Jälkikäteen vakuuttaminen on huono tapa parantaa yrittäjän puolison asemaa

Koulu. Matematiikka. Oppimisvaikeudet. ... School. Mathematics. Difficulties with learning. ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA

Yrittäjille luotiin mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 1990-luvun alun laman jälkeen ja laki mahdollisti vakuuttautumisen yrittäjille 1.1.1995. Vakuutettujen määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 2014, jonka lopussa jäseniä oli yli 37 000. Tämän jälkeen määrä on laskenut jonkin verran, vaikka samalla työttömyysturvaa on kehitetty yrittäjille myönteisempään suuntaan. Jo tehdyistä muutoksista huolimatta työelämän murroksen kautta muutostarve on kasvanut entisestään.

Yrittäjän sosiaaliturvan kehittäminen on yksi keino rohkaista yrittäjyyteen ja sitä kautta mahdollistaa itsensä työllistämisen lisäksi työpaikkojen luominen ja edelleen kilpailukyvyn kasvattaminen. Yrittäjäturvaa on kehitettävä edellä mainitun lisäksi siksi, että turvan ulkopuolella on suuri määrä yrittäjiä, nykyisessä mallissa syntyy väliinputoamisia, eikä kaikkea tuloa (palkkatyö + yritystoiminta) voida vakuuttaa samanaikaisesti.

Tärkein uudistustarve liittyy ns. yhdistelmävakuutukseen, jonka tilannekuvaus tätä kirjoitettaessa STM:n sivuilla on ”lausuntokierros käynnissä”. Lausuntokierros on päättynyt 16.3.2018 ja nyt annettuja lausuntoja mitä ilmeisimmin käydään läpi. Tämä aihe vaatii oman blogikirjoituksensa, mutta pureudutaan nyt viimeisimpään muutoshankkeeseen: yrittäjän puolison aseman parantamiseen.

Tämä hanke pulpahti tyhjästä esiin Sipilän hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2018. Yrittäjän puolison aseman parantamista on peräänkuulutettu vuosia, mutta nyt ollaan menossa suuntaan, jota käsittääkseni kukaan asioihin perehtynyt ei ole esittänyt.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan yrityksen omistavan yrittäjän puoliso, lapsi tai vanhempi katsotaan yrittäjäksi, mikäli hän asuu omistavan yrittäjän kanssa samassa taloudessa ja työskentelee yrityksessä. Nyt kehysriihen kirjauksen mukaan: ”Hallitus edistää yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjä voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan”.

Muutosesitys on tavoitteiltaan kannatettava. Yrittäjäksi katsottavat yrittäjän puolisot kuuluvat valitettavan usein palkansaajakassaan ja jäävät työttömyyden alkaessa vaille ansioturvaa. Esitetty ratkaisu ei kuitenkaan ole toimiva. Kassajäsenyydessä on pohjimmiltaan kyse vakuuttamisesta. Yrittäjän kohdalla tämä korostuu erityisesti, sillä yrittäjäkassa rahoittaa (eli jäsenet jäsenmaksuillaan maksavat) suuremman osan etuuksista suoraan itse.

Muussakaan vakuutustoiminnassa ei ole mahdollista muuttaa vakuutuksen perusluonnetta vakuutustapahtuman sattuessa. Suppeaa kotivakuutusta ei voi vaihtaa laajaan, kun vahinko on jo sattunut. Näin olleen myöskään työttömyysvakuutusta ei tulisi voida muuttaa työttömyyden alettua. Muutoin on mahdollista se, että ensin vakuutetaan mahdollisimman edullisesti ja vasta työttömyyden alettua takautuvasti muutetaan vakuutus kalliimpaan, omaa turvaa kerryttävään vakuutukseen.

Kehysriihessä esitetyssä mallissa ne väärin vakuuttaneet yrittäjät, jotka eivät onnekseen joudu turvautumaan työttömyyskorvaukseen, eivät osallistu lainkaan yrittäjäturvan rahoittamiseen. Rahoittaminen jäisi vain niiden yrittäjien kontolle, jotka ovat vakuuttaneet itsensä oikein yrittäjäkassassa tai jotka ovat vakuuttaneet itsensä väärin, mutta jääneet työttömiksi. Toisin sanoen takautuva korjaaminen tehdään osin niiden kustannuksella, jotka ovat toimineet oikein. Tällaista ratkaisua on hyvin vaikea pitää oikeudenmukaisena, vaikka väliinputoamisongelma näin saataisiinkin ratkaistua.

Kehysriihen kirjauksen mukainen muutos on varmasti toteutettavissa mm. todetut ongelmat korjaten tai ne sivuuttaen, mutta tavoitteen mukaiseen lopputulokseen päästään varmasti järkevimmilläkin muutoksilla. Mitä jos pohdittaisiin jo lähtökohtaisesti kohtalaisen hyvä ja pitkään valmisteltu esitys yhdistelmävakuutuksesta kuntoon, poistettaisiin jaottelu palkansaajakassoihin ja yrittäjäkassoihin ja istutettaisiin puolison aseman parantaminen siihen kokonaispakettiin? Lienee itsestään selvää, että tällaisessa työelämän murroksessa yhdistelmävakuutuksen kaltainen uudistus väistämättä on tulossa, kyse on vain siitä, kuinka nopeasti se saadaan aikaiseksi ja kuinka monta esityksen tyylistä epämääräistä laastarointia mennään tekemään ennen sitä.

Tämän kirjoituksen valmistumisen loppumetreillä on uutisoitu pääministeri Sipilän todenneen, että yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä. Pääministerin mukaan asia saadaan kuntoon työttömyysturvalain korjaamisella.

Nähtäväksi jää, millä mallilla yrittäjien ongelmia poistetaan ja osataanko väliinputoamistilanteita poistaa ja sivutuotteena syntyviä porsaanreikiä tilkitä uudistusten yhteydessä.

Sami Aapro

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassan AYT:n kassanjohtaja. Alan kokemusta yli 15 vuotta kolmesta kassasta. Olen innoissani digimuutoksesta: uusista palveluista, jakamistaloudesta ja uusista työn muodoista. Pelonsekaisin tuntein katselen, pysyykö lainsäädäntö – ja pysymmekö me kassoina – kehityksen mukana. Mieluiten olisin juuri nyt sukeltamassa kirkkaissa ja lämpimissä vesissä.

Sami Aapro