Siirry sisältöön

Lausunnot

Työ- ja elinkeinoministeriö 10.9.2019

Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö eräiden työttömyysturva- ja vuorotteluvapaatehtävien mahdollisesta siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen vastuulle (TEM/1116/00.06.02/2019)

Työ- ja elinkeinoministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt työttömyyskassoilta vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1 Minkä suuruiseksi mahdollisesta tehtäväsiirrosta aiheutuva henkilöstömäärän lisäys arvioidaan käsittelytyö ja neuvonta huomioon ottaen?

2 Millaisin keinoin lisäresurssitarve ja siirtyvien tehtävien edellyttämä osaaminen olisi tarkoituksenmukaista turvata?

Työ- ja elinkeinoministeriö toivoo ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi, että vastauksessa tuodaan esille asiaan liittyviä näkökulmia monipuolisesti, esimerkiksi

  • toimintamenojen rahoitus,
  • henkilöstövaikutukset,
  • osaamisen varmistaminen ja kehittäminen,
  • tietojärjestelmien muutokset,
  • järjestelyt työn tekemiseksi muualla kuin organisaationne päätoimipaikalla.

3 Mitä muita mahdollisen tehtäväsiirron toimeenpanon käynnistämiseen ja osaamisen varmistamiseen liittyviä asioita valmistelussa olisi syytä ottaa huomioon?

Toimintamenojen rahoitus

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää ehdottoman tärkeänä, että tehtävien siirron aiheuttama taloudellinen rasite korvataan työttömyyskassalle täysimääräisenä valtion varoista. Kyse on tehtävistä, jotka on tähän saakka rahoitettu valtion varoista eikä ole kohtuullista siirtää näiden tehtävien hoitamista työttömyyskassalle jäsenmaksulla rahditettavaksi.

Tehtävien siirto aiheuttaa työttömyyskassalle kustannuksia muun muassa lisääntyvänä henkilöstömenona, tietojärjestelmämuutoksina ja -ylläpitomenoina, henkilökunnan koulutusmenona sekä tila- ja laitteistokuluina. Osa kuluista on siirtymävaiheeseen kertaluontoisesti liittyviä ja osa lisää työttömyyskassan menoja senkin jälkeen, kun siirtymävaihe on ohitettu.

Sekä kertaluontoiset kulut että jatkuva kululisäys tulee korvata työttömyyskassoille.

Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen

Yksi keino osaamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa olisi, että työttömyyskassat vastaanottaisivat TE-hallinnosta siirtyvää henkilö st ö ä. Toinen keino on toteuttaa työttömyyskassoissa työjärjestelyjä ja rekrytoida tarvittava lisähenkilöstö itse ja huolehtia henkilöstön kouluttamisesta myös siirtyvien tehtävien hoitamiseen.

Jos työttömyyskassa päättää vastaanottaa siirtyvää henkilöstöä, sen ei kuitenkaan ole järkevää järjestää toimintaansa siten, että mahdollisesti TE-hallinnosta siirtyvä henkilöstö tekee vain siirtyviä tehtäviä ja muu kassan henkilökunta tekee niitä tehtäviä, joita he ovat tehneet tehtävien siirtoon saakka, mahdollisesti hyvin rajoitettua siirtämävaihetta lukuun ottamatta. Tehtävien siirtämisen tavoitteena olevia toiminnan tehostamista ja asiakaspalvelun paranemista ei saavuteta sillä, että työttömyyskassoihin perustetaan ”sisäinen työkkäri” ja etuushakemukset käsitellään erikseen monessa eri työvaiheessa. Sama pätee työttömyyskassojen asiakaspalvelua tekeviin henkilöihin: tehtävien siirron jälkeen ei ole mahdollista järjestää asiakaspalvelutyötä siten, että osa vastaa vain siirtyviä tehtäviä koskeviin kysymyksiin ja osa muihin kysymyksiin.

Pidemmällä tähtäimellä siis työttömyyskassojen käsittelijöiden tulee osata tehdä kaikkea etuuksien ratkaisutyöhön liittyvää työtä. Tämän takia ennen tehtävien siirtoa kassojen nykyhenkilökunta tulee joka tapauksessa kouluttaa tekemään uusia siirtyviä tehtäviä ja toisaalta mahdollisesti siirtyvä henkilökunta pitää kouluttaa tekemään kaikkia kassojen ratkaisutoimintaan liittyviä tehtäviä.

Työttömyysturvassa toteutetaan lainmuutoksia vuosittain, joten työttömyyskassojen henkilökunta vaatii jatkuvaa kouluttamista. Työttömyyskassoilla on vakiintuneet järjestelmät henkilökunnan kouluttamiseen. Osasta koulutuksista vastaa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ja tätä koulutusta täydennetään työttömyyskassassa yksityiskohtaisemmalla perehdyttämisellä.

Siirtyvän henkilöstön vastaanottamisella saavutettava osaamishyöty työttömyyskassassa on siis rajoitettua. Toisaalta on niinkin, että kun kassalle joka tapauksessa on tulossa tarvetta lisätä henkilökuntaansa tehtävien siirron vuoksi, siirtyvä henkilöstö on omalta osaltaan jo perehtynyt työttömyysturvajärjestelmään. Tälläkin osaamisella on merkitystä.

