Lausunnot

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

VN/31820/2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudestaan antaa lausunto.

Asetus 6: Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista

Asetusluonnoksen mukaan lausunnolta tulee käydä ilmi, jos kyseessä on palkkatuettu työ, ja jos palkkatuettu työ on myönnetty alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi, tai jos kyseessä on näiden perusteella myönnetyn palkkatuetun työn jatkosta. Asetusehdotuksessa mainitaan myös mahdollisuus antaa nämä tiedot muulla soveltuvalla tavalla kuin työvoimapoliittisella lausunnolla.

Yhteisjärjestö toteaa, että työttömyysetuuden maksajalle on olennaista, että palkkatukea koskevat tiedot käyvät ilmi työvoimapoliittisesta lausunnosta.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Asia: HE 13/2024 vp

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudestaan antaa lausunto ja tulla kuultavaksi.

Esityksen vaikutuksista

Esityksen mukaan ansiopäivärahan tasoon vaikuttavien työttömyyspäivien määrä alkaisi alusta, kun työnhakija on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon ja palkansaajan ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Ansiopäivärahan alentaminen 25 prosentilla merkitsee pysyvää muutosta etuuden määrään henkilöillä, jotka ovat siirtyneet työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n mukaisille lisäpäiville. Tämä johtuu siitä, että lisäpäiville siirtyneillä ei ole mahdollisuutta täyttää työssäoloehtoa uudelleen, toisin kuin muilla ansiopäivärahan saajilla. Esityksen mukaan ansiopäivärahan alentaminen voisi kohdistua niihin, jotka ovat oikeutettuja lisäpäiviin ja kuuluvat ikäluokkiin 1961–1964. Lisäksi mainitaan, että nämä ikäluokat alkavat saada etuutta lisäpäivien perusteella vuosina 2026–2029, kun enimmäisaika heillä on alkanut lain voimaantulon jälkeen. Yhteisjärjestö toteaa tähän, että lisäpäiville siirtyneille on jo maksettu ansiopäivärahaa alennettuna heti 40 työttömyyspäivän ja edelleen alennettuna 170 työttömyyspäivän jälkeen, kuten muillekin päivärahan saajille.

Yhteisjärjestön arvion mukaan kahden kuukauden jälkeen tehtävä porrastus koskisi noin kahta kolmannesta ansiosidonnaisen saajista. Myöhempi leikkaus taas vaikuttaisi 20–30 prosenttiin saajista. Keskimääräinen täysi päiväraha viime vuonna oli noin 1 600 euroa kuukaudessa ja laskisi kahden kuukauden jälkeen 1 280 euroon. Porrastuksen vaikutus olisi pääsääntöisesti 200–500 euroa kuukaudessa, mitä voidaan pitää huomattavana etuusleikkauksena. Huomioitavaa on, että 20 prosentin etuusleikkaus tapahtuisi jo 40 työttömyyspäivän jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa työttömyysturvajärjestelmä on hyvin samanlainen kuin Suomessa, ansiopäivärahaa porrastetaan vain kerran ja sekin tehdään vasta 100 päivän jälkeen. Ruotsissa porrastaminen tapahtuu myös loivemmin kuin Suomessa esitetyssä mallissa.

Yrittäjän työttömyysturvan osalta korostetaan, että yrittäjät rahoittavat ansio-osan itse maksamillaan jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassan ansiopäivärahan taso on matalampi kuin palkansaajilla. Porrastus tulee laskemaan kassan jäsenistä noin kolmasosasalla ansiopäivärahan peruspäivärahan tasolle. Yrittäjäkassan keskimääräinen päiväraha
bruttona on noin 60 euroa päivässä ja 1 290 euroa kuukaudessa vuoden 2022 tasossa. Näin ollen keskimääräinen päivärahan taso on jo valmiiksi matala.

Työttömyysturvaa koskevista muista leikkaustoimenpiteistä on jo säädetty hallituksen esityksellä 73/2023 vp. Kun otetaan huomioon kaikki vuoden 2024 työttömyysturvaa koskevat leikkaukset, voi leikkausten yhteisvaikutus muodostua hyvin merkittäväksi. Nimittäin esimerkiksi porrastus, lapsikorotuksen poisto ja suojaosan poisto kohdistuvat osin samoihin henkilöihin. Edellä mainittujen leikkausten yhteisvaikutus voi olla jopa yli 50 prosentin etuusleikkaus lähtötasoon nähden. Näin ollen tietyillä ryhmillä työttömyysturvan leikkausten kokonaisvaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Esitysten kokonaisvaikutuksia on pyritty havainnoimaan erillisellä liitteellä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että vaikka esitys heikentää joidenkin henkilöiden työttömyysetuuksien määrää, esitys kuitenkin säilyttää oikeuden saada työttömyysetuutta joko työmarkkinatukena, peruspäivärahana tai ansiopäivärahana sen perusosan osalta, eikä esitys heikennä näitä etuuden perusmääriä tai laske työttömyyden perusteella maksettavien etuuksien määrää alle perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun viimesijaisen turvan määrän. Esitetyt muutokset voivat kuitenkin ohjata ansiopäivärahan saajia viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi. Erityisesti toimeentulotukeen liittyy merkittäviä kannustinloukkuja, jotka estävät työllistymistä. Tällä hetkellä ansiopäivärahan saajat saavat verrattain vähän muita täydentäviä etuuksia, kuten toimeentulotukea.

Palkkatuettu työ

Esityksen mukaan jatkossa palkkatuettu työ ei lähtökohtaisesti kerryttäisi työssäoloehtoa. Alentuneesti työkykyisen ja yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmitusta palkkatuetusta työstä kertyisi kuitenkin työssäoloehtoa ensimmäisen 10 työssäolokuukauden jälkeen 75 prosenttia työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista.

Esityksen mukaan tieto palkkatukityöstä ja osa-aikaisesta palkkatukityöstä saadaan edelleen työvoimapoliittiselta lausunnolta. Esityksessä ehdotetaan asiasta säädettävän asetuksella. Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että asetuksessa edellytetään työvoimaviranomaista ilmoittamaan kassalle lausunnossa selkeästi se, milloin palkkatukityö on työssäoloehtoa kerryttävää tai, milloin kyseessä on palkkatuki tai palkkatuen jatkokausi, joka on myönnetty alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistymiseksi.

Palkkatuetun työn siirtymäsäännöksen takia toimeenpanossa joudutaan aluksi selvittelemään palkkatuetun työ alkamisajankohtaa. Osa-aikaisen palkkatuetun työn ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa, mutta työ ei kerrytä työssäoloehtoa. Tämä edellyttää toimeenpanossa järjestelmänmuutoksia, jotta järjestelmä voi tulkita annetun lausunnon vaikutuksesta työssäoloehdon kertymään.

Yhteisjärjestö toteaa, että palkkatukea koskeva ehdotus asettaa työsuhteisessa työssä olevat henkilöt eriarvoiseen asemaan työttömyysturvassa. Työssäoloehto kertyy kaikesta työsuhteisesta työstä, mutta esityksen mukaan ei lähtökohtaisesti enää silloin, jos työnantaja on saanut julkista tukea palkkakustannuksiin. Työntekijä kuitenkin maksaa jatkossakin palkkatuetun työn ajalta veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja, vaikka jatkossa palkkatuettu työ ei oikeutakaan saamaan ansiopäivärahaa työn päätyttyä.

Ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen

Poikkeussäännösten poistamiset selkeyttävät työttömyysturvajärjestelmää, mutta samalla ne heikentävät työttömyysturvan tasoa tietyillä työnhakijoilla. Esimerkiksi nykyisin 58 vuotta täyttäneellä päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen. Nyt esitetään tämän suojasäännön poistamista.
Vaikutukset työttömyyskassoihin

Ehdotetut muutokset lisäisivät työttömyyskassoissa neuvontatilanteita, edellyttäisivät henkilöstön kouluttamista ja ne aiheuttaisivat muutoksia työttömyyskassojen maksatusjärjestelmiin. Lisäksi työttömyyskassojen tulee päivittää viestintämateriaalia ja päätöstekstejä.

