UKK palkanlaskijoille

Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltävän ajan palkasta. Ansiopäivärahaoikeuteen vaikuttaa myös se, onko hakija työskennellyt puoli vuotta siten, että työaika on 18 tuntia viikossa. Nämä tiedot tarkistetaan palkkatodistuksesta.

Osa tiedoista löytyy nykyisin tulorekisteristä ja on mahdollista, että hakemus voidaan käsitellä ilman palkkatodistusta. Jos tulorekisterissä ei kuitenkaan ole tarvittavia tietoja, hakemuksen käsittely voi viivästyä. Tämän vuoksi suosittelemme edelleen toimittamaan palkkatodistuksen.

Jos kassa pyytää palkkatodistusta kun hakemus on otettu käsittelyyn, tämä tarkoittaa, että tulorekisteristä ei löydy hakijan kohdalla riittäviä tietoja.

Useimmissa tapauksissa voi. Tämä edellyttää kuitenkin, että tulorekisteriin on täytetty laajat tiedot ja kassan tarvitsemat vapaaehtoiset tiedot. Lisätietoa kassan tarvitsemista tiedoista löydät alla olevasta liiteestä.

Ohje työnantajalle: Työttömyyskassan tarvitsemat tiedot tulorekisteristä

Palkkatodistus tulee kirjoittaa lomautusta edeltävältä vähintään 26 kalenteriviikon ajalta, jolloin työtä on tehty vähintään 18 tuntia viikossa. Palkkatuloja ei kuitenkaan tarvitse esittää juuri työttömyyttä edeltävään päivään saakka, vaan viimeisimmän työttömyyttä edeltävän palkkajakson ja työttömyyden alkamisen välissä voi olla enintään 30 päivää. Jos siis lomautus alkaa 19.4.2020, palkkatiedot voi ilmoittaa myös 26 viikolta 31.3.2020 asti.

Pidetyn loma-ajan palkkaa ei tarvitse eritellä palkkatodistukseen. Jos palkkatodistuksen kertymäjaksolla on maksettu lomakorvausta pitämättömästä lomasta, sen määrä tulee kuitenkin ilmoittaa palkkatodistuksessa.

Lomarahan määrä tulee eritellä palkkatodistukseen, koska lomarahaa ei huomioida päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa.

Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa ei pääsääntöisesti huomioida palkkaa, joka on ansaittu osittaisen hoitovapaan (tai osittaisen eläkkeen) ajalta. Palkkatodistus tulee tällöin kirjoittaa hoitovapaata edeltävältä vähintään 26 viikon ajalta, jolloin työntekijä on ollut työssä tai hänelle on maksettu palkkaa vähintään 18 tunnilta viikossa. Jos työntekijälle on maksettu äitiysloman ajalta täyttä palkkaa, voidaan sellaiset viikot sisällyttää palkkatodistukseen.

Jos työntekijällä on jollain kalenteriviikolla ollut niin paljon palkattomia poissaoloja, että hän ei ole kyseisen viikon aikana ollut vähintään 18 tuntia töissä, kyseinen viikko ei kerrytä työssäoloehtoa. Palkkatodistukseen tulee tällöin merkitä palkattomat poissaolopäivät ja ilmoittaa ko. viikolta maksetun palkan määrä eriteltynä. Palkkatietoja tulee myös ilmoittaa vähintään 26 sellaisen viikon ajalta, jolla työtä on ollut vähintään 18 tuntia.

Jos työntekijällä on ollut jaksolla vain yksittäisiä palkattomia päiviä, riittää jos palkkatodistukseen erittelee palkattomat päivät, jotka ovat aiheutuneet sairaudesta tai siihen verrattavasta niin sanotusta hyväksyttävästä syystä.

Palkkatodistukseen on hyvä merkitä osa-aikaisuusprosentti tai henkilön viikoittainen työaika sekä alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän viikoittainen enimmäistyöaika. Palkkatodistukseen tulee lisäksi ilmoittaa palkkatiedot vähintään 26 sellaiselta työssäoloviikolta, jolla työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Jos palkkatodistuksen kertymäajalle sisältyy viikkoja, joilla työtä on tehty alle 18 tuntia, palkkatodistukseen tulee liittää selvitys tällaisista viikoista ja näiden viikkojen palkasta.

Työntekijän oman työpanoksen perusteella maksetut tulospalkkiot ja bonukset huomioidaan päivärahan suuruutta laskiessa siltä osin, kun ne on ansaittu työttömyyttä edeltävältä 26 työssäoloehdon täyttävältä kalenteriviikolta. Palkkatodistuksessa tulee ilmoittaa maksetun tulospalkkion/bonuksen suuruus ja miltä ajalta se on kertynyt.

Palkkatodistus kirjoitetaan taaksepäin ensimmäisestä todellisesta lomautuspäivästä. Jos siis lomautus alkaa käytännössä vasta palkallisen vuosiloman jälkeen, vuosiloma-aika otetaan mukaan palkkatodistuksessa ilmoitettuun ajanjaksoon.