Asian käsittelyn tässä vaiheessa on vielä epäselvää, millaisella prosessilla mahdollinen henkilöstön siirto toteutetaan, säädetäänkö asiasta lailla ja millä ehdoilla siirtyvä henkilökunta vastaanotetaan. Se, millä palkkatasolla ja millä muilla eduilla mahdollinen siirtyvä henkilöstö vastaanotetaan, vaikuttaa kustannusten arviointiin ja työttömyyskassan halukkuuteen ottaa vastaan siirtyvää henkilöstöä.

Tarvittavan osaamisen varmistamiseen on ryhdyttävä hyvissä ajoin ennen uusien tehtävien vastaanottamista. Kyseessä on joka tapauksessa merkittävä panostus koulutukseen, jonka pitää kattaa substanssiosaaminen ja työttömyyskassojen käsittelyprosessien muutokset.

Tietojärjestelmämuutokset

Tehtävien siirtäminen aiheuttaa merkittäviä muutospaineita työttömyyskassojen nykyisiin käsittelyjärjestelmiin. Kyse ei ole pelkästään tiedon välittämisestä rajapinnalla työvoimahallinnon tietojärjestelmien ja työttömyyskassojen tietojärjestelmien välillä.

Siirtyvät tehtävät edellyttävät työttömyyskassojen käsittelyprosessien rakentamista merkittävältä osin uudella tavalla, koska siirtyvien tehtävien vuoksi oikeutta etuuteen tulee alkaa tutkia heti työttömyyden alkaessa eikä – kuten nyt – jälkikäteen. Käsittelyjärjestelmä on rakennettava hyödyntämään ensi sijaisesti muista sähköisistä järjestelmistä saatavaa tietoa, mutta tätä järjestelmää pitää täydentää kehittämällä työttömyyskassojen sähköisiä asiointijärjestelmiä siten, että hakija voi mahdollisimman joustavasti ja helposti täydentää asiaa omilla selvityksillään. Sähköisen asioinnin rinnalla tulee säilyttää mahdollisuus paperiprosessiin niille hakijoille, joilla ei ole valmiuksia hyödyntää pelkästään sähköistä prosessia.

Työttömyyskassojen tietojärjestelmiin tehtävien muutosten laajuus selviää vasta, kun on tarkempaa tietoa siirtyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön sisällöstä. Tietojärjestelmiä ei voida alkaa rakentaa ennen kuin hallituksen esitys on annettu eduskunnalle ja vielä senkin jälkeen muutokset ovat mahdollisia. Tietojärjestelmien muutostyöt aiheuttavat kustannuksia työttömyyskassoille jo nyt, vaikka varsinaisia järjestelmämuutoksia ei ole vielä alettukaan toteuttaa.

Valmistautumisvaihe

Tehtävien siirron valmistelu tulee vaatimaan työttömyyskassoilta huomattavia resursseja jo ennen varsinaista tehtävien siirtoa. Muun muassa tietojärjestelmämuutokset ja henkilöstön rekrytoiminen ja kouluttaminen tulee aloittaa ennen kuin tehtävät siirretään. Tähän valmistautumistyöhön pitää siis varata resursseja jo ennen lain voimaan t uloa. Työttömyyskassan valmistelutyöhön tulee saada taloudellista tukea ennen lain voimaan tuloa.

Mahdollinen henkilöstön siirtäminen TE-hallinnosta työttömyyskassoihin on yksityiskohdiltaan vielä äärimmäisen epäselvää. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö perustaisi erillisen HR-projektin koordinoimaan tätä työtä ja jakamaan tehtävien siirtoon liittyville osapuolille tähän liittyvää informaatiota. Tämä siis sillä edellytyksellä, että henkilöstä ylipäätään halutaan siirtää TE-hallinnosta työttömyyskassojen palvelukseen.

Aikataulu

Tehtävien siirto on määrä toteuttaa 1.1.2021. Työttömyyskassojen näkökulmasta on kriittisintä, että niiden tietojärjestelmiin ehditään toteuttaa tarvittavat muutoksen ennen lain voimaan tuloa ja että järjestelmämuutokset ehditään testata huolella ja henkilöstö kouluttaa sekä substanssi- että järjestelmämuutoksiin ennen tehtävien siirtämistä. Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, valmistuuko työvoimahallinnon uusi tietojärjestelmä riittävän ajoissa, jotta työttömyyskassojen tietojärjestelmiin liittyvät työt ehditään tehdä ennen tehtävien siirtämistä. Työttömyyskassojen tietojärjestelmien rakentaminen on riippuvainen myös lainsäädäntötyön edistymisestä, mitä on kuvattu tässä lausunnossa aikaisemmin.

Lopullisia arvioita aikataulutuksen realistisuudesta ei ole mahdollista tehdä vielä, mutta se on tehtävä viimeistään vuoden vaihteessa. Työttömyyskassa katsoo, että tehtävien siirtämistä ei voida toteuttaa keskeneräisillä tietojärjestelmillä. Tarvittaessa lain voimaan tuloa on siirrettävä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.8.2019

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvan 6 luvun 3 a §:n ja 7 luvun 5 a §:n kumoamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta aktiivimallin leikkureiden kumoamiseksi (STM/2314/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvan 6 luvun 3 a §:n ja 7 luvun 5 a §:n kumoamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta aktiivimallin leikkureiden kumoamiseksi. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi työttömyysturvan omavastuupäivin toteutetun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, missä tarkoituksessa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Koska aktiivimallilla on vaikutus myös ansiopäivärahan rahoitukseen kohdentuvaan valtionosuuteen, esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakia. Omavastuupäivin toteutettuun aktiivimalliin liittyi edellä todetulla tavalla myös työttömyysturvan alkuun asetettavan omavastuuajan lyhentäminen aiemmasta 7 arkipäivästä 5 arkipäivään. Työttömyyden alun omavastuuaikaa ei esitetä muutettavaksi.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää esitystä kannatettavana. Työttömyyskassat vastustivat aktiivimallin käyttöönottoa, joten sen purkaminen on työttömyyskassojen tavoitteiden mukaista.

