Kannattaako osa-aikatyön tekeminen?

Oletko koskaan törmännyt väitteeseen siitä, että osa-aikatyön tai keikkatyön vastaanottaminen työttömänä ei kannata, koska työttömyyspäivärahan saaminen viivästyy? Ihan varmasti olet. Käsitystä on toistettu niin kauan, ettei kenellekään tule mieleen kysyä, missä määrin se pitää paikkansa. Lyhyiden työpätkien ongelmallisuutta on valiteltu jälleen syvällä rintaäänellä aktiivimallista keskusteltaessa.

Työttömyyskassojen käsittelyaikatilastoista ei tälle käsitykselle ole oikein koskaan