Luottamusloikasta valvontaan perustuvaan malliin

Aktiivimalli I on ollut voimassa nyt muutaman kuukauden ajan. Työministeri Lindström vahvisti viime viikolla, että myös Aktiivimalli II:sta on tarkoituksena antaa esitys eduskunnalle syksyllä. Aktiivimalli II:n myötä työttömyysturvaan liittyvät velvoitteet ja raportointi lisääntyvät ja kokonaisuus monimutkaistuu.

Aktiivimalli II:sta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eri velvoitteet tulevat kulkemaan omissa sykleissään. Siinä kun aktiivimalli I:n kohdalla tarkastellaan 65 maksupäivää, tulisi aktiivimalli II koskemaan kuukauden ajanjaksoa. Työttömyysetuutta tietysti haetaan edelleen kolmannessa syklissä, joko neljän viikon tai kuukauden välein.

Aktiivimalli I:n edellytyksistä raportoidaan maksajalle eli työttömyyskassalle tai Kelalle ja II:n kohdalla TE-toimistolle.

Kuulostaa kaikkiaan aika monimutkaiselta. Yksikertaista ei tule olemaan myöskään aktiivisuuden arviointi, ja lisääntynyt valvonta lisää aina myös järjestelmän hallintoa.

Muutama vuosi sitten työttömyysturvakentällä puhuttiin paljon luottamusloikasta. Ajatuksena oli vähentää työttömyysturvaan liittyvää byrokratiaa ja valvontaa ja luottaa työttömään. Verottaja ja vakuutusyhtiöt ovat jo vuosia sitten vähentäneet valvontaa ja pyytävät esimerkiksi tositteet enää harvoin. Sosiaaliturvassa näkyy kuitenkin päinvastainen kehitys.

Pitkittynyt lama ja korkean työttömyyden jakso ovat varmasti yksi syy luottamuksen hupenemiseen. Ajatellaan, ettei ole varaa luottaa.

Toisaalta lisääntynyt valvonta lisää osaltaan kuluja. On varmasti mielekästä kysyä, onko valvonta aidosti paras tapa käyttää nämä varat, kun tavoitteena on työllisyyden lisääminen.

Onko työmarkkinoiden ongelma se, etteivät työttömät halua töihin, vai onko kyse työpaikkojen vähyydestä ja toisaalta kohtaanto-ongelmasta?

Vaikka Juha Sipilän mukaan Suomessa on työvoimapula, tilastojen mukaan työttömiä on yhä noin kymmenkertainen määrä avoimiin työpaikkoihin nähden¹.

Kohtaanto-ongelmaan taas ei auta valvonta, vaan muun muassa laadukkaat työvoimapalvelut sekä mahdollisuus vaihtaa alaa opiskelemalla.

¹Tilastokeskus: 1.12.2017 avoimia työpaikkoja 37 200. Kelasto: Työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden 2017 lopussa 366 851 (vähennetty vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen saajat).