Aktiivimallin toimeenpano on lisännyt työttömyyskassojen työtä. Toisaalta aktiivimalli on myös koettu hyvin laajasti epäoikeudenmukaiseksi. Aktiivimallin vuoksi alennettiin vuoden 2018 toisella neljänneksellä ansiopäivärahan saajista 36 %:lla etuuden tasoa. Kuten luonnoksessakin todettiin, aktiivimalli on alentanut työttömyysturvaetuutta erityisesti iäkkäiltä etuudensaajilta. Lisäksi eri paikkakunnilla asuvilla ja eri aloilla työskentelevillä on ollut hyvin erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivimallin edellytykset.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että myös luonnoksessa esitetty voimaantulosäännös on selkeä. Työttömyyskassoilla ei ole toimeenpanojärjestelmään liittyviä esteitä luopua aktiivimallista esitetyssä aikataulussa.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.8.2019

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (STM057:00/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan korotettavaksi työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia. Myös lapsilisään, elatustukeen ja toimeentulotuen perusosaan esitetään muutoksia.

Kuten hallituksen esityksen luonnoksessakin on todettu, vuosina 2015-2019 tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet erityisesti työttömyysturvan perusturvan tasoa. Työttömyyspäivärahan taso on laskenut viimeisten vuosien aikana, kun päivärahaan ei ole tehty indeksikorotuksia, korotusosia on muutettu sekä poistettu ja aktiivimalli on otettu käyttöön. Lisäksi ansiopäivärahan tasoa on leikattu lyhentämällä ansiopäivärahan kestoa sekä muuttamalla ansiopäivärahan taitekohtaa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää tärkeänä, että peruspäivärahan määrää korotetaan. Korotus heijastuu myös ansiopäivärahan määrään, mitä Yhteisjärjestö pitää kohtuullisena. Luonnoksessa esitetty korotus ei riitä kumoamaan viime vuosien aikana työttömyysturvaan tehtyjä heikennyksiä, mutta on askel oikeaan suuntaan.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Verohallinto 31.7.2019

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi takaisin­ perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä (VH/2069/00.01.00/2019)

Verohallinto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi takaisin perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä.

Verohallinnon uusi päätös koskisi tuloverolain 112 a §:ssä tarkoitetun eläkkeen, opin­ torahan tai muun veronalaisen lakisääteisen etuuden takaisinperintätilanteita. Vero­ hallinto määräisi, mihin alkuperäisen suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden kalenteripäivään mennessä takaisinmaksu on tehtävä, jotta maksu voidaan ottaa huomioon etuudensaajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa. Määrä­ päiväksi on esitetty luonnoksessa alkuperäisen suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivää. Eläkkeiden ja etuuksien tulorekisteriin ilmoittamisen alkamisajankohtaa on päätetty siirtää 1 päivään tammikuuta 2021. Verohallinto antaisi kuitenkin tämän päätöksen tuloverolain valtuussäännöksen mukaisesti siten, että päätöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää hyvänä, että takaisinmaksun määräpäivä on jatkossa kiinteä päivämäärä. Tämä helpottaa työttömyyskassojen takaisinperintäprosessien suunnittelua. Kun määräpäivä on tiedossa, työttömyyskassat voivat luoda tilastokorjaukset perityille summille hyvissä ajoin ilman, että asiaa tulisi tarkistaa erikseen vuosittain. Kiinteän määräpäivän käyttäminen helpottaa myös asiasta tiedottamista ja perustelemista työttömyyskassojen jäsenille.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

25.5.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö

Lausunto yrittäjän työeläketurvan kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista (STM003:00/2019, STM/94/2019)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Yhteisjärjestön lausuntoa otsikossa mainitusta työryhmäraportista. Yhteisjärjestö ottaa asiaan kantaa vain siltä osin, kun sillä on yhtymäkohtia yrittäjän ansioturvavakuutukseen ja sen toimeenpanoon.

Tiedottaminen

Yhteisjärjestö toteaa aluksi, että se pitää hyvänä työryhmän ehdotusta YEL-vakuutuksesta tiedottamisen lisäämisestä. Viestinnän lisääminen YEL-vakuutuksesta sen kohderyhmälle edistää myös yrittäjien ansioturvavakuutuksen toimeenpanoa, koska ansioturvavakuutus on monella tapaa yhteydessä YEL-vakuutukseen.