Yhteisjärjestö haluaa nostaa esiin, että etuuden tason alentaminen työttömyyden alkuvaiheessa lisää työttömyyskassoissa myös korjaustilanteiden määrää. Korjausten määrää lisää se, että täysimääräistä päivärahaa maksetaan suhteellisen lyhyelle ajalle (vain 40 päivälle) työttömyyden alkaessa. Jos ensimmäisten 40 (/170) päivän ajalle maksettua päivärahaa peritään takaisin tai päivärahaa voidaankin esimerkiksi myöntää jälkikäteen aiemmalle ajalle, aiheutuu näistä nykyistä laajempia korjaustilanteita. Tällaisia tilanteita tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun henkilö on ensin saanut kielteisen lausunnon jonkin työvoimapoliittisen seikan vuoksi (korvaukseton määräaika, päätoiminen yritystoiminta, opinnot tms.), ja työvoimaviranomainen muuttaa lausunnon myönteiseksi hakijan toimitettua asiaan lisäselvitystä. Tällöin kassa voi maksaa päivärahan takautuvasti hylätylle ajalle. Jos kassa on jo ehtinyt maksaa päivärahaa myöhemmälle ajalle, hyvin todennäköisesti kyseessä olevalle ajalle aiheutuu takaisinperintää, kun päiväraha tuleekin maksaa aiemmalle ajalle täysimääräisenä ja jo maksetulle ajalle alennettuna. Ensimmäisille 40/170 päivälle kohdistuva takaisinperintä (silloin, kun päiväraha peritään kokonaan takaisin) aiheuttaa vastaavasti usein tarvetta lisäysmaksuille, kun täysimääräisenä päivärahana maksettava aika siirtyy pidemmälle takaisinperinnän vuoksi.

Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Ehdotetun alennetun päivärahan siirtymäsäännöksestä johtuu, että toimeenpanossa, järjestelmämuutoksissa sekä neuvonnassa tulee huomioida, että ansiopäivärahaa voidaan maksaa alentamattomana vielä pitkänkin ajan lain voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt ennen lain voimaantuloa, sovelletaan yhä nykyistä 26 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Jos henkilö jää työssäoloehdon täytyttyä hyväksyttävän syyn takia pois työmarkkinoilta esimerkiksi perhevapaan takia, voi hän tulla päivärahan hakijaksi vasta useita vuosia viimeisimmän työn päättymisestä. Tällaisen palkansaajan kohdalla kyseinen työssäoloehto huomioidaan ja ansiopäiväraha maksetaan ilman sen alentamista, jos työttömyysetuusoikeus alkaa viimeistään 1.9.2031.

Lisäksi huomiona esitetään, että esityksen mukaan henkilö kerryttää työssäoloehtoa normaalissa palkkatukityössä nykyistä vastaavasti 75 %:sti, jos työ on alkanut ennen lain voimaantuloa, vaikka työ päättyisi lain voimaantulon 2.9.2024 jälkeen.

Velvoitetyöhön perustuvan palkkatukityön osalta on erikseen säädetty 26 viikon työssäoloehdon pituudesta ennen 2.9.2024 alkaneesta työstä, mutta vastaavaa säännöstä ei ole tehty normaalin palkkatukityön osalta. Näin ollen henkilö siirtyisi 12 kuukauden työssäoloehdon piiriin, jos henkilö on normaalissa palkkatukityössä ja työssäoloehtoon huomioidaan vähintään puolikas tai kokonainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 jälkeiseltä ajalta. Lopulliseen esitykseen olisi hyvä tarkentaa, jos ennen 2.9.2024 alkaneeseen normaaliin palkkatukityöhön sovelletaan myös 26 viikon työssäoloehtoa.

Muutokset ovat toimeenpantavissa, mutta aikataulu on erittäin tiukka ottaen huomioon myös muut syyskuussa voimaan tulevat työttömyysturvaa koskevat muutokset. Toimeenpanon näkökulmasta on kuitenkin järkevää, että muutokset astuvat voimaan samaan aikaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksen vaikutukset

Esityksen vaikutuksen työttömyyskassoille on kuvattu oikein.
Vuorotteluvapaan lakkauttaminen voi vähentää työssä jaksamista, erityisesti ikääntyneiden osalta. Se ei myöskään tue tavoitetta työurien pidentämisestä. Lisäksi se voi vähentää työttömien työnhakijoiden työllistymistä, kun vuorotteluvapaasijaiseksi ei enää palkata työtöntä työnhakijaa. Toisaalta vuorotteluvapaan käyttö ja hyödyt ovat merkittävästi vähentyneet ehtojen kiristämisen takia.

Keskeiset ehdotukset

Esityksen mukaan vuorotteluvapaan voisi aloittaa 31.7.2024 mennessä. Tähän mennessä vapaan aloittaneilla olisi oikeus pitää vuorotteluvapaata 180 kalenteripäivän enimmäismäärä. Esityksen mukaan, jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.07.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.07.2024. Esitetyssä tavassa korostuu se, että vuorottelusopimus olisi toimitettava viimeistään 31.7.2024. Oikeutta vuorotteluvapaaseen ei näin ollen olisi, jos posti toimittaisi vuorottelusopimuksen myöhässä. Tämä voi johtaa joissakin yksittäistapauksissa epäoikeudenmukaiselta tuntuviin ratkaisuihin, jos vuorottelusopimus syystä tai toisesta toimitetaan myöhässä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

VN/32455/2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry kiittää mahdollisuudestaan antaa lausunto.

Yleistä

Hallituksen esityksellä annettaisiin työttömyyskassoille mahdollisuus tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluita. Työttömyyskassa voisi tarjota työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja, valmennuksia sekä muita näihin verrattavissa olevia palveluita jäsentensä työllisyyden tukemiseksi.

Työttömyyskassan tarjoamat palvelut olisivat yksityistä työvoimapalvelua, jolla ei korvattaisi julkisia työvoima- ja yrityspalveluita. Palvelujen tarjoaminen ja palveluihin osallistuminen perustuisi vapaaehtoisuuteen. Palvelut rahoitettaisiin kassan omista varoista. Palvelujen rahoitukseen ei käytettäisi julkista rahoitusta.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esitti hallitusneuvotteluissa 2023, että työttömyyskassoille annettaisiin mahdollisuus tarjota jäsenilleen työllistymistä tukevia palveluita. Yhteisjärjestöä on myös kuultu lainvalmistelun yhteydessä. Yhteisjärjestö pitää esitystä kannatettavana.

Työllistymistä tukevien palveluiden tarjoaminen rakentuu sille ajatukselle, että palveluiden tarjoaminen olisi sekä kassoille että jäsenille vapaaehtoista. Palveluiden tarjoaminen perustuisi jäseneltä saatavaan suostumukseen ja jäsen tekisi itse valinnan, mitä palveluita käyttää tai käyttäisikö palveluita lainkaan.

Käytännössä työttömyyskassat voisivat uuden sääntelyn nojalla esimerkiksi antaa sähköisissä palveluissaan tai muissa asiakaspalvelukanavissaan jäsenille tietoa avoimista työpaikoista, työnhausta ja koulutus- tai valmennusmahdollisuuksista ja muista osaamisen kehittämismahdollisuuksista, tehdä työnhakuun ja yritystoiminnan käynnistämiseen, kartoittamiseen tai kehittämiseen liittyvää ohjeistusta verkkosivuilleen sekä tuottaa ja jakaa tilastotietoa työmarkkinoiden toiminnasta jäsenistönsä osalta. Mahdollista voisi olla myös esimerkiksi tiedon tarjoaminen työvoimahallinnon tarjoamista palveluista. Hallituksen esitys mahdollistaa työttömyyskassoille palveluiden tarjoamisen joustavasti, mitä pidetään hyvänä. Joustava kirjaus mahdollistaa kassoille palveluiden tarjoamisen siten, kuin palvelut juuri kyseisen kassan jäsenille olisivat tarpeellisia tai vaikuttavia.

Esityksen sivulla 14. todetaan, että kassojen palveluiden vaikutus työllisyyteen on todennäköisesti nolla tai vähäisesti positiivinen. Tähän liittyen Yhteisjärjestö toteaa, että palveluiden vaikutuksen arvioidaan olevan esitettyä parempi, mutta vaikutusten arvioinnin tekeminen etukäteen on erittäin vaikeaa.

Esityksen yksityiskohtaiset perustelut

Esityksen 1 luvun 1 pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että esityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on yksityisten työvoimapalveluiden seuraamiseksi oikeus saada yksityisiä työvoimapalveluja tarjoavilta tai niitä edustalta yhteisöltä yksityisiä työvoimapalveluja koskevia tietoja. Työttömyyskassan olisi pyynnöstä annettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedot työhön välitettyjen henkilöiden määrästä ammattiryhmittäin, työnvälityspalveluja käyttäneiden asiakkaiden määrästä sekä muista tarjoamistaan työnhakuun liittyvistä palveluista. Annettavista tiedoista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1073/2012) 36 §:ssä.

Käytännössä työllistymistä tukevat palvelut voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työttömyyskassat julkaisevat avoimilla nettisivuillaan linkkilistauksia avoimien työpaikkojen löytämiseksi sekä jäsenpalvelussa mahdollisesti kohdennetumpia listauksia avoimista työpaikoista, koulutuksista tai muista valmennuksista. Näin ollen selvyyden vuoksi todetaan, että työttömyyskassoilla ei kuitenkaan tulle olemaan tietoa työhön välitettyjen henkilöiden määrästä, koska kassalla sen toiminnan luonteen vuoksi tuskin on tietoa siitä, onko jäsen ottanut yhteyttä työnantajaan työpaikkailmoituksen perusteella ja onko työsuhdetta muodostunut. Vaikka työttömyyskassa luovuttaisi jäsenen suostumuksella tämän yhteystiedot työnantajalle, työttömyyskassa tuskin saanee tietoa siitä, että onko työsuhdetta muodostunut. Näin ollen todetaan, että työttömyyskassat voivat luovuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle sen tarvitsemia tietoja, mutta kaikki tietoja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitetussa laajuudessa työttömyyskassoilla ei tulle olemaan.

