Siirry sisältöön

Uuden työaikalain vaikutus työttömyysturvaan

Nykyinen työaikalaki on tullut voimaan vuonna 1996. Sen jälkeen työelämä on muuttunut melkoisesti ja tarve muuttaa työaikalakiakin on ilmeinen. Merkittävin muutos työn tekemisessä on se, että monissa ammateissa työ ei ole enää niin sidottua paikkaan eikä aikaan kuin aiemmin. Kaikilla aloilla muutos ei ole yhtä selvä, mutta esimerkiksi asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän hyvin vaihtelevin työaikaa ja -paikkaa koskevin järjestelyin.

Vaikka etätyötä on tehty monella työpaikalla jo vuosikaudet, nykyisen työaikalain mukaan etätyö ei ole ollut työaikaa. Työaikaa on ollut vain työpaikalla, työnantajan valvottavissa tehty työ.

Tämä periaate on ollut enemmän tai vähemmän voimassa myös työttömyysturvassa. Työttömyysturvassa työaika on merkityksellinen kahdesta syystä: sen avulla todetaan, että henkilö on työskennellyt riittävästi saadakseen ansiopäivärahaa ja toisaalta, että henkilö ei ole kokoaikatyössä ja menetä oikeuttaan etuuteen.

Työttömyysturvalain oikeuskäytännössä on tähän mennessä edellytetty melko tiukasti, että työnantaja valvoo tehtyä työaikaa, jotta työttömälle voi syntyä oikeus työttömyysetuuteen. Hiukan väljyyttä tulkintaan tuli muutama vuosi sitten, kun sosiaali- ja terveysministeriö linjasi, että jos on sanomattakin selvää, ettei työaikaraja voi ylittyä, voidaan soviteltua etuutta maksaa, vaikka työaika ei olisi valvottavissa. Tämä on kuitenkin saanut aikaan toisen ongelman: miten työaika kerryttää näissä tilanteissa uutta oikeutta päivärahaan.

Miten työaikalain muutos sitten vaikuttaa asiaan? Voidaanko työajan edellyttää olevan työnantajan valvottavissa työttömyysturvassa, jos työaikalaissa vastavaa edellytystä ei ole? Voitaisiinko myös työttömyysturvassa luottaa työntekijän omiin kirjauksiin työajastaan, kun työsuhteessakin etätyö perustuu työantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen? Näyttäisi, että työaikalain muutos edellyttäisi muutosta myös työttömyysturvalain soveltamiskäytäntöön.

Itse työttömyysturvalain nykyinen sanamuoto ei mielestäni estäisi uudistuvan työaikalain mukaista soveltamista. Työaikalain muutos voisi mahdollistaa vallitsevasta oikeuskäytännöstä poikkeavan soveltamisen väljempään suuntaan, jossa valvonnalla ei ole enää samanlaista merkitystä kuin aiemmin.

Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ehkä tarpeen harkita työttömyysturvalain muuttamista. Nykyhallitus näyttäisi suhtautuvan muutokseen myönteisesti, sillä hallitusohjelmassa todetaan: ”Uudistetaan soviteltua työttömyysturvaa siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja siten, että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti.”

Vaikuttaa siis siltä, että myös työttömyysturvassa aletaan hiljalleen luopua työajan tiukasta valvonnasta. Tulipa muutos lain tai ohjeistuksen muutoksen kautta, työttömyysturva liikkunee työaikalain muutoksia vastaavaan suuntaan.

Kaisa Tikka

Teollisuuden työttömyyskassan etuuspäällikkö. Itseään etsinyt biologi ja sosiologi, joka löysi kotinsa työttömyyskassamaailmasta reilut kymmenen vuotta sitten. Intohimo työhön on kasvanut koko ajan, koska ala muuttuu jatkuvasti. Parasta alalla on kassalaisten aito halu laadukkaaseen asiakaspalveluun ja oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Ruuhkavuosia viettävä kolmilapsisen uusperheen äiti, joka tyhjentää pään juoksemalla ja mökkeilemällä.

Kaisa Tikka