakea itse valitsemiaan työmahdollisuuksia eikä hänellä olisi pätevää syytä menettelyynsä, hänelle asetettaisiin yksi molempia laiminlyöntejä koskeva korvaukseton määräaika tarkastelujakson päättymisestä lukien.” Esitysluonnoksesta jäi hieman epäselväksi, että miten korvauksettomat määräajat tosiasiassa asetettaisiin.

Työttömyysetuuksien maksajien kannalta olisi toivottavaa, että takautuvia muutoksia ja siten takaisinperintätilanteita muodostuisi mahdollisimman vähän.

Työttömyysturvalaki; muuta lausuttavaa

Pohjoismaisella työnhakumallilla tavoitellaan muissa pohjoismaissa käytössä olevaa mallia. Muissa pohjoismaissa on käytössä toimivat, hyvin ohjaavat järjestelmät, jotka muistuttelevat työnhakijaa velvollisuuksista ja aiheutuvista sanktioista. Pidetään tärkeänä, että myös Suomessa panostetaan riittävällä tavalla digitaalisten palveluiden tuottamiseen.

Lausuttavaa työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta

Ei lausuttavaa.

Lausuttavaa muiden lakien muuttamisesta

Ei lausuttavaa.

Lausuttavaa muutosten voimaantulosta ja siirtymäajan järjestelyistä

Voimaantulon ajankohtaa pidetään kannatettavana, koska se ei ajoitu muutoinkin kiireiseen vuodenvaihteeseen, eikä lomakauteen.

Voimaantulosäännöksen muotoilu siten, että ennen 2.5.2022 asetetut sanktiot olisivat voimassa myös lain tultua voimaan, on selkeä.

Uudistus tulee väistämättä lisäämään yhteydenottoja ja kyselyjä myös työttömyyskassaan. Siksi onkin tärkeää, että uudistuksesta tiedotetaan tehokkaasti ennen lain voimaantuloa. Erityisesti siirtymäsäännöksistä on syytä informoida, jotta lain voimaantullessa työttöminä työnhakijoina olevat tietävät, mitkä velvollisuudet heitä koskevat.  Lain voimassaollessa tulee lisäksi varmistaa, että työ- ja elinkeinoviranomainen sekä kokeilukunnat informoivat selkeästi työnhakijaa velvollisuuksista sekä työttömyysetuuden saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä.

Lausuttavaa suhteesta perustuslakiin ja säätämisjärjestyksestä

Ei lausuttavaa.

Muuta lausuttavaa

Ei lausuttavaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Asia: HE 86/2021 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö pitää perusteltuna yrittäjän työmarkkinatukea koskevan työttömyysturvalain väliaikaisen säännöksen voimassaolon jatkamista 30.09.2021 asti ja puoltaa esityksen antamista eduskunnalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
5.5.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Viite: HE 72/2021 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö kannattaa väliaikaisten poikkeusten pidentämistä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
3.5.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta

Viite: HE 65/2021 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Lausunto

Esityksen tavoitteet eli yhdenmukaisen ratkaisukäytännön edistäminen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaaminen ovat kannatettavia.

Esityksellä esitetään harkintaa vaativien työvoimapoliittisten lausuntojen antamista valtakunnallisesti yhden TE-toimiston eli Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston tehtäväksi. Vastaavasti hallituksen esityksellä 43/2021 vp ehdotetaan siirrettävän kokeilukunnille sellaiset työvoimapoliittiset lausunnot, joihin liittyy korkeintaan vähäistä harkintavaltaa.

Esityksen perusteella työvoimapoliittisia lausuntoja antaisivat jatkossa sekä kokeilukunnat, TE-toimistot että tietyissä tilanteissa Uudenmaan TE-toimisto. Koska lausuntojen antaminen hajaantuu usean eri tahon kesken, asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta tulee kiinnittää erityistä huomiota toimivallan rajanvetotilanteisiin eli siihen, että edellä mainitut tahot soveltavat toimivaltasäännöksiä yhdenmukaisesti. Toisin sanoen siihen, että antaako työvoimapoliittisen lausunnon kokeilukunta, paikallinen TE-toimisto vai Uudenmaan TE-toimisto. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että prosessi on selkeä ja sujuva myös työttömän työnhakijan kannalta niin että tämä on tietoinen siitä, missä hänen asiaansa käsitellään. Niin ikään toimivien ja ajantasaisten tietojärjestelmien avulla tulee varmistaa, että etuusmaksatuksen toteuttajat eli työttömyyskassat sekä Kela saavat tarvitsemansa tiedot päätöksenteolle vaivattomasti. Uudenmaan TE-toimistolle tulee myös turvata riittävät resurssit keskitettävien tehtävien hoitamiseksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö 23.4.2021

