Omavalmentaja työllisyyden kuntakokeilusta: ”Jokaiselle ihmisellä on oma polkunsa”

Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi viime maaliskuussa. Kokeilussa pyritään edistämään työllistymistä entistä paremmin sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Vantaa ja Kerava hakivat kokeiluun yhteisellä hankkeella.

Asiakaslähtöisessä mallissa osaavat omavalmentajat ovat ratkaisevassa roolissa. Pääosin tehostettuja palveluja tarvitsevien nuorten omavalmentajana työskentelevä Sheela Ranta-aho kertoi näkemyksistään kuntakokeilun arjesta Keravalla.

Sheela nauttii työssään erityisesti asiakaslähtöisyydestä. Se korostuu omassa työssä palveluohjauksen lisäksi. Hänellä on vahva näkemys, että jokaisella ihmisellä on polku johonkin: töihin, koulutukseen tai tarpeen mukaan vaikka kuntoutukseen. Kuntakokeilussa omavalmentajilla on mahdollisuus tukea asiakasta oman polun löytämisessä.

Omavalmentaja Sheela Ranta-aho, mitä kuntakokeiluun osallistuvan on hyvä tietää?

Tavoitteena on, että pystymme palvelemaan asiakasta paremmin, kattavammin ja asiakaslähtöisemmin kuin ennen. Toivon, että näymme ihmisille enemmän auttajina kuin virastona.

Pyrimme kokonaisvaltaisempaan malliin, jossa asiakas saa samalta luukulta mahdollisimman paljon palvelua ja ohjausta. Lähestymistapa muistuttaa nuorten Ohjaamoa.

Tällä hetkellä on koronan myötä kertynyttä palveluvelkaa paljon, ja se pitää kuroa umpeen. Tämän vuoksi emme ole vielä päässeet tekemään täysipainoisesti valmentavaa ohjaustyötä. Uskon, että syksyn aikana voimme jo tarjota asiakkaille parempaa palvelua.

Mikä on muuttunut työnhakijan kannalta?

Asiakkaan kohtaamiseen on varattu enemmän aikaa. Lähestymistapa on erilainen kuin aiemmin TE-toimistossa: rinnalla kulkeminen ja valmennuksellinen ote korostuvat kuntakokeilun palvelumallissa.

Palvelua on tehostettu, joten asiakas joutuu myös itse sitoutumaan ja tekemään enemmän kuin ennen.

Millaisia työllistymisen esteitä on ja miten niissä tuetaan?

Pitkään työttömänä olleilla on usein erilaisia mielenterveydellisiä ja jaksamisen ongelmia tai taustalla on fyysinen vamma tai vaiva. Ne eivät aina riitä diagnoosiin, mutta ihminen kuitenkin toteaa, että ei kykene työhön tai opiskeluun. Korona on saattanut lisätä kuormitusta. Näissä tapauksissa olen lähtenyt tekemään aktivointisuunnitelmaa yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ohjausta kuntouttavaan työtoimintaan. Pitkään työttöminä olleiden kohdalla selvitetään esimerkiksi mahdollisuuksia siirtyä uuteen ammattiin tai eläkkeelle. Tärkeää on pohtia asiakkaan kanssa, mitä hän haluaa ja mikä on seuraava kohde, ja ottaa askelia siihen suuntaan.

Millaista palautetta olette saaneet työttömiltä?

Kiire on näkynyt myös palautteissa turhautumisena, kun kaikkiin yhteydenottoihin ei ole voitu vastata tarpeeksi hyvin ja tehokkaasti asiakkaan toivomassa aikataulussa. Kun taas on ehtinyt tehdä varsinaista työtä, palaute on ollut pelkästään positiivista: kiitos, että ymmärrät ja kuuntelit, otit huoleni vastaan ja pistit asioitani eteenpäin.