Saman pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan myös, että työttömyyskassan ilmoittamat avoimet työpaikat eivät voisi olla pelkästään työttömyyskassan jäsenten nähtävillä, vaan ne tulisi julkaista esimerkiksi kassan avoimilla verkkosivuilla. Tähän liittyen todetaan, että työttömyyskassojen suunnitelmissa ei ole oman työnvälitysalustan rakentaminen, vaan jo olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen. Mahdollista voisi olla esimerkiksi se, että jäsenpalvelussa tuotaisiin esiin esimerkiksi viisi uusinta Työmarkkinatorin ja muun mahdollisen palveluntarjoajan avointa työpaikkaa, jotka vastaavat jäsenen asuinpaikkaa ja koulutustaustaa. Mahdollisena toteutuksena voi olla se, että tästä näkymästä jäsen voisi siirtyä esimerkiksi Työmarkkinatorin tai muun palveluntarjoajan palveluun tarkastelemaan avointa työpaikkaa tarkemmin ja hakemaan työpaikkaa niin halutessaan. Kuitenkaan mitään omaa työnvälityksen alustaa ei siis ole suunniteltu toteutettavaksi. Yhteisjärjestö on ollut mukana lainsäädännön valmistelukokouksissa, joiden yhteydessä on saatu tieto, että riittävää olisi tuoda avoimille nettisivuille tietoon avoimia työpaikkoja julkaisevien tahojen tiedot lisäämällä linkit palveluntarjoajien nettisivuille. Yhteisjärjestö toivoo, että tämä voitaisiin tuoda perusteluteksteissä selvästi esiin.

Pykälän 60 a:n yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 24. todetaan, että ”pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että työttömyyskassa voisi jäsenen suostumuksella salassapitosäännösten estämättä luovuttaa eräitä jäsenen henkilötietoja työnantajalle ja palveluntuottajalle. Luovutettavat tiedot olisivat ehdotuksen mukaan jäsenen nimi ja yhteistiedot.” Yhteisjärjestö tuo kohteliaimmin huomioon, että pykälässä on kirjoitusvirhe. Lisäksi Yhteisjärjestö katsoo, että ammatti- ja koulutustieto olisi tarpeellinen työnantajalle tai palveluntarjoajalle välitettävä tieto ja se tulisikin lisätä 60 a §:ään.

Muuta lausuttavaa

Nykytilan arviossa sivulla 3. mainitaan, että palkansaajakassoja on 15 ja yrittäjäkassoja on yksi. Vuoden 2024 alusta palkansaajakassojen lukumäärä on ollut 13 ja yrittäjäkassoja on yksi. Sivulla 9. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön ja YTK Työttömyyskassan nimet on kirjoitettu pienellä kirjaimella.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo myös, että esitykseen tulisi lisätä lainsäädäntömuutos siitä, että myös työttömänä voisi liittyä työttömyyskassaan. Syyskuusta alkaen työssäoloehto kertyy maksuperusteisesti ja työssäoloehtoa voi toisin sanoen kerryttää myös sellaiselta kuukaudelta, jolla työskentelyä ei tapahdu. Näin ollen katsotaan, että työttömyyskassaankin pitäisi voida liittyä, vaikka ei olisikaan liittymishetkellä työssä. Muutos olisi looginen myös työllistymistä tukevien palveluiden ja kokonaisuuden kannalta.

Lopuksi todetaan, että esitetyt muutokset ovat toimeenpantavissa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto työryhmän mietinnöstä julkisuuslain ajantasaistamisesta

VN/27452/2020

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudestaan antaa lausunto.

Työttömyyskassoista ja niiden toiminnasta säädetään työttömyyskassalaissa. Työttömyyskassat eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan viranomaisia, vaan yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Työttömyyskassojen tehtäväksi on annettu työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten järjestäminen jäsenilleen. Työttömyyskassojen nykyiset tehtävät ovat selvästi julkisen hallintotehtävän hoitamista.

Yhteisjärjestö toteaa, että soveltamisalan laajentamisesta julkisen vallan käytöstä julkisen hallintotehtävän hoitamiseen voi seurata hallinnollisen työn lisääntymistä asiakirjahallinnon järjestämisestä salassa pidettävän ja julkisen materiaalin erottamiseksi ja tietopyyntöjen käsittelemiseksi. Tämä voi osaltaan nostaa kassojen hallintokuluja.

Jos soveltamisalaa laajennetaan, lainsäädännöllä tulisi selkeästi määritellä ja turvata julkista hallintotehtävää hoitavan organisaation salassa pidettävät intressit kuten liikesalaisuuksien, asiakkaiden, henkilökunnan ja yhteistyökumppanien tietojen suoja selkeillä säännöksillä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

VN/5137/2022

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Muistion sivulla 25 todetaan, että ”Valmiuslakityöryhmän alustavan arvion mukaan varautumisvelvollisuus olisi perusteltua ja johdonmukaista ulottaa näiden lisäksi myös varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolisiin yhteisöihin ainakin siltä osin kuin kyse on julkisten hallintotehtävien hoitamista varten lailla perustetuista tai niitä hoitamaan velvoitetuista toimijoista. Lähtökohtaisesti ei ole perusteita kohdella tällaista toimintaa varautumisvelvollisuuden osalta eri tavoin riippuen siitä hoitaako tehtävää viranomainen vai yksityinen.” Sivulla 26 mainitaan toimijoita, jotka jäisivät varautumisvelvoitteen ulkopuolelle, kuten julkista hallintotehtävää viranomaishyväksynnällä hoitavat toimijat.

Työttömyyskassoista ja niiden toiminnasta säädetään työttömyyskassalaissa. Työttömyyskassojen tehtäväksi on annettu työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten järjestäminen jäsenilleen. Työttömyyskassojen nykyiset tehtävät ovat selvästi julkisen hallintotehtävän hoitamista.

Työttömyyskassat eivät ole viranomaisia, vaan yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Kassan toiminnassa on piirteitä yksityisen toiminnasta. Esimerkiksi kassat rinnastetaan muun muassa tietosuojasanktioiden osalta yksityisiin toimijoihin. Lisäksi on huomattava, että kassat toimivat keskenään kilpailutilanteessa ja markkinaoikeus on katsonut työttömyyskassan rinnastuvan elinkeinoharjoittajaan kilpailutilanteessa.

Lainvalmistelussa työttömyyskassoja on luonnehdittu oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellisiksi yhteisöksi esimerkiksi hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta (HE 14/2020 vp, s. 4), jossa ehdotettu sääntely on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 33/2020 vp).

Työttömyyskassat eivät myöskään ole lailla perustettuja. Työttömyyskassan perustamisesta säädetään työttömyyskassalain 2 pykälässä. Pykälän mukaan työttömyyskassa perustetaan kassan säännöt sisältävällä sopimuskirjalla, jonka vähintään kymmenen kassan jäseneksi aikovaa henkilöä allekirjoittaa. Edelleen pykälän mukaan toimiluvan uuden kassan perustamiselle myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Näin ollen Yhteisjärjestö toteaa, että työttömyyskassat oikeudelliselta luonteeltaan poikkeavat monista muista toimijoista.

Yhteisjärjestö toteaakin, että valmiuslain soveltamisalaan tulisi selkeästi määritellä, että koskeeko varautumisvelvollisuus myös työttömyyskassoja.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä työvoimapalveluiden uudelleen järjestämiseen liittyvien lakien, valmiuslain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta

VN/23400/2023

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Muutoksilla on hyvin vähäisiä vaikutuksia työttömyyskassoihin. Työttömyyskassojen toimeenpanoon vaikuttaa työttömyysturvalain 2 a luvun 9 §:ää koskeva muutos, jolla korvaukseton määräaika voidaan asettaa takautuvasti, jos työttömyyden päättymistä koskevat työnhakijan ilmoittamat tiedot osoittautuvat myöhemmin perättömiksi eikä palveluita ole järjestetty työnhakijan ilmoittamien tietojen takia. Tämä muutos voi lisätä takaisinperintätapauksia työttömyyskassoissa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

VN/23793/2023

Lausuttavaa ansiopäivärahan määrän alentamista koskevasta ehdotuksesta?

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudestaan antaa lausunto.

Esityksen mukaan ansiopäivärahaa alennettaisiin ensimmäisen kerran, kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä ja toisen kerran, kun sitä on maksettu 170 työttömyyspäivältä. Lisäksi esityksen mukaan työttömyyspäivät (40/170 päivää) laskettaisiin vastaavalla tavalla kuin etuuspäivät huomioidaan lain 6 luvun 7 §:n mukaisessa enimmäisajassa. Näin toteutettuna malli ei aiheuttaisi ylimääräisen laskurin rakentamista työttömyyskassojen maksatusjärjestelmiin. Yhteisjärjestö haluaa kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kyseisen lainkohdan mukaan enimmäisaikaan luetaan myös tietyissä tilanteissa toisesta EU/ETA-maasta maksetut työttömyyspäivärahapäivät sekä ne työttömyyspäivät, joilta Kela on maksanut peruspäivärahaa. Jos Kelan peruspäivärahan suuruisena maksetut päivät otettaisiin huomioon 40/170 päivän enimmäisajassa alennetun päivärahan yhteydessä, se tarkoittaisi, että näiltä henkilöiltä poistuisi mahdollisuus saada täyttä, alentamatonta ansiopäivärahaa enimmäisajan alusta alkaen. Tällainen tilanne voi tulla vastaan, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon, mutta ei vielä työttömyyskassan jäsenyysehtoa. Tältä osin esitykseen olisi hyvä tarkentaa, että työttömyyspäivillä tarkoitetaan kaikissa tilanteissa vain ansiopäivärahana maksettavia päiviä.

Ehdotetun alennetun päivärahan siirtymäsäännöksestä johtuu, että toimeenpanossa, järjestelmämuutoksissa sekä neuvonnassa tulee huomioida, että ansiopäivärahaa voidaan maksaa alentamattomana vielä pitkänkin ajan lain voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt ennen lain voimaantuloa, sovelletaan yhä nykyistä 26 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Jos henkilö jää työssäoloehdon täytyttyä hyväksyttävän syyn takia pois työmarkkinoilta esimerkiksi perhevapaan takia, voi hän tulla päivärahan hakijaksi vasta useita vuosia viimeisimmän työn päättymisestä. Tällaisen palkansaajan kohdalla kyseinen työssäoloehto huomioidaan ja ansiopäiväraha maksetaan ilman sen alentamista, jos työttömyysetuusoikeus alkaa viimeistään 1.9.2031.

Esitysluonnoksen mukaan ansiopäivärahan tasoon vaikuttavien työttömyyspäivien määrä alkaisi alusta, kun työnhakija on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon ja palkansaajan ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Ansiopäivärahan alentaminen 25 prosentilla merkitsee pysyvää muutosta etuuden määrään henkilöillä, jotka ovat siirtyneet työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n mukaisille lisäpäiville. Tämä johtuu siitä, että lisäpäiville siirtyneillä ei ole mahdollisuutta täyttää työssäoloehtoa uudelleen, toisin kuin muilla ansiopäivärahan saajilla. Esitysluonnoksen mukaan ansiopäivärahan alentaminen voisi kohdistua niihin, jotka ovat oikeutettuja lisäpäiviin ja kuuluvat ikäluokkiin 1961–1964. Lisäksi mainitaan, että nämä ikäluokat alkavat saada etuutta lisäpäivien perusteella vuosina 2026–2029, kun enimmäisaika heillä on alkanut lain voimaantulon jälkeen. Yhteisjärjestö toteaa tähän, että lisäpäiville siirtyneille on jo maksettu ansiopäivärahaa alennettuna heti 40 työttömyyspäivän ja edelleen alennettuna 170 työttömyyspäivän jälkeen, kuten muillekin päivärahan saajille.

Yhteisjärjestön arvion mukaan kahden kuukauden jälkeen tehtävä porrastus koskisi noin kahta kolmannesta ansiosidonnaisen saajista. Myöhempi leikkaus taas vaikuttaisi 20–30 prosenttiin saajista. Keskimääräinen täysi päiväraha viime vuonna oli noin 1 600 euroa kuukaudessa ja laskisi kahden kuukauden jälkeen 1 280 euroon. Porrastuksen vaikutus olisi pääsääntöisesti 200–500 euroa kuukaudessa, mitä voidaan pitää huomattavana etuusleikkauksena. Huomioitavaa on, että 20 prosentin etuusleikkaus tapahtuisi jo 40 työttömyyspäivän jälkeen.

Työttömyysturvaa koskevista muista leikkaustoimenpiteistä on jo säädetty hallituksen esityksellä 73/2023 vp. Kun otetaan huomioon kaikki vuoden 2024 työttömyysturvaa koskevat leikkaukset, voi leikkausten yhteisvaikutus muodostua hyvin merkittäväksi. Nimittäin esimerkiksi porrastus, lapsikorotuksen poisto ja suojaosan poisto kohdistuvat osin samoihin henkilöihin. Edellä mainittujen leikkausten yhteisvaikutus voi olla jopa yli 50 prosentin etuusleikkaus lähtötasoon nähden. Näin ollen tietyillä ryhmillä työttömyysturvan leikkausten kokonaisvaikutukset ovat erittäin merkittäviä.

Lausuttavaa palkkatuettua työtä ja työssäoloehtoa koskevasta ehdotuksesta?

Esityksen mukaan jatkossa palkkatuettu työ ei lähtökohtaisesti kerryttäisi työssäoloehtoa. Alentuneesti työkykyisen palkkatuetusta työstä kertyisi kuitenkin työssäoloehtoa ensimmäisen 10 työssäolokuukauden jälkeen 75 prosenttia työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista.

Esityksen mukaan tieto palkkatukityöstä ja osa-aikaisesta palkkatukityöstä saadaan edelleen työvoimapoliittiselta lausunnolta. Esityksessä ehdotetaan asiasta säädettävän asetuksella. Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että asetuksessa edellytetään työvoimaviranomaista ilmoittamaan kassalle lausunnossa selkeästi se, milloin palkkatukityö on työssäoloehtoa kerryttävä.

Palkkatuetun työn siirtymäsäännöksen takia toimeenpanossa joudutaan aluksi selvittelemään palkkatuetun työ alkamisajankohtaa. Osa-aikaisen palkkatuetun työn ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa, mutta työ ei kerrytä työssäoloehtoa. Tämä edellyttää toimeenpanossa järjestelmänmuutoksia, jotta järjestelmä voi tulkita annetun lausunnon vaikutuksesta työssäoloehdon kertymään.

Esitysluonnoksen mukaan ”Nykytilassa se osa palkkatuettua työsuhdetta, joka ei kerrytä työssäoloehtoa, on hyväksyttävä syy pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Esityksen mukaan palkkatuettu työsuhde pidentäisi työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestollaan.” Lisäksi säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan: ”Työssäoloehdon kertymisen sijasta palkkatuettu työ olisi jatkossa kokonaisuudessaan työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävä tilanne siten kuin luvun 3 §:n 3 momentissa säädetään.”

Esitykseen on hyvä tarkentaa se, pidentääkö alentuneen työkyvyn perusteella myönnetty palkkatukityön jatkokausi tarkastelujaksoa täysimääräisesti, vaikka se kerryttää myös työssäoloehtoa. Tällainen menettely poikkeaisi nykytilasta, jossa tarkastelujaksoa pidentää vain se osa palkkatukityöstä, joka ei kerrytä työssäoloehtoa.

Lisäksi huomiona esitetään, että palkkatukityön ja työssäoloehdon siirtymäsäännösten takia henkilö siirtyisi 12 kuukauden työssäoloehdon piiriin, jos viimeistään 1.9.2024 alkanut palkkatukityön jakso ei päättyessään riittäisikään yksinään kerryttämään työssäoloehtoa.

Lausuttavaa työllistämisvelvoitteen ja siihen liittyvän sääntelyn kumoamisesta?

Lausuttavaa työttömyysturvaseuraamuksia koskevasta ehdotuksesta?

Pidetään kannatettavana, että esityksen mukaan jatkossa palkkatukityö voitaisiin huomioida koko kestoltaan työssäolovelvoitetta tarkasteltaessa.

Lausuttavaa ehdotuksesta, joka koskee luopumista eräistä työssäoloehtoa ja ansiopäivärahan määrä koskevista ikäsidonnaisista poikkeuksista?

Poikkeussäännösten poistamiset selkeyttävät työttömyysturvajärjestelmää, mutta samalla ne heikentävät työttömyysturvan tasoa tietyillä työnhakijoilla. Esimerkiksi nykyisin 58 vuotta täyttäneellä päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen. Nyt esitetään tämän suojasäännön poistamista.

Lausuttavaa vaikutuksista kotitalouksiin?

Lausuttavaa esityksen taloudellisista vaikutuksista (ml. vaikutukset julkiseen talouteen, työllisyyteen ja kuntiin)?

Lausuttavaa vaikutuksista toimeenpanijoihin (ml. vaikutukset työttömyysetuuden maksajiin ja julkisen työvoimapalvelun järjestäjään)?

Ehdotetut muutokset lisäisivät työttömyyskassoissa neuvontatilanteita, edellyttäisivät henkilöstön kouluttamista ja ne aiheuttaisivat muutoksia työttömyyskassojen maksatusjärjestelmiin. Lisäksi työttömyyskassojen tulisi päivittää viestintämateriaalia ja päätöstekstejä.

Yhteisjärjestö haluaa nostaa esiin, että etuuden tason alentaminen työttömyyden alkuvaiheessa lisää työttömyyskassoissa myös korjaustilanteiden määrää. Korjausten määrää lisää se, että täysimääräistä päivärahaa maksetaan suhteellisen lyhyelle ajalle (vain 40 päivälle) työttömyyden alkaessa.

Jos ensimmäisten 40 (/170) päivän ajalle maksettua päivärahaa peritään takaisin tai päivärahaa voidaankin esimerkiksi myöntää jälkikäteen aiemmalle ajalle, aiheutuu näistä nykyistä laajempia korjaustilanteita. Tällaisia tilanteita tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun henkilö on ensin saanut kielteisen lausunnon jonkin työvoimapoliittisen seikan vuoksi (korvaukseton määräaika, päätoiminen yritystoiminta, opinnot tms.), ja työvoimaviranomainen muuttaa lausunnon myönteiseksi hakijan toimitettua asiaan lisäselvitystä. Tällöin kassa voi maksaa päivärahan takautuvasti hylätylle ajalle. Jos kassa on jo ehtinyt maksaa päivärahaa myöhemmälle ajalle, hyvin todennäköisesti ko. ajalle aiheutuu takaisinperintää, kun päiväraha tuleekin maksaa aiemmalle ajalle täysimääräisenä ja jo maksetulle ajalle alennettuna. Ensimmäisille 40/170 päivälle kohdistuva takaisinperintä (silloin, kun päiväraha peritään kokonaan takaisin) aiheuttaa vastaavasti usein tarvetta lisäysmaksuille, kun täysimääräisenä päivärahana maksettava aika siirtyy pidemmälle takaisinperinnän vuoksi.

Lausuttavaa muista vaikutuksista (ml. vaikutukset yrityksiin ja muihin työnantajiin)?

Lausuttavaa siitä miten muutosten vaikutuksia voitaisiin seurata ja arvioida jälkikäteen?

Lausuttavaa voimaantulosta ja siirtymäsäännöksestä?

Ansiopäivärahan maksaminen alennettuna koskisi esityksen mukaan työttömiä, joilta edellytetään uutta 12 kuukauden työssäoloehtoa. Yhteisjärjestö pitää myönteisenä sitä, että uutta 2.9.2024 voimaantulevaa lakia sovelletaan niihin työnhakijoihin, jotka täyttävät uuden 12 kuukauden työssäoloehdon. Ansiopäivärahan tason alentamista ei siis sovelleta niihin henkilöihin, jotka täyttävät työssäoloehtonsa viimeistään 1.9.2024 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, jossa työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa.

Siirtymäsäännöksen kohdan 6 mukaan ennen 2 päivää syyskuuta 2024 täyttyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon perustuvaan ansiopäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 6 luvun 8 §:n 2 ja 3 momenttia. Esitystekstin mukaan 6 luvun 8 §:n 2 ja 4 momentti kumotaan. 3 momenttiin ei tehdä muutoksia. Siirtymäsäännöksessä tulisi näin ollen Yhteisjärjestön ymmärryksen mukaan viitata 6 luvun 8 § 2 ja 4 momenttiin. Sama ilmeisesti erheellinen viittaus toistuu esityksen perusteluissa sivulla 103.

Työssäoloehtoa voi nykyisin kerryttää lain julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JYTPL) 11 luvun 1 § 2 tai 3 momentin mukaisessa työssä tai palvelussa. Päivärahan tasoa ei näissä tilanteissa lasketa uudelleen 6 luvun 8 § 4 momentin perusteella. Siirtymäsäännöksen kohdan 8 mukaan työssäoloehtoa voisi edelleen kerryttää JYTPL:n 11 luvun 1 § 2 tai 3 momentin mukaisessa työssä tai palvelussa nykyisten säännösten mukaan, jos työ tai palvelu alkaa viimeistään 1.9.2024. Kohdassa 8 ei kuitenkaan huomioida päivärahan tason laskemista. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa 1.9.2024 velvoitetyön tai palvelun aloittaneen henkilön työssäoloehto täyttyy nykylainsäädännön mukaan, mutta häneen ei sovelleta nykyisin voimassa olevia päivärahan tason suojauksia. Hakijan kannalta olisi selkeämpää, jos myös nykyistä 6 luvun 8 § 4 momenttia voitaisiin soveltaa silloin, kun työssäoloehto täyttyy JYTPL:n 11 luvun 1 § 2 tai 3 momentin mukaisessa työssä tai palvelussa ja työ tai palvelu on alkanut viimeistään 1.9.2024. Siirtymäsäännöksen muutos on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa työssäoloehto on täyttynyt palvelussa. Tällöin henkilö ei ole saanut palkkaa, jonka perusteella päiväraha voitaisiin laskea uudelleen.

Lisäksi epäselvää on, miten päiväraha määriteltäisiin tilanteessa, jossa henkilön työssäoloehtoon tulisi luettavaksi viimeistään 1.9.2024 alkanutta JTYPL 11 luvun 1§ 2 momentin mukaista palvelua, että muuta työssäoloehtoon huomioitavaa työskentelyä 2.9.2024 jälkeen.

Muuta lausuttavaa esityksestä?

Hallituksen esitysluonnoksen kohdassa 4.2 Pääasialliset vaikutukset (s.53) olevassa taulukossa mainitaan, että vuonna 1959 syntyneillä lisäpäiväoikeus alkaisi 60-vuotiaana. Tässä pitäisi lukea 61-vuotiaana (TTL 6 luku 9 §).

Muutokset ovat toimeenpantavissa, mutta aikataulu on erittäin tiukka ottaen huomioon myös muut syyskuussa voimaan tulevat työttömyysturvaa koskevat muutokset. Toimeenpanon näkökulmasta on kuitenkin järkevää, että muutokset astuvat voimaan samaan aikaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta

Johdanto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksen vaikutukset

Esityksen vaikutuksen työttömyyskassoille on kuvattu oikein.

Vuorotteluvapaan lakkauttaminen voi vähentää työssä jaksamista, erityisesti ikääntyneiden osalta. Se ei myöskään tue tavoitetta työurien pidentämisestä. Lisäksi se voi vähentää työttömien työnhakijoiden työllistymistä, kun i vuorotteluvapaasijaiseksi ei enää palkata työtöntä työnhakijaa. Toisaalta vuorotteluvapaan käyttö ja hyödyt ovat merkittävästi vähentyneet ehtojen kiristämisen takia.

Keskeiset ehdotukset

”Vuorotteluvapaan voisi aloittaa 31.07 2024 mennessä. Tähän mennessä vapaan aloittaneilla olisi oikeus pitää vuorotteluvapaata 180 kalenteripäivän enimmäismäärä. Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.07.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.07.2024.” Esitetyssä tavassa korostuu se, että vuorottelusopimus olisi toimitettava viimeistään 31.7.2024. Oikeutta vuorotteluvapaaseen ei näin ollen olisi, jos posti toimittaisi vuorottelusopimuksen myöhässä. Tämä voi johtaa joissakin yksittäistapauksissa epäoikeudenmukaiselta tuntuviin ratkaisuihin, jos vuorottelusopimus syystä tai toisesta toimitetaan myöhässä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 73/2023 vp)

Johdanto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallitus esittää, että työssäoloehto muutetaan tuloperusteiseksi eli euroistetaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi, kun henkilö on saanut palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa. 465 euron tulo kerryttäisi puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta vastaisi yhtä kokonaista.

Euroistamisessa työssäoloehto kertyy pääsääntöisesti sen kuukauden perusteella, jolloin palkka on maksettu. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Yksi poikkeus on se, jos palkkaa maksetaan tavallisesta palkkarytmistä poiketen yli kuukaudelta, jaetaan palkka vaikuttamaan maksukuukaudelle ja sitä edeltäville kuukausille.

Yhteisjärjestö kannattaa työssäoloehdon euroistamista. Euroistaminen mahdollistaa laajemman tulorekisterin hyödyntämisen. Mahdollisimman laaja tulorekisterin käyttö nopeuttaa etuuskäsittelyä, pienentää hallintokuluja ja vähentää työnantajille aiheutuvaa työtä.

Yhteisjärjestö olisi toivonut, että työssäoloehdon euroistamista ansaintaperusteisesti olisi voitu selvittää tarkemmin. Ansaintaperusteisessa mallissa hyvää olisi ollut se, että muutos olisi nykymalliin nähden pienempi ja etuudensaajalle helpompi ymmärtää. Ansaintaperusteinen malli voisi myös vähentää sattumanvaraisuudesta johtuvia tilanteita, joita työssäoloedon euroistamiseen maksuperusteisesti liittyy.

Sattumanvaraisuudella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kaksi täysin saman jakson työskennellyttä (esim. 3 viikkoa tammikuun lopussa) kerryttää työssäoloehtoa varsin eri tavoilla. Jos toiselle maksetaan palkkaa tammikuussa esim. 950 euroa työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi. Jos toiselle työntekijälle maksetaan palkkaa samasta työstä samalla ajalla esimerkiksi tammikuussa 600 euroa ja helmikuussa lisiä 350 euroa, työssäoloehtoa kertyy tammikuulta puolikas kuukausi ja helmikuulta ei lainkaan.

Esityksessä ehdotetaan myös, että omavastuuaika pidennetään seitsemään päivään, lomakorvausten jaksotus palautetaan, lapsikorotukset poistetaan, suojaosa poistetaan ja työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen.

Esityksen vaikutukset

Työttömyysturvan omavastuuaikaa esitetään pidennettäväksi kahdella päivällä. Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus olisi noin 150 euroa henkilöä kohden.

Lomakorvausten jaksotus tarkoittaa puolestaan, että työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtäisi ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Jaksotus koskisi lomakorvausta, joka maksetaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä. Lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

Työttömyysturvan lapsikorotukset ehdotetaan poistettavaksi. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Lapsikorotuksia ei hallituksen esityksen mukaan maksettaisi työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen. Viime vuonna noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai lapsikorotusta.

300 euron suojaosa työtuloille aiotaan poistaa. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta.

Euroistaminen ei vaikuta etuusoikeuteen tai etuuden määrään juurikaan kokoaikatyötä tekevillä henkilöillä. Työssäoloehto täyttyy molemmissa järjestelmissä ja etuus lasketaan pitkälti samalla tavalla. Työssäoloehto voi kuitenkin joissakin tilanteissa täyttyä tuloperusteisessa mallissa nopeammin kuin työaikaan ja siten ansaintaperusteisessa mallissa. Kuitenkin, kun nyt samalla pidennetään työssäoloehdon pituutta kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, ei ansiopäivärahalle pääsy tämän vuoksi nopeudu.

Osittain työllistyviin euroistamisella on enemmän vaikutuksia. Euroistamisen voi helpottaa pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Ansiosidonnaisen taso voi kuitenkin laskea. Esimerkiksi jäljemmin esiin tuotavalla tavalla puolikkaan kuukauden tulo jaetaan päiväpalkaksi siten, että jakajana ovat täyden kuukauden päivät. Tämä vaikuttaa etuuden määrään laskevasti.

Esityksen arvion mukaan euroistaminen laskisi päivärahojen tasoa keskimäärin 1,9 prosenttia kaikkien ansiopäivärahan saajien keskuudessa. Henkilöitä, joihin muutos kohdistuu, on arviolta 37 prosenttia ansiopäivärahan saajista. Tässä ryhmässä päivärahat laskisivat keskimäärin noin 6 prosenttia. Tähän liittyy kuitenkin suurta hajontaa, ja yksittäisen henkilön kohdalla muutos voi olla huomattavasti suurempikin. Enemmistöllä ansiopäivärahan saajista päivärahan taso ei muuttuisi.

Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen tullee vaikuttamaan erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Nuoret eivät ehdi täyttämään työssäoloehtoa. Muutos olisi esimerkiksi merkittävä heikennys valmistuvien uusien opettajien asemaan, joilla ensimmäinen työpaikka on tyypillisesti koulun lukuvuoden sisälle sijoittuva määräaikaisuus noin elokuusta seuraavan touko-kesäkuun vaihteeseen, mikä tarkoittaisi, että tällainen työ ei, toisin kuin nykyisin, täyttäisi työssäoloehtoa. Myös työttömyysriski on nuorten kohdalla suuri. Pitkäaikaistyöttömät tai henkilöt, joilla on pirstaleinen työura, ovat suuremmassa vaarassa tippua työmarkkinatuelle. Esityksen mukaan muutosten arvioidaan lisäävän työmarkkinatuen saajien määrää noin 15 000 henkilöllä. Arviolta 2 800 henkilöä, jotka nykysäännöksin saisivat työmarkkinatukea, saisi jatkossa ansiopäivärahaa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että työssäoloehdon kertyminen palkkatuetusta työstä aiotaan lopettaa.

Valtiovarainministeriön tekemän arvion mukaan muutos vähentäisi ansiopäivärahan saajien määrää noin 17 prosentilla. Jos työttömyysaste on 6,7 prosenttia, vähennys tarkoittaisi poikkileikkaustilanteessa noin 18 000 henkilöä. Vuositasolla kohderyhmän koko olisi selvästi tätä suurempi, sillä keskimääräinen ansiopäivärahakauden kesto on reilut 100 maksupäivää.

Työssäoloehdon täyttyessä kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa, joka perustuu palkkaan. Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha on noin 1 600 euroa kuukaudessa. Jos työssäoloehto ei täyty, henkilö saa työmarkkinatukea Kelasta. Työmarkkinatuen täysi määrä on noin 800 euroa kuukaudessa.

Voimaantulo

Euroistamisen voimaantulon ajankohdaksi on ehdotettu 2.9.2024. Samaan ajankohtaan on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joista on tarkoitus antaa hallituksen esitys helmikuun 2024 alussa. Kaikkien 2.9.2024 voimaantulevien muutosten tarkkaa sisältöä ei siis vielä tiedetä.

On huomattava, että euroistaminen vaikuttaa ansiosidonnaisen järjestelmän perusteisiin ja on hyvin suuritöinen muutos toimeenpanijan kannalta. Erotuksena muista työttömyysturvan lakimuutoksista euroistaminen vaikuttaa läpileikaten järjestelmiin, ohjeisiin, koulutuksiin ja viestintään.

Euroistaminen on jo pelkästään tietoteknisesti niin suuri uudistus, että järjestelmien toimivuuden testaamiselle pitäisi ehdottomasti olla pari kuukautta aikaa. Syyskuun alun voimaantuloajankohdan osalta on otettava huomioon, että kesä on lomakausi ja ehdotettu voimaantulon ajankohta edellyttäisi sitä, että toteutus pitäisi olla valmiina kesäksi ja testaus suorittaa kesän aikana. Samoin koulutukset ajoittuisivat lomakaudelle, mikä hankaloittaa koulutuksiin osallistumista. Aikatauluna tämä on haastava.

Ajankohtaan 1.1.2025 ajoittuu myös kuntalaskutuksen voimaantulo, mikä vaatii järjestelmäkehitystä ja laskurien rakentamista työttömyyskassoihin. Kuntalaskutuksen valmistelutyöt tulevat ajoittumaan euroistamisen ja muiden muutosten kanssa samaan ajankohtaan.

Näin ollen Yhteisjärjestö toivoo, että euroistaminen otettaisiin käyttöön 1.12.2024. Voimaantulon ajankohta 1.9.2024 kasvattaa riskejä, että valmistelutöitä ja riittävää testaamista ei ehditä tekemään ajoissa. Näin nopea aikataulu nostaa myös entisestään järjestelmäkustannuksia, kun töitä voidaan joutua tekemään ylitöinä.

Jäsenyysehto

Esityksessä ehdotetaan, että palkansaajan jäsenyysehto muutettaisiin viikkokohtaisesta tarkastelusta kuukausikohtaiseksi ja pidennettäisiin työssäoloehtoa vastaavasti 12 kuukauteen. Koska jatkossa ei enää selvitettäisi sitä, minä tosiasiallisina päivinä kalenterikuukauden sisällä työtunnit on tehty, vaan kyse olisi pääsääntöisesti palkan maksuajankohtaan perustuvasta kalenterikuukausikohtaisesta tarkastelusta, työssäoloehtokuukausien kertymisessä huomioitaisiin sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana työttömyyskassan jäsenyys olisi alkanut. Kalenterikuukausi voitaisiin lukea työssäoloehtokuukausien määrään, vaikka jäsenyys olisi alkanut kuukauden viimeisenä päivänä. Oikeus ansiopäivärahaan voisi kuitenkin alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto olisi täyttynyt.

Ehdotetussa mallissa oikeus ansiopäivärahaan voisi siis alkaa vasta sen jälkeen, kun koko 12 kuukauden jäsenyysehto on täyttynyt. Tällaisissa tilanteissa jäsen joutuisi työssäoloehdon täyttymisen jälkeen hakemaan Kelasta peruspäivärahaa siihen saakka, kun jäsenyysehto on täyttynyt. Kyse on hyvin lyhytaikaisesta siirtymästä ensin Kelan etuuksien asiakkaaksi ja sen jälkeen työttömyyskassan ansiopäivärahalle. Lomakorvauksen jaksotus voisi aiheuttaa sen, että henkilö siirtyisi hakemaan etuutta Kelalta, mutta lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi päivärahaa ei jäisi maksettavaksi, kunnes jäsenyysehto olisi täyttynyt ja henkilö siirtyisi takaisin kassan asiakkaaksi.

Esimerkki 1:

Määräaikainen kokoaikatyö 15.1. – 31.12.2025. Palkka maksetaan työntekokuukauden viimeisenä päivänä, jolloin maksuperusteisesti työssäoloehtokuukausia olisivat tammi-joulukuu (12 kk). Henkilö liittyy työttömyyskassan jäseneksi 27.1.2025. Työssäoloehto täyttyy 31.12.2025 mennessä. Kahdentoista kuukauden jäsenyysehto täyttyy 26.1.2026., ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan tämän jälkeen. Henkilö hakee työttömyysetuutta Kelasta 1.1. – 26.1.2026, mutta työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus estää etuuden maksamisen kuukauden ajalle. Henkilö siirtyy asioimaan kassaan jäsenyysehdon täytyttyä 27.1. lukien.

Esimerkki 2:

Määräaikainen kokoaikatyö 15.1. – 31.12.2025. Palkka maksetaan työntekokuukauden viimeisenä päivänä, jolloin maksuperusteisesti työssäoloehtokuukausia olisivat tammi-joulukuu (12 kk). Henkilö liittyy työttömyyskassan jäseneksi 10.1.2025. Työssäoloehto täyttyy 31.12.2025 mennessä. Kahdentoista kuukauden jäsenyysehto täyttyy 9.1.2026., ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan tämän jälkeen. Henkilö hakee työttömyysetuutta Kelasta 1.1. – 9.1.2026, mutta 7 päivän omavastuuajan vuoksi maksettavaa ei jää. Henkilö siirtyy asioimaan kassaan jäsenyysehdon täytyttyä 10.1. lukien.

Yhteisjärjestö viittaa myös Finanssivalvonnan antamaan lausuntoon 12.9.2023. “Asiassa jää tulkinnanvaraa jäsenyyden alkamishetken osalta sen suhteen, miten ja mistä ajankohdasta työn työssäoloehdon kerryttävyyttä arvioidaan. Palkan maksuajankohdan mukainen arvio voisi siirtää jäsenyyden alkamishetkeä paljonkin, jos palkka maksettaisiin työntekokuukautta myöhemmin. Onko kuitenkin tarkoitettu, että työttömyyskassan jäseneksi voi päästä palkan maksuajankohdasta riippumatta työnteon tosiasiallisesta alkamisajankohdasta lukien ainakin, jos työ myöhemmin arvioituna on sellaista, joka voi täyttää työssäoloehdon.” Miten esimerkiksi toimittaisiin tilanteessa, jossa palkka maksetaan esimerkiksi puolitoista kuukautta työn tekemisen jälkeen? Käytännössä tämä on jäsenten kannalta hyvin merkittävä kysymys.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että jäsenyysehto olisi 10 kuukautta. Muutoksella voitaisiin välttää lyhytaikaiset etuudenhakijan siirtelyt maksajalta toiselle.

Vaihtoehtoisesti Yhteisjärjestö ehdottaa, että jäsenyysehdon täyttämiseen ei vaadittaisi täyttä 12 kalenterikuukautta, vaan riittäisi, että henkilö on ollut jäsenenä 12 edellisen sellaisen kuukauden aikana, jotka on luettu hänen työssäoloehtoonsa. Näin ollen ehdotetaan esimerkiksi säännösmuutoksena, että ” Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 12 edellisenä kuukautena ja joka kuukausina, joina on ollut vakuutettuna, on täyttänyt 3 §:n 1 momentin mukaisen työssäoloehdon”.

Ehdotettu muutos vähentäisi tilanteita, joissa henkilölle joudutaan työttömyyden alussa maksamaan peruspäivärahaa ennen ansiopäivärahaoikeuden alkamista sen vuoksi, että vaikka hän on kerryttänyt 12 työssäoloehtokuukautta, hän ei ole kuitenkaan täyttänyt jäsenyysehtoa, koska jäsenyys ei ole kestänyt 12 täyttä kuukautta. Muutos selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi toimeenpanoa sekä vähentäisi Kela-kassa-siirtoja. Näin jäsenyysehdon kertyminen olisi myös yhdenmukainen työssäoloehdon kanssa. Työssäolonkaan ei tuloperusteissa järjestelmässä tarvitse kestää 12 täyttä kuukautta täyttääkseen työssäoloehdon, vaan lyhyempikin työskentely riittää, kunhan työstä maksettu tulo 12 kuukauden aikana täyttää vaaditun määrän.

Tarkastelujakso

Esityksen mukaan työssäoloehtoa pidennetään 26 kalenteriviikosta 12 kalenterikuukauteen, mutta tarkastelujaksoon ei esitetä muutosta. Jos työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan puolikkaista työssäoloehtokuukausista, kestää työssäoloehdon kerryttäminen 24 kuukautta. Tähän nähden esitetty 28 kuukauden tarkastelujakso on melko lyhyt. Yhteisjärjestö esittää, että myös tarkastelujaksoa pidennettäisiin. Esimerkiksi yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta.

Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka ja ansiopäivärahan määrä

Tuloperusteinen työssäoloehto voisi kertyä ehdotuksen mukaisesti koko kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 930 euroa kuukaudessa ja puolelta kuukaudelta, jos palkkatuloa on ollut vähintään 465 euroa. 930 euron tuloraja on valittu työssäoloehtoa kerryttäväksi alarajaksi siitä syystä, että tuloilla kertyisi juuri ja juuri ansio-osaa. Jos puolikkaan kuukauden (tulot 465–929 euroa) jakaja on esitetty 21,5, puolikkailta kuukausilta ei kerry lainkaan ansio-osaa.

Näin ollen tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtyminen vaikuttaa henkilöiden työttömyysetuuden tasoon. Keskimääräinen päiväpalkka saataisiin jakamalla työssäoloehdon kertymiskuukausina maksettu palkka 21,5:llä siitä riippumatta, kerryttäisikö palkka työssäoloehtoa kokonaisen kuukauden vai puolikkaan kuukauden. Kun työssäoloehto kertyisi pelkästään kokonaisista työssäoloehtokuukausista, päiväpalkan jakaja olisi vähintään 258 (12 x 21,5) ja kun puolikkaista työssäoloehtokuukausista, jakaja olisi 516 (24 x 21,5). Käytännössä tämä laskusääntö tarkoittaa sitä, että erityisesti puolikkaiden kuukausien laskennan on tarkoitettu olevan säästötoimenpide.

Yksinkertaistettu esimerkki: 3 viikon työstä maksetaan 1 000 euroa palkkaa. Jos palkka maksetaan yhdellä keralla, kertyy työstä yksi työssäoloehtokuukausi ja päiväpalkaksi muodostuu 1 000 euroa / 21,5 = 46,51 euroa. Jos 1 000 euron palkka maksetaan kahdessa erässä 500 euroa yhden kuukauden aikana ja 500 euroa toisen kuukauden aikana, kertyy samasta työstä kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta ja päiväpalkaksi muodostuu 1 000 euroa / (21,5*x2) = 23,26 euroa. Näin ollen laskennallinen päiväpalkka on merkittävästi paljon pienempi, vaikka tehty työ ja saatu palkka on sama.

Yhteisjärjestö haluaa tuoda esiin, että tällä tavalla toteutettavan työttömyysturvan säästötoimenpiteen kohdentumista ja vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Yhteisjärjestön arviona on, että säästötoimenpide tulisi kohdistumaan erityisesti pienituloisiin palkansaajiin ja katkonaista työuraa tekeviin, joiden kuukausitulot ovat lähellä työssäoloehdon raja-arvoja. Soviteltua ansiopäivärahaa sai vuonna 2022 noin 101 000 palkansaajaa. Puolikkaiden kuukausien vaikutus tullee näkymään varsinkin soviteltua päivärahaa saavissa henkilöissä. Ansio-osan mahdollinen menetys tai merkittävä alentuminen voi vastaavasti lisätä muita etuusmenoja, kuten esimerkiksi lisääntyneenä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeena. Puolikkaiden kuukausien laskentasääntö voi myös luoda uuden kannustinloukun työn vastaanottamiseksi. Eli jos lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn palkka jää alle 930 euron, sillä voi olla huomattava ansiopäivärahan tasoa alentava vaikutus.

Yhteisjärjestö ehdottaa, että tulot välillä 465–929 euroa kerryttävät puoli kuukautta työssäoloehtoa, mutta jos henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksolta löytyy 12 kokonaista työssäoloehdon täyttävää kuukautta, päiväraha määriteltäisiin näiden kuukausitulojen perusteella. Puolikkaat kuukaudet huomioitaisiin vain, jos työssäoloehto ei tarkastelujakson aikana täyttyisi kokonaisilla kuukausilla. Vaihtoehtoisesti esitetään harkittavaksi, että puolen kuukauden jakajana käytettäisiin 21,5 sijasta lukua 10,75 (21,5 / 2).

Tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu (työttömyysturvalain 5 luku 4 b §)

1.1.2023 tulleen lakimuutoksen myötä kuukautta pidemmältä ajalta maksetun palkan jakaminen työttömyysetuuden sovittelussa edellyttää, että palkka on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen. STM:n antamien 4 luvun soveltamisohjeiden mukaan tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamisena ei pidetä esim. tilannetta, jossa työsuhteen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä maksetaan palkka ensimmäiseltä täydeltä palkanmaksujaksolta ja sitä edeltävältä vajaalta palkanmaksujaksolta.

Sovittelutilanteessa palkka/työaika huomioidaan tällaisessa tilanteessa maksupäivän mukaiselle jaksolle, eli niitä ei laiteta vaikuttamaan eteenpäin. Tuloperusteisessa työssäoloehdossa tällainen tilanne kuitenkin katsottaisiin olevan tavanomaisesta poikkeava palkanmaksu, mikä edellyttäisi palkan jakamista kahdelle kuukaudelle. Toimeenpanon kannalta selkeintä olisi, että tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeamista tulkittaisiin samalla tavalla sovittelussa ja työssäoloehdon seurannassa.

Tilanteet, joissa kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta

Esityksen mukaan, jos kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, palkka jaettaisiin vaikuttamaan maksukuukausi mukaan lukien yhtä monelle sitä edeltävälle tai seuraavalle kalenterikuukaudelle, kuin jona palkkaa on ansaittu. Esityksessä lisäksi mainitaan, että palkkaa jaettaisiin käytännössä pääosin maksukuukautta edeltävälle ajalle, koska käytännössä palkan jakaminen eteenpäin edellyttäisi sitä, että palkkaa on maksettu työntekokuukautta ennen.

Palkanmaksu voi tapahtua pitkältä ajalta etukäteen (vuosilomapalkka lomautetuille, ennakkopalkka luovilla aloilla) tai huomattavasti jälkikäteen (tulospalkat eri aloilla, rakennusalan urakkapalkka tai opetusalalla palkka voidaan maksaa kerralla koko lukukaudelta). Näissä tilanteissa malli johtaisi siihen, että työssäoloehdon kertymistä voi olla hankalampi ymmärtää ja ennakoida, koska palkanmaksutapa saattaa aiheuttaa työssäoloehdon takautuvan kertymisen ja täyttymisen. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, ansainta-aikoja ei aina saada tulorekisteristä, joten tietoja voidaan joutua tiedustelemaan hakijalta sekä työnantajalta.

Omavastuuajan muuttaminen tuloperusteiseksi

Hallituksen esitysluonnoksen sivulla 79 todetaan, että ”Valmistelun aikana nousi kuitenkin esiin mahdollisuus muuttaa myös omavastuuajan kertyminen tuloperusteiseksi, minkä myötä työttömän ajan kulumisen seuraamisen sijasta työttömyysetuusoikeus alkaisi vasta sen jälkeen, kun ensin on saatu pidätettyä henkilöltä seitsemän kokonaan työttömän päivän työttömyysetuus. Valmistelun aikataulun vuoksi tämän vaihtoehdon arviointi on kuitenkin jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan.” Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa, että työttömyysturvan omavastuuaika muutettaisiin tuloperusteiseksi. Samalla olisi järkevää poistaa 8 viikon enimmäisaikarajoitus.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (HE 75/2023)

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Esityksessä ehdotetaan, että eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset jäädytettäisiin hallituskaudeksi. Tämä tarkoittaisi, että indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä vuosina 2024–2027 ja näiden tiettyjen etuuksien määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Esityksen mukaan ehdotettua indeksitarkistusten jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla. Indeksikorotusten jäädytystä koskevan esityksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Ehdotettu indeksikorotusten jäädytys koskisi melkein kaikkia työttömyyskassojen maksamia etuuksia: ansiopäivärahaa, vuorottelukorvausta ja liikkuvuusavustusta. Muutos vaikuttaa siten kaikkiin etuuden saajiin. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla.

Indeksikorotusten jäädytystä koskeva muutos on toimeenpantavissa. Toimeenpanon kannalta indeksien jäädyttäminen edellyttää vähäisiä muutoksia työttömyyskassojen tietojärjestelmiin.

Ensi vuodelle on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joilla on työttömyysturvaan heikentävä vaikutus. Näitä toimia ovat esimerkiksi ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon pidennys sekä työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto. Indeksijäädytystä koskevassa esityksessä todetaan, että indeksitarkistusten tekemättä jättämisen taloudellinen merkitys ei yksilötasolla välttämättä näyttäydy kovin merkittävänä, mikäli asiaa arvioidaan yksittäisten etuuksien kautta sekä yksittäisenä vuotena. Ansiopäivärahan saajalla taloudellinen vaikutus on kuitenkin merkittävä ottaen huomioon samaan aikaan ajoitetut muut heikennykset työttömyysturvaan. Yhteenlaskettujen leikkausten vaikutus on niin suuri, että se voi johtaa isossa kuvassa asumistuen ja toimeentulotuen lisääntyneeseen tarpeeseen. Nykyisin näiden etuuksien tarve ansiosidonnaista saavien joukossa on verrattain pieni. Huolestuttavaa on myös se, että työttömyysturvaan kohdistuvat muutokset kohdentuvat samoille henkilöille ja erityisesti ne näkyvät pitkään työttömyysturvaa saavilla.

Pidetään kannatettavana, että indeksijäädytykselle on asetettu takaraja. Esityksen mukaan indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi kuitenkin enintään 10,2 % eli lakia sovellettaisiin enintään niin kauan, kunnes tämä takaraja saavutetaan. Takarajan saavuttamisen jälkeen jäädytyksen piirissä olevat etuudet ja rahamäärät nousisivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Työssäoloehtoa on ehdotettu muutettavaksi tuloperusteiseksi 2.9.2024 alkaen (HE 73/2023 vp). Indeksijäädytyksen on tarkoitus koskea myös työssäoloehdon euromääräistä tulorajaa. Näin ollen Yhteisjärjestö pyytää tarkentamaan lopullista hallituksen esitystä siten, että esitykseen lisätään maininta tai viittaus indeksijäädytysten soveltumisesta myös työssäoloehdon tulorajaan, jos eduskunta hyväksyy työttömyysturvalakiin esitetyt muutokset työssäoloehdon tuloperusteisuudesta (hallituksen esitys s. 42 kappale 10.1).

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 73/2023 vp)

Johdanto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa.

Hallitus esittää, että työssäoloehto muutetaan tuloperusteiseksi eli euroistetaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi, kun henkilö on saanut palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa. 465 euron tulo kerryttäisi puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta vastaisi yhtä kokonaista.

Euroistamisessa työssäoloehto kertyy pääsääntöisesti sen kuukauden perusteella, jolloin palkka on maksettu. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Yksi poikkeus on se, jos palkkaa maksetaan tavallisesta palkkarytmistä poiketen yli kuukaudelta, jaetaan palkka vaikuttamaan maksukuukaudelle ja sitä edeltäville kuukausille.

Yhteisjärjestö kannattaa työssäoloehdon euroistamista. Euroistaminen mahdollistaa laajemman tulorekisterin hyödyntämisen. Mahdollisimman laaja tulorekisterin käyttö nopeuttaa etuuskäsittelyä, pienentää hallintokuluja ja vähentää työnantajille aiheutuvaa työtä.

Yhteisjärjestö olisi toivonut, että työssäoloehdon euroistamista ansaintaperusteisesti olisi voitu selvittää tarkemmin. Ansaintaperusteisessa mallissa hyvää olisi ollut se, että muutos olisi nykymalliin nähden pienempi ja etuudensaajalle helpompi ymmärtää. Ansaintaperusteinen malli voisi myös vähentää sattumanvaraisuudesta johtuvia tilanteita, joita työssäoloedon euroistamiseen maksuperusteisesti liittyy.

Sattumanvaraisuudella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kaksi täysin saman jakson työskennellyttä (esim. 3 viikkoa tammikuun lopussa) kerryttää työssäoloehtoa varsin eri tavoilla. Jos toiselle maksetaan palkkaa tammikuussa esim. 950 euroa työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi. Jos toiselle työntekijälle maksetaan palkkaa samasta työstä samalla ajalla esimerkiksi tammikuussa 600 euroa ja helmikuussa lisiä 350 euroa, työssäoloehtoa kertyy tammikuulta puolikas kuukausi ja helmikuulta ei lainkaan.

Esityksessä ehdotetaan myös, että omavastuuaika pidennetään seitsemään päivään, lomakorvausten jaksotus palautetaan, lapsikorotukset poistetaan, suojaosa poistetaan ja työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen.

Esityksen vaikutukset