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Asia: TEM041:00/2021

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksen luonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö pitää perusteltuna yrittäjän työmarkkinatukea koskevan työttömyysturvalain väliaikaisen säännöksen voimassaolon jatkamista 31.10.2021 asti ja puoltaa esityksen antamista eduskunnalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
13.4.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Viite: HE 43/2021 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Kommentit työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muutosehdotuksista

Esityksellä ehdotetaan siirrettävän kokeilukunnille sellaiset työvoimapoliittiset lausunnot, joihin liittyy korkeintaan vähäistä harkintavaltaa. Esityksellä ehdotetaan jaettavaksi tehtäviä 15 TE-toimistolta jopa 118 kunnan hoidettavaksi. Lausuntojen antamisen siirtäminen kokeilukunnille lähtökohtaisesti yksinkertaistaa työvoimapoliittisten lausuntojen prosessia, mikä on hyvä asia.

Kunnille siirrettävien tehtävien arvioidaan olevan sellaisia, että niihin ei liity harkintaa tai niihin liittyy vain vähäistä harkintaa, mutta niihin liittyy kuitenkin paljon sovellettavia yksityiskohtia. Yhteisjärjestö pitää tärkeänä sitä, että koko maassa säilyy yhdenmukainen ratkaisukäytäntö ja että kokeilukunnissa on riittävät resurssit käsittelemään työvoimapoliittisia lausuntoja.

Samalla on turvattava toimivat tietotekniset yhteydet kokeilukuntien ja etuusmaksatuksesta huolehtivien toimijoiden välillä sekä varmistettava muutkin tarpeelliset yhteydenpitoväylät em. tahojen kesken. Kaikilla kokeiluun osallistuvilla ja liittyvillä toimijoilla on oltava tarvittavat mahdollisuudet niin hakea, etsiä kuin välittää tietoja toimivien tietojärjestelmien avulla. Tietojen välittymiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota varsinkin tilanteissa, joissa asiakas siirtyy kokeilukunnasta toiseen tai kokeilukunnan ja TE-toimiston välillä. Lisäksi asiakkaiden kannalta tulee varmistaa, että he tietävät kaikissa tilanteissa, että mikä taho käsittelee asiakkaan asiaa ja mistä asiakas saa tarvittaessa lisätietoja.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uusien lausuntotehtävien siirtyvän kunnille 2.10.2021. Aiemmin kommentointikierroksella olleessa esitysluonnoksessa päivämääränä oli 4.9.2021, minkä osalta Yhteisjärjestö lausui aikataulun olevan melko nopea. Tältä osin katsotaan, että hallituksen esityksessä ehdotettu ajankohta 2.10 on parempi ja antaa kunnille enemmän aikaa valmistautua tehtävien vastaanottamiseen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysministeriö
1.4.2021

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi

Viite: STM065:00/2019

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallituksen esityksen kappaleessa 5.2.2.4 on kuvattu vaikutuksia työttömyysturvan toimeenpanon eri viranomaisissa. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että hallituksen esityksessä on kuvattu vaikutukset työttömyyskassoihin ja toimeenpanoon oikeanlaisesti.

Esitetyt muutokset voivat lisätä työttömyysetuushakemusten määrää ja näihin liittyvää käsittelytyötä. Samoin työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvää työmäärää voi kasvattaa muutos, jonka mukaan kaikkia vanhempainpäivärahoja voisi jatkossa hakea takautuvasti. Muutos voi ainakin voimaantulovaiheessa johtaa liikamaksujen ja takaisinperintöjen kasvuun, jos työttömyysetuus on jo ehditty maksaa ajalta, jolle vanhempainpäivärahaa takautuvasti haetaan. Toimeenpanoon liittyvien muiden vaikutusten lisäksi ehdotetuista muutoksista seuraa tarve uudistaa tietojärjestelmiä ja päätöspohjia vanhempainpäivärahaetuuksia koskevien termien osalta.

Kokonaisuudessa vaikutusten voidaan kuitenkin arvioida olevan vähäisiä, kuten myös hallituksen esityksessä todetaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö
26.2.2021

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Viite: TEM155:00/2020

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

1. Yleinen palaute esitysluonnoksesta

On kannatettavaa, että asiakkaan palvelusta vastaava kokeilualueen kunnan virkailija antaisi ehdotuksen mukaisesti myös työvoimapoliittiset lausunnot. On myös erittäin hyvä, että kokeilualueiden kuntiin siirtyy kokeilun alkaessa työskentelemään työ- ja elinkeinotoimistoista henkilöitä, joilla on esitetyssä tehtäväsiirrossa tarvittavaa työttömyysturvaosaamista. Lausuntojen antamisen siirtäminen kokeilukunnille lähtökohtaisesti yksinkertaistaa työvoimapoliittisten lausuntojen prosessia, mikä on hyvä asia.

Muutosten on ehdotettu tulevan voimaan melko pikaisesti. Uudet lausuntotehtävät siirtyisivät kunnille jo 4.9.2021, eli käytännössä heti kesälomien jälkeen. Kunnille voi tulla kiire perehtyä uusiin tehtäviin ja valmistautua niiden vastaanottamiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että työnhakijan palveluja järjestävien tahojen toimintaan ja vastuihin esitetään yhtä aikaa useita erilaisia muitakin muutoksia.

2. Kommentit työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muutosehdotuksista

Esityksellä ehdotetaan siirrettävän kokeilukunnille sellaiset työvoimapoliittiset lausunnot, joihin liittyy korkeintaan vähäistä harkintavaltaa. Esityksellä ehdotetaan jaettavaksi tehtäviä 15 TE-toimistolta jopa 118 kunnan hoidettavaksi. On tärkeää varmistua siitä, että koko maassa säilyy yhdenmukainen ratkaisukäytäntö ja että kokeilukunnissa on riittävät ja asiantuntevat resurssit käsittelemään työvoimapoliittisia lausuntoja. Samalla on turvattava toimivat tietotekniset yhteydet kokeilukuntien ja etuusmaksatuksesta huolehtivien toimijoiden välillä sekä varmistettava muutkin tarpeelliset yhteydenpitoväylät em. tahojen kesken. Kaikilla kokeiluun osallistuvilla ja liittyvillä toimijoilla on oltava tarvittavat mahdollisuudet niin hakea, etsiä kuin välittää tietoja toimivien tietojärjestelmien avulla. Tietojen välittymiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota varsinkin tilanteissa, joissa asiakas siirtyy kokeilukunnasta toiseen tai kokeilukunnan ja TE-toimiston välillä.

Kunnille siirrettävien tehtävien arvioidaan olevan sellaisia, että niihin ei liity harkintaa tai niihin liittyy vain vähäistä harkintaa, mutta niihin liittyy kuitenkin paljon sovellettavia yksityiskohtia. Näin ollen on erityisen tärkeää varmistaa kunnan työntekijöiden riittävä kouluttaminen uusiin tehtäviin sekä varmistaa riittävä ohjeistus ja tuki. Esimerkiksi kun tutkitaan yritystoiminnan aloittamista työttömänä ollessa, edellytetään aloitettavan yritystoiminnan olevan uutta. Sen selvittäminen, onko kyseessä uusi vai jo aiemmin alkanut yritystoiminta ei aina ole yksiselitteistä.

3. Kommentit julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutosehdotuksista

Ei kommentoitavaa.

4. Kommentit työttömyysturvalain muutosehdotuksesta

Ei kommentoitavaa.

5. Kommentit työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain muutosehdotuksista

Ei kommentoitavaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö
26.2.2021

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta ja valtioneuvoston asetusluonnoksesta työ- ja elinkeinotoimistojen alueellisen toimivallan muuttamisesta työttömyysturva-asioissa ja työllistymistä edistävien palveluiden keskeyttämisestä päätettäessä

Viite: TEM105:00/2020

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteena on turvata työttömyysturva-asioiden yhdenmukainen soveltamiskäytäntö ja viivytyksetön käsittely mahdollistamalla tehtävien toimeenpanon keskittäminen. Lisäksi käsittelyn keskittämisellä halutaan turvata yhdenmukainen ratkaisukäytäntö eräissä palveluihin liittyvissä tilanteissa. Esityksen tavoitteet eli yhdenmukaisen ratkaisukäytännön edistäminen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaaminen ovat kannatettavia.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta pidetään tärkeänä sitä, että Uudenmaan TE-toimistossa turvataan riittävät resurssit keskitettävien tehtävien hoitamiseksi. On tärkeää huolehtia myös siitä, että käsittelyprosessi ja tietojen vaihto eri toimijoiden välillä on sujuvaa. Toisaalta olisi hyvä varmistua myös siitä, että alueellisissakin TE-toimistoissa olisi riittävä tietämys keskitettävistä tehtävistä neuvonnan turvaamiseksi ja toisaalta siksi, että virkailijat tunnistaisivat ne tilanteet, joissa asian jatkoselvittely kuuluisi esitetyllä tavalla Uudenmaan TE-toimistolle.

Työvoimapoliittiset lausunnot

Esityksellä esitetään harkintaa vaativien työvoimapoliittisten lausuntojen antamista valtakunnallisesti yhden TE-toimiston eli Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston tehtäväksi. Kaikkiin TE-toimistoihin jäisi vähäistä harkintaa edellyttävien ja rutiininomaisten työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen.

Esityksen perusteella työvoimapoliittisia lausuntoja antaisivat sekä kokeilukunnat, TE-toimistot että tietyissä tilanteissa pelkästään Uudenmaan TE-toimisto. Koska lausuntojen antaminen hajaantuu usean eri tahon kesken, tulee toimivien ja ajantasaisten tietojärjestelmien avulla varmistaa, että etuusmaksatuksen toteuttajat eli työttömyyskassat sekä Kela saavat tarvitsemansa tiedot päätöksenteolle vaivattomasti. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että työtön työnhakija on aina tietoinen, missä hänen asiaansa käsitellään.

Esityksessä todetaan, että työttömyysetuuden maksajat pyytäisivät ja saisivat edelleen nykytilaa vastaavasti työvoimapoliittisen lausunnon työ- ja elinkeinotoimistolta. Tässä yhteydessä jää vielä kuitenkin hieman epäselväksi, että tuleeko myös työttömyyskassojen tunnistaa tilanteet, joissa lausuntoa tulee pyytää Uudenmaan TE-toimistolta vai tuleeko kassojen olla ensisijaisesti yhteydessä henkilön oman alueen mukaiseen TE-toimistoon tai kuntakokeilun kuntaan?

Voimaantulo

Siirtymäsäännöksen mukaan Uudenmaan TE-toimisto ottaisi tehtävien keskittämisen myötä sille siirtyvät tehtävät hoitaakseen heti lain voimaantulosta alkaen. Uudenmaan TE-toimisto olisi toimivaltainen hoitamaan myös muutoksenhakua koskevat asiat, vaikka valitus olisi tullut vireille jo ennen asetuksen voimaantuloa tai kun valitus tulee vireille asetuksen voimaantulon jälkeen ja valitus koskee ennen asetuksen voimaantuloa annettua työvoimapoliittista päätöstä tai palvelun keskeyttämisestä annettua päätöstä. Tämän osalta tulee myös varmistaa, että asioiden siirto tapahtuu sujuvasti.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö
9.2.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Viite: TEM014:00/2021

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö pitää perusteltuna yrittäjän työmarkkinatukea koskevan työttömyysturvalain väliaikaisen säännöksen voimassaolon jatkamista 30.6.2021 asti ja puoltaa esityksen antamista eduskunnalle.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Sosiaali- ja terveysministeriö
9.2.2021

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Viite: STM023:00/2021

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Yhteisjärjestö kannattaa väliaikaisten poikkeusten pidentämistä. Muutosten jatkaminen on kannatettavaa etuudensaajien toimeentulon ja kassan toimeenpanon sujuvuuden varmistamisen kannalta.

Ehdotettu päättymisen ajankohta 30.6.2021 on toimeenpanon kannalta haastava ajankohta, kun se ajoittuu juuri lomakauden kynnykselle. Työttömyyskassojen täytyy perehdyttää käsittelijöitä ja viestiä jäsenilleen väliaikaisten muutosten päättymisen yhteydessä. Näin ollen toimeenpanon näkökulmasta olisi ollut parempi, jos väliaikaisten poikkeusten pidennys olisi jatkunut elo- tai syyskuun loppuun saakka.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Työ- ja elinkeinoministeriö
5.2.2021

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisista lausunnoista ja yhteistyövelvoitteesta työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta asetuksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Etuudenhakijan näkökulmasta on tärkeää, että työvoimapoliittisen lausunnon saaminen ei viivästytä etuuden maksuprosessia. Samoin tärkeää on myös varmistaa, että eri toimijoiden linja on yhdenmukainen ja kohtelee työnhakijoita yhdenvertaisesti. Työttömyyskassojen ja Yhteisjärjestön huolena on ollut, että lausuntojen antamisen toimivallan jakautuminen kuntien ja TE-toimistojen välillä voi viivästyttää käsittelyä, kun tietoja vaihdetaan kuntien ja TE-toimistojen välillä. Samoin huolena on ollut asiakkaiden yhdenvertaisen käsittelyn turvaaminen.

Yhteisjärjestö katsoo, että asetuksessa ehdotettu seitsemän päivän määräaika kokeilualueen kunnan asiakkaalle annettavalle työvoimapoliittiselle lausunnolle, on sujuvan käsittelyprosessin ja asian luonteen vuoksi kannatettava. Lisäksi asetuksessa ehdotetaan, että työvoimapoliittinen lausunto annettaisiin työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle pääsääntöisesti elektronisena linjasiirtona, mikä niin ikään tukee toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. On hyvä, että kokeilukunnat käyttävät TE-toimistojen käytössä olevaa, jo olemassa olevaa asiakastietojärjestelmää. Tämä osaltaan turvaa monelta osin tiedonvälityksen ja käytänteiden toimivuutta. Myös yhteistyöelimen perustaminen nähdään hyvänä asiana. Yhteistyöelimen käyttöönotto voi myötävaikuttaa käytänteiden sujuvuuden ja kuntakokeilun yleisen toimivuuden varmistamisessa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry