Työttömyysturvasanasto

Ansiopäiväraha on työttömyyskassan maksama työttömyysetuus, jota voit saada silloin, kun sinulla on 6 kuukauden työhistoria ja olet ollut työskentelyn aikana työttömyyskassan jäsen. Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltävän palkan tai yritystulon perusteella.

Peruspäiväraha Kelan maksama työttömyysetuus, jota voit saada silloin, kun sinulla on 6 kuukauden työhistoria, mutta et ole ollut työskentelyaikana työttömyyskassan jäsen. Vuonna 2023 peruspäivärahan määrä on noin 800 euroa kuukaudessa.

Työmarkkinatuki on Kelan maksama työttömyysetuus, jota voit saada silloin, kun sinulla ei ole riittävää työhistoriaa tai ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäismaksuaikasi on päättynyt. Vuonna 2023 työmarkkinatuen määrä on noin 800 euroa kuukaudessa.

Ansiopäivähan maksaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt riittävän kauan. Tätä vaadittua työskentelyjaksoa kutsutaan työssäoloehdoksi. Työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä riittävän kauan. Tätä vaadittua jäsenyysaikaa kutsutaan jäsenyysehdoksi. Jäsenyysehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta.

Työttömäksi jäädessä tulee ilmoittautua ensimmäisenä TE-toimistoon. TE-toimisto tutkii, oletko työtön (erotuksena esimerkiksi päätoimisesta opiskelijasta) ja onko työnhakusi asianmukaisesti voimassa ja antaa asiasta työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyysetuutta ei voida maksaa ilman työvoimapoliittista lausuntoa.

Työssäoloehtoon luettavan työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Mukaan voidaan laskea työviikkoja tarkastelujakson ajalta, jonka pituus on 2 vuotta ja 4 kuukautta. Jos olet ollut esimerkiksi opiskelemassa, sairaana, armeijassa, siviilipalveluksessa, vuorotteluvapaalla, apurahakaudella tai hoitanut enintään 3-vuotiasta lasta, tämä aika pidentää tarkastelujaksoa. Pisimmillään mukaan voidaan laskea työviikkoja 9 vuoden ja 4 kuukauden ajalta.

Ansiopäivärahan enimmäisaika tarkoittaa ansiopäivärahan maksamisen enimmäiskestoa.

Enimmäisaika on yleensä 300 tai 400 päivää. 400 päivän enimmäisaika edellyttää, että olet ollut työssä vähintään 3 vuotta ennen työttömyyden alkamista.

Jos olet täyttänyt 58 vuotta ja ollut työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voit saada ansiopäivärahaa enintään 500 päivältä.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos:

• olet syntynyt vuonna 1957-1960 ja täytät 61 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy tai
• olet syntynyt vuonna 1961 tai sen jälkeen ja täytät 62 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ja oikeus ansiopäivärahaan on saatu palkansaajana.

Ansiopäivärahan ansio-osa on se päivärahan osuus, joka ylittää peruspäivärahan määrän. Ansio-osan suuruus riippuu työttömyyttä edeltävästä palkastasi. Ansio-osa on 45 % päiväpalkkasi ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkkasi on korkeampi kuin ns. taitekohta, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 20 %.

Ansiopäivärahan perusosa on peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruinen. Tämä päivärahan osa ei riipu työttömyyttä edeltäneestä palkastasi ja täysi päiväraha on aina vähintään perusosan suuruinen.

Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, voit saada päivärahan korotettuna. Korotettu ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkkasi on korkeampi kuin ns. taitekohta, ansio-osa on ylimenevältä osalta 25 %. Voit arvioida korotusosan vaikutusta päivärahaasi päivärahataulukon avulla.

Taitekohta on se palkan määrä, jonka ylittävältä osalta ansiopäiväraha kertyy pienemmällä prosentilla. Vuonna 2023 taitekohta on 3 535  euroa kuukaudessa.

Ansiopäivärahan enimmäismäärä tarkoittaa sääntöä, jonka mukaan täysi ansiopäiväraha voi enimmillään olla 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Jos saat korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta, päiväraha voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

Ansiopäivärahan vähimmäismäärä tarkoittaa sääntöä, jonka mukaan täysi ansiopäiväraha on vähintään mahdollisella korotusosalla korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Jos päivärahasi lasketaan uudelleen eikä vanha päivärahakautesi ole vielä kulunut loppuun, päivärahasi määrä on vähintään 80 % entisestä päivärahasta.

Omavastuuaika on seitsemän päivän jakso työttömyyden alkaessa, jonka ajalta ei makseta työttömyysetuutta.

Jos sinulla on kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomia, saat työnantajaltasi lomakorvausta. Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle. Kuukauden palkkaa vastaava lomakorvaus estää päivärahan maksamisen noin kuukauden ajalle. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksotukseksi.

Työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus eli niin kutsuttu kultainen kädenpuristus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen samalla tavalla kuin lomakorvaus.

Esimerkki: Päiväpalkkasi on 100 €. Sinulle maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvausta 1 500 €. Lomakorvaus jaksotetaan päiväpalkan perusteella: 1 500 € / 100 € = 15. Lomakorvaus estää päivärahan maksamisen 15 arkipäivän ajalle työsuhteen päättymisestä lukien.

Jaksotus ja korvaukseton määräaika voivat kulua samanaikaisesti.

Korvaukseton määräaika voidaan asettaa esimerkiksi oman irtisanoutumisen perusteella. TE-toimisto päättää mahdollisista korvauksettomista määräajoista.

Jaksotus ja korvaukseton määräaika voivat kulua samanaikaisesti.

Voit saada työssäolovelvoitteen, jos kieltäydyt toistuvasti työstä tai koulutuksesta. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että työttömyysetuutta ei makseta ennen, kuin olet työskennellyt tai opiskellut 12 viikkoa. TE-toimisto päättää mahdollisista työssäolovelvoitteista.

Jos olet työllistynyt osittain esimerkiksi osa-aika- tai keikkatöissä, saat soviteltua päivärahaa. Sovitteleminen tarkoittaa, että päivärahan määrässä on huomioitu osa-aika- tai keikkatyön palkan taikka sivutoimisen yritystoiminnan tulon vaikutus.

Sovittelussa puolet tuloista vähennetään ansiopäivärahasta.

Sovittelujakso tarkoittaa sitä ajanjaksoa, jonka aikana osittaisen työskentelyn palkka huomioidaan ansiopäivärahassa. Sovittelujakso on usein käytännössä sama, kuin hakujakso (neljä viikkoa tai kuukausi).

Silloin kun maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa, päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Jos ansiopäivärahaasi on leikattu enimmäismäärän perusteella, tämä tarkoittaa, että tulosi ovat yhtä suuret, kuin tulot, joiden perusteella ansiopäivärahasi on laskettu.

Soviteltu ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin soviteltuna Kelan peruspäivärahana. Tätä kutsutaan sovitellun päivärahan vähimmäismääräksi.

Päivärahan perusteena oleva palkka tarkoittaa palkkasummaa, jota käytetään päivärahasi määrän laskemiseen. Päivärahan perusteena oleva palkka ei vastaa täysin todellisuudessa saamaasi bruttopalkkaa, sillä siihen tehdään prosenttivähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vuonna 2023 vähennys on 4,4 %.

Lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä, jos et ole ehtinyt pitää kaikkia lomiasi. Lomakorvausta ei oteta huomioon laskettaessa ansiopäivärahan määrää.

Lomapalkka on loman ajalta maksettua palkkaa. Lomapalkka huomioidaan ansiopäivärahassa samalla tavalla, kuin työskentelyn ajalta maksettu palkka.

Lomaraha (tai lomaltapaluuraha) maksetaan yleensä lomakaudella palkan lisäksi. Lomarahaa ei oteta huomioon laskettaessa ansiopäivärahan määrää.