Yrittäjyyteen liittyvät määritelmät

Työryhmäraportissa on määritelty sivutoiminen yrittäjä sellaiseksi, jolla on yritystoiminnan rinnalla esimerkiksi työeläkevakuutettua työskentelyä, päätoimista opiskelua taikka osatyökyvyttömyyseläke. Lisäksi yritystoiminnan verotus- ja liikevaihtotiedot voivat aiheuttaa sen, että yritystoimintaa pidetään sivutoimisena. Myös työttömyys­ turvajärjestelmässä on määritelty päätoimista ja sivutoimista yritystoimintaa. Tällöin asia ratkaistaan pääsääntöisesti yritystoiminnan vaatiman työmäärän ja erilaisten rekisteri-ilmoitusten tekemisen perusteella. Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että samojen käsitteiden erilainen määrittely saattaa aiheuttaa käsitesekavuutta samojen vakuutettujen keskuudessa.

Myös yrittäjämääritelmät eroavat toisistaan eläkevakuutuksessa ja työttömyysvakuutuksessa siten , että työttömyysturvajärjestelmän yrittäjämääritelmä on laveampi kuin eläkevakuutuksessa. Määritelmien erilaisuus monimutkaistaa järjestelmiä. Ratkaisu on aiheuttanut ongelmia ansioturvavakuutuksen puolella, kun henkilöt, jotka eivät ole yrittäjiä muussa lainsäädännössä, eivät tunnista olevansa sitä ansioturvavakuutuksessa.

YEL-työtulon määrittely

Työryhmäraportin mukaan YEL-työtuloa tarkistettaisiin joko määrävälein taikka tiettyjen kriteerien täyttyessä. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjän ansiopäivärahan määrä lasketaan yrittäjäkassassa otetun vakuutuksen perusteella, mutta otettu vakuutus voi olla enintään YEL-vakuutuksen mukainen. Jos YEL-vakuutusta on yrittäjän työssäoloehdon täyttymiskaudella muutettu, muutos otetaan yrittäjän ansiopäivärahassa kyllä huomioon, mutta enintään 20 %:n korotukseen saakka. Näin toimitta­neen, vaikka työryhmäraportin ehdotukset toteutettaisiinkin.

Eläkevakuutuksen korotukset jäävät kuitenkin usein yrittäjiltä työttömyyskassaan päi­vittämättä ja yrittäjä voi luulla vakuutustason päivittyvän automaattisesti myös työttömyyskassassa. Asiaa helpottaisi, jos työttömyysvakuutus seuraisi automaattisesti YEL-työtulon korottamista. Toimeenpanoa helpottaisi tällöin se, että YEL-vakuutuk­sen taso ilmoitettaisiin tulorekisteriin, josta työttömyyskassat saisivat sen tiedokseen. Toinen vaihtoehto olisi, että eläkevakuutuslaitokset ilmoittaisivat työttömyyskassalle korotuksesta, jolloin kassa voisi tiedustella vakuutetun halukkuutta korottaa myös kassassa valitsemaansa vakuutustasoa.

Vakuutustason pyöristykset

Yhteisjärjestö kiinnittää vielä huomiota siihen, että YEL-vuositasojen korottaminen pyöristyksineen ja työttömyyskassojen kuukausittaisen minimirajan korotus pyöristyksineen eivät kohtaa. Joinain vuosina YEL-taso on jäänyt vuoden vaihteessa alle työttömyysturvassa edellytetyn tason pyöristyssääntöjen vuoksi. Ongelma on pois­tettava jonkun lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriö 27.3.2019

Viite: Luonnos hallituksen esitykseksi, jolla toteutettaisiin eräiden työvoimahallinnon tehtävien siirtäminen työttömyysetuuksien maksajille.

Työttömyysetuuksien maksajille siirrettäviä tehtäviä olisivat työttömyyteen liittyvä, päätoimiseen opiskeluun ja päätoimiseen yrittäjyyteen sekä jotkut erilaisiin palveluihin liittyvä päätöksenteko. Lisäksi maksajille siirtyisivät vuorotteluvapaajärjestelmään liittyvä kaikki päätöksenteko.

Seuraamuksista päättäminen ja omaehtoiseen opiskeluun liittyvä tarveharkinta jäisivät työvoimahallinnon päätösvaltaan.

Tehtävien siirron kanssa yhtä aikaa ollaan rakentamassa työvoimahallintoon täysin uutta asiakastietojärjestelmää. Asiakastietojärjestelmän kokonaisuus sisältää työnhakijan koko palveluprosessin työvoimahallinnon osalta, tiedonsiirron työvoimahallinnolta palveluntuottajille ja päinvastoin sekä tiedonsiirron työvoimahallinnon tietojärjestelmästä etuuden maksajille ja päinvastoin. Työttömyysetuuden maksajat toteuttavat tehtävien siirron edellyttämät muutokset omissa prosesseissaan ja tietojärjestelmissään.

Digitalisoinnin tavoitteet ja rakenteilla oleva työvoimahallinnon asiakastietojärjestelmä

Valtioneuvosto on määritellyt digitalisoinnin yhdeksän periaatetta. Ne ovat:

  1. Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti
  2. Poistamme turhan asioinnin
  3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita
  4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti
  5. Palvelemme myös häiriötilanteissa
  6. Pyydämme uutta tietoa vain kerran
  7. Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita
  8. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille
  9. Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan.

Työvoimahallinnon asiakastietojärjestelmää on rakennettu tiiviissä yhteistyössä etuuden maksajatahojen, Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen kanssa. Tämä yhteistyö on kuitenkin kattanut vain sen osan asiakastietojärjestelmästä, jossa siirretään tietoa työvoimahallinnon ja maksajatahojen välillä. Huomiotta on täysin jäänyt se, että työnhakijan palveluprosessi alkaa jo hänen rekisteröidyttyään ensimmäistä kertaa asiakastietojärjestelmään, jonka jälkeen hän käy läpi profiloinnin, palveluntarjoajalle ohjaamisen, työllistymistä edistävät palvelut, työvoimahallinnon vastuulla o levien seikkojen selvittämisen, kirjautumisen etuuden maksajien järjestelmiin, maksajien vastuulla olevien seikkojen selvittämisen, päätöksen antamisen ja vihdoin etuuden maksamisen työttömälle työnhakijalle. Asiakkaan palveluprosessia ei siis ole tarkasteltu kokonaisuutena eikä siinä ole otettu huomioon edellä olevan yhdeksänkohtaisen listan kohtia 1, 2, 3, 4, 6 ja 7.

Asiakastietojärjestelmän kehitystyössä on pitäydytty työvoimahallinnon omaan toimintaan eikä siinä ole tarkasteltu kokonaisprosessia asiakkaan kannalta. Kokonaisprosessissa tullaan asiakkaalta kysymään samaan seikkaan liittyviä asioita prosessin eri vaiheissa uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi viimeisen työsuhteen päättymiseen liittyvät seikat ovat merkityksellisiä työvoimahallinnolle, oletettavasti myös palveluntarjoajalle ja ainakin työttömyysetuuden maksajalle. Asiakastietojärjestelmä tulisi rakentaa niin, että asiakas voisi kerralla vastata kaikkiin samaa seikkaa koskeviin kysymyksiin. Tähän ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt Keha-keskukselta ymmärtämystä.

Järjestelmän rakentaminen asiakaslähtöiseksi ja turhaa asiointia poistavaksi  edellyttää lainsäädännön muuttamista siten, että työvoimahallinnolla on toimivalta ja velvollisuus selvittää asioita hakijalta myös siltä osin, kun on kyse maksajien  toimivaltaan kuuluvien asioiden selvittämisestä. Myös tietosuojaa koskevat säännökset tulee ottaa huomioon, mutta sen lisäksi vielä eduskunnan hyväksymän tiedon hallintalain säännökset.

Ennen kuin päädytään siihen, että asiakaslähtöisen prosessin kehittäminen on mahdotonta, asia pitäisi Yhteisjärjestön näkemyksen mukaan tutkia perusteellisesti. Ja jos osoittautuu, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset ovat toteutettavissa, rakenteilla olevaan asiakastietojärjestelmään tulee toteuttaa tarvittavat muutokset.

Vapaaehtoistyö ja talkootyö

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella on jäänyt jossain määrin ep äselväksi, mikä taho, työvoimahallinto vai maksajat päättävät etuusoikeudesta vapaaehtoistyön ja talkootyön aikana. Ottaen huomioon, että maksajat päättävät jatkossa myös yritys t oiminn an vaikutuksesta etuusoikeuteen, päätöksenteko vapaaehtoistyön ja taikootyön osalta olisi perusteltua siirtää maksajille.

Omaehtoiset opinnot

Esityksen työttömyysturvalain 9 luvun 8 §:n säännökset siitä, mikä taho vastaa opintojen etenemisen seurannasta jää epäselväksi. Pykälässä puhutaan opiskelijan velvollisuudesta ilmoittaa opintojen etenemisestä maksajalle maakunnan (tarkoittanee maakuntauudistuksen kaaduttua TE-hallintoa) määräämällä tavalla. Tästä ja lainkohdan yksityiskohtaisista perusteluista päätellen opintojen etenemisen seuranta olisi maksajan vastuulla, mutta epäselväksi jää, miksi maakunnan (TE-hallinnon) tulisi voida määrätä ilmoittamistapa, varsinkin, kun etenemisen seuranta mahdollisesti tehdään Koski-rekisteristä eikä hakijalta ole tarpeen edellyttää mitään omaa selvitystä. Tässä momentissa säädetään myös etuusoikeudesta. Seuraavassa momentissa säädetään poissaolon aiheuttamista seuraamuksista etuusoikeuteen. Esityksen 11 luvun 4 §:ssä säädetään, että työvoimapoliittinen lausunto annetaan vain 9 luvun 8 §:n jälkimmäisestä momentista.

Esityksen työttömyysturvalain 9 luvun 9 §:n mukaan koulutuspalvelujen tuottajan on viipymättä ilmoitettava etuuden maksajalle opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opintojen päättymisestä ja 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista seikoista. Epäselväksi jää, miksi koulutuspalvelujen tuottaja ilmoittaa maksajalle seikan, josta maakunnan (TE-hallinnon) on tarkoitus antaa työvoimapoliittinen lausunto. Siitä taas ei ole säädetty, pitäisikö maksajan toimittaa tämä tieto maakunnalle (TE-hallinnolle).

Esityksen perusteella näyttää siltä, että opintojen edistymistä seuraa maksaja, TE-hallinto ja käytännössä vielä oppilaitos. Yhteisjärjestö katsoo, että säännös tulisi kirjoittaa siten, että opintojen etenemisen seuranta on vain yhdellä taholla, sillä, joka tekee asiasta päätöksen.

Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, kun on käsitelty etuusoikeuden katkaisua poissaolojen vuoksi, että kyse on sellaisesta merkittävän julkisen vallan käytöstä, jota ei voida siirtää työttömyyskassoille. Yhteisjärjestö huomauttaa, että etuusoikeuden lakkauttaminen ei ole sanktioluontoinen seuraamus eikä lainkohdan soveltaminen edellytä sen suurempaa harkintaa kuin muu maksajien päätösvallassa oleva tai siihen suunniteltu asia.

Poronhoitoa harjoittavan henkilön työttömyysturvaoikeus

Esityksen 11 luvun 4 §:n mukaan Lapin maakunta antaisi työvoimapoliittisen lausunnon poronhoitoa harjoittavan henkilön työttömyysturvaetuudesta.  Kyse on siitä, onko yritystoiminta esteenä työttömyysetuuden maksamiselle. Yksityiskohtaisissa perusteluissa ratkaisua on perusteltu sillä, että lausuntomenettely on nytkin keskitetty ja siihen on olemassa vakiintunut käytäntönsä. Perusteluissa on myös todettu, että tulkinnan yhdenmukaisuus olisi vaikea varmistaa, jos maksajatahot arvioisivat poronhoidon vaikutuksen et uusoikeuteen.

Yhteisjärjestö kiinnittää huomiota siihen, että esityksellä ollaan siirtämässä kaiken muun yritystoiminnan vaikutuksen arviointi maksajille. On vaikeaa ymmärtää, miten poronhoidon vaikutuksen arviointi eroaa muun yritystoiminnan arvioinnista siinä määrin, että se pitäisi keskittää, mutta mitään muuta yritystoiminnan alaa ei. Lisäksi valtaosa poronhoidon harjoittajista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa, useimmiten jotain matkailuelinkeinoon liittyvää toimintaa. Esityksen mukaan muuta elinkeinotoimintaa harjoittavan yrittäjän työllistymisen arvioisi maksaja, mutta tämän elinkeinon rinnalla myös poronhoitoa harjoittavan yrittäjän osalta Lapin maakunt a. Esitys uhkaa vaarantaa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön pikemminkin kuin varmistaa sitä. Yhteisjärjestö katsoo, että maksajalle tulisi siirtää kaikenlaisen yritystoiminnan vaikutuksen arviointi.

Vuorottelukorvaus

Vuorottelukorvausta koskeva kaikki päätöksenteko on siirtymässä maksajille. Yhteisjärjestö ei näe tälle estettä. Yhteisjärjestö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että maksajille tulee taata tietojensaantioikeus myös sijaiseksi palkattavan henkilön työttömyyshistoriaan, jotta voitaisiin varmistua vuorottelukorvauksen maksamisen kaikkien edellytysten täyttymisestä.

Muuta tehtävien siirtoon liittyvää

Yritystoimintaa koskeva sääntely

Sen arviointi, onko yritystoiminta esteenä etuusoikeudelle, on säännelty kovin monimutkaisesti ja eri ryhmiä koskevat osin samat ja osin erilaiset säännökset. Yhteisjärjestö toivoo, että näitä säännöksiä yksinkertaistettaisiin huomattavasti. Yksinkertaisemmat säännökset parantaisivat yrittäjien omia mahdollisuuksia arvioida etuusoikeutta ja se poistaisi osaltaan pelkoa yritystoiminnan aloittamista kohtaan. Sen lisäksi, että yksinkertaisemmat säännökset kannustaisivat yritystoiminnan aloittamiseen, myös asiakkaiden neuvonta ja säännösten yhdenvertainen soveltaminen olisi helpompaa toteuttaa.

Hallinto-oikeudelliset säännökset

Tehtävien siirron yhteydessä on tarkoitus edistää digitalisaation hyödyntämistä työttömyyskassojen toiminnassa huomattavasti nykyisestä. Hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin kuulemista koskevat säännökset, jotka edellyttävät periaatteessa hakijan kuulemista kaikesta muualta kuin hakijalta saadusta selvityksestä ennen asian ratkaisemista. Näin ollen se hyöty, mikä prosessissa saadaan siitä, että tieto saadaan sähköisesti viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä, sulaa siihen, että hakijalle tulee varata tilaisuus lausua mielipiteensä saadusta tiedosta. Yhteisjärjestö esittää, että työttömyysturvalakiin säädettäisiin poikkeus yleisestä kuulemisvelvollisuudesta siltä osin, kun tieto saadaan viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä.

Työttömyysturvalain 11 luvun 1 §:n mukaan ansiopäivärahaa haetaan kirjallisesti. Sähköisesti vireille pantu hakemus täyttää kirjallisen vireillepanon edellytykset. Työttömyyskassat ovat kuitenkin suunnitelleet, että asia tulisi vireille työttömyyskassassa silloin, kun työtön työnhakija rekisteröityessään työnhakijaksi TE-hallinnon järjestelmässä ilmoittaa hakevansa etuutta/valitsee etuuden maksajan. Näin työttömyyskassa voisi aloittaa etuuden maksamisen edellytysten tutkimisen heti työttömyyden alkaessa ja hyödynnettyään erilaisia viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä saatuja tietoja, tuottaa hakijalle esitäytetyn hakemuslomakkeen. Yhteisjärjestö katsoo, että asian vireille tuloa koskevaan säännökseen tulee tehdä tarvittavat muutokset, jotta yllä kuvattu menettely olisi mahdollinen.

Lisäksi tulevaisuudessa saattaisi olla tarpeen, että hakemus saataisiin vireille myös suullisesti, esimerkiksi puhelimitse taikka suulliseen tietoon perustuen muun sähköisen tiedonvälitysväylän kautta. Tältä varalta sana kirjallinen olisi syytä poistaa kyseisestä lain säännöksestä.

Rahoitus ja siirtyvä henkilöstö

Yhteisjärjestö huomauttaa, että siirtyvät tehtävät lisäävät huomattavasti työttömyyskassojen työtä. Siirron kertakustannuksetkin tulee jatkovalmistelussa täsmentää, minkä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Työllisyysrahaston osuuksia työttömyyskassojen hallintokuluihin tulee nostaa. Lisäksi maakuntauudistuksen kaatuminen vaikuttanee siihen, mitä tässä esityksessä on suunniteltu siirtyvän henkilöstön osalta.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 30.2.2019

Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi Kasvupalveluvirastosta, kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä ja turvallisuusselvityslain 37 §:n muuttamisesta (HE 266/2018)

Kasvupalveluvirasto

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa sitä, että jatkossa kasvupalveluiden tietojärjestelmät sekä digitaaliset ja sähköiset palvelut keskitetään koko maassa yhdelle taholle. Tämä on omiaan yhtenäistämään käytäntöjä koko maassa. Muussa tapauksessa käytännöt muodostuisivat ajan myötä jokaisessa maakunnassa omaan suuntaansa. Yhtenäinen asioiden käsittely on erityisen tärkeää työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Tietojärjestelmä

Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on samalla tavalla tärkeää, että maa­ kunnat käyttävät jatkossa yhtä yhtenäistä rekrytoinnin ja työllistymisen asiakastieto­ järjestelmää. Myös palveluiden tehokkuuden ja seurattavuuden kannalta on tärkeää, että kasvupalveluja varten on olemassa yksi valtakunnallinen järjestelmä, jota kaikki palvelujen järjestäjät ja tuottajat käyttävät.

Esityksessä on keskitytty pelkästään kasvupalveluiden ja yksityisten palveluntuottajien toimintaan rekrytointiprosessissa ja työllisyyden hoitamisessa. Työnhakijan koko­ naisprosessin kannalta esitys keskittyy työvoimapoliittiseen osaan palveluprosessia ja siihen liittyviä tietovirtoja. Esityksessä ei käsitellä palveluprosessin suhdetta etuus­ prosessiin ja tietovirtoja etuusprosessista palveluprosessiin päin.

Esityksessä on vain muutama hajanainen huomio siitä, että työttömyysetuuksien maksajat, työttömyyskassat ja Kela, ovat osa työttömän palvelu prosessia omalta osaltaan. Työttömyysetuuksien maksajat tarvitsevat erilaista työnhakijoita koskevaa tietoa, joka kerätään rekrytoinnin ja työllistymisen asiakastietojärjestelmään (osin palveluntuottajilta ja osin työnhakijoilta) ja toisaalta tähän järjestelmään kerätään paljon tietoa työnhakijasta myös työttömyysetuuksien maksajien järjestelmistä. Samaan aikaan suunnitellaan, että työttömyysetuuden maksajat hoitavat tulevaisuudessa merkittävää osaa niistä tehtävistä, joita hoidetaan nyt työvoimahallinnossa.

Tämä lisää maksajilta rekrytoinnin ja työllisyyden asiakastietojärjestelmään toimitettavaa tietoa, joka vaikuttaa esimerkiksi työnhakija-asiakkaan palveluntarpeen arvioin­ tiin. Esimerkiksi päätoimisten opintojen tai päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen olisi mahdollista toimittaa etuuden maksajalta palvelun tuottajien tietoon tämän tietojärjestelmän kautta. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on otettu huomioon tietovirta kasvupalveluista maksajiin, mutta ei päinvastaista tietovirtaa.

Tietovirta maksajilta rekrytoinnin ja työllisyyden asiakastietojärjestelmään tulee ole­ maan laajaa ja se sisältää julkisuuslaissa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja ja osin myös tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (ainakin ammattiliiton jäsenyys on pääteltävissä työttömyyskassajäsenyydestä). Tuntuu käsittämättömältä, että tältä osin ei olisi tarpeellista määritellä lainsäädännössä rekisterinpitäjästä, käyttöoikeuksista, tietojen käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä, vastuusta tietojen oikeellisuudesta ja säilytysajoista.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on siis puutteellinen ja tulee todennäköisesti täydennettäväksi hyvin pian. Toinen vaihtoehto on, että samaa asiakastietojärjestelmää koskevat säännökset annetaan kokonaan toisessa laissa, esimerkiksi työttömyysturvalaissa, mihin käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on viitteitä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on huolissaan siitä, että työttömän työnhakijan palveluprosessia kehitetään nyt hyvin organisaatiokeskeisesti, mitä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esityskin kuvasta a. Työttömän työnhakija-asiakkaan näkökulmasta kyseessä on kuitenkin yksi prosessi hänen työttömyysasiansa hoitamiseksi. Tämä prosessi pitäisi rakentaa mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi asiakkaan näkö kulmasta. Lopputuloksena tulisi olla järjestelmä, jossa tieto liikkuu sähköisten järjestelmien välillä ilman, että työnhakija-asiakkaan tarvitsee selvittää samaa asiaa usealle toimijalle erikseen palveluprosessin eri vaiheissa. Tätä tavoitetta ei edistä se, että saman asiakastietojärjestelmien eri tietovirroista annetaan eri aikaan erilaisia säännöksiä mahdollisesti vielä eri säädöksissä.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

12.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö

Aloite työttömyyskassoille annettujen soveltamisohjeiden julkaisemiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa työttömyyskassoille soveltamisohjeet, jotka Finanssivalvonta valmistelee. Työttömyyskassojen jäsenet tiedustelevat työttömyyskassoista soveltamisohjeita, koska niitä ei ole saatavissa mistään julkisesti.

Ohjeet ovat julkisia. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kansaneläkelaitos, jotka antavat samantyyppisiä ohjeita, julkaisevat omat ohjeensa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut työttömyyskassoja taikka Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöä julkaisemaan ohjeet omilla sivuillaan. Ohjeiden julkaiseminen työttömyyskassan taikka Yhteisjärjestön sivuilla luo olettaman, että nämä tahot vastaisivat ohjeiden sisällöstä ja voisivat tarkemmin perustella kysyjille, mitkä näkemykset ovat olleet ohjeiden taustalla. Kuitenkin työttömyyskassoista vain kolmella on mahdollisuus olla läsnä, kun ohjeiden sisällöstä keskustellaan. Nämä työttömyyskassat eivät ole Yhteisjärjestön tehtäväänsä valitsemia. Näin ollen valtaosa työttömyyskassoista ja Yhteisjärjestö eivät voi tarkemmin kertoa soveltamisohjeiden perusteluja kansalaisille.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että soveltamisohjeet tulisi julkaista ja julkaisemisen tulisi tehdä se taho, joka vastaa ohjeiden sisällöstä eli sosiaali- ja terveysministeriö.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

 

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta 5.2.2019

Lausunto kansalaisaloitteeseen hallituksen esityksen HE 124/2017 kumoamiseksi

Yhteisjärjestö on aiemmissakin lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että aktiivimalli kohtelee hyvin epätasa-arvoisesti hakijoita maantieteellisesti ja ammattialoittain. Lyhytaikaisia ja osa-aikaisia töitä ei ole tarjolla samalla tavalla maan eri osissa eikä kaikilla ammattialoilla. Aktiivimalliin luettavia palvelujakaan ei ole tarjolla samalla tavalla maan eri osissa. Palveluihin pääseminen – kuten työhönkään pääseminen – ei siis riipu pelkästään työttömän henkilön aktiivisuudesta.

Yhteisjärjestö on epäillyt aktiivimallin työllistäviä vaikutuksia ja epäillyt myös, että aktiivimallilla tavoitellaankin lähinnä etuustason laskua, mutta erittäin monimutkaisella tavalla. Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että etuustason laskuun ei nykyisessä laskevien etuusmenojen tilanteessa ole aihetta, mutta joka tapauksessa rehellisempää olisi ollut tehdä etuustason laskeminen avoimesti ja yksinkertaisemmin. Työttömän henkilön näkökulmasta omavastuupäivien lukumäärä kasvaa pahimmillaan 400 päivän enimmäisajan aikana seitsemästä päivästä 20 päivään.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee edelleen niin sanottua omatoimisen työnhaun mallia, jonka ajatuksena on velvoittaa työnhakija hakemaan vähintään tiettyä määrää työpaikkoja tietyn tarkastelujakson sisällä. Tämä tarkastelujakso ei vastaa aktiivisuusmallin 65 maksupäivän jaksoa. Omatoimisesta työnhausta on raportoitava määräajoin ja laiminlyönneistä raportoinnissa ja/tai työnhaun aktiivisuudessa seuraa erilaisia TE-toimistojen määräämiä sanktioita. Yhteisjärjestö on sitä mieltä, että mikäli omatoimisen työnhaun malli toteutetaan suunnitellulla tavalla, tilanne muodostuu kokonaisuudessaan työttömälle henkilölle mahdottomaksi hallita ja se johtaakin etuusoikeuden menetyksiin tietämättömyyden ja unohduksen vuoksi. Myös tehokas tiedottaminen työttömille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan vaikeutuu, varsinkin, kun osa pääasiallisesta tiedottamisvastuusta on TE-hallinnolla ja osa etuuden maksajilla.

Aktiivimalliin on kohdistunut kritiikkiä koko sen voimassaolon ajan. Merkittävä osa kritiikistä johtuu siitä, että aktiivimallin edellytyksiä ei voi täyttää työtä hakemalla. Aktiivimallia koskevaa lainsäädäntöäkin on muutettu jo kahdesti siten, että aktiivisuusedellytyksen täyttäviä palveluja ja opiskelua on laajennettu. Aktiivista työnhakua ei ole näihin edellytyksiin lisätty. Jos työnhaku halutaan välttämättä nykyistä voimakkaammin sanktioiduksi, ainoa järkevä tapa olisi yhdistää se jo voimassa olevaan aktiivimalliin.

Johtopäätökset

Yhteisjärjestö on vastustanut aktiivimallia eikä pidä omatoimisen työnhaun malliakaan tarpeellisena. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kannattaa kansalaisaloitetta.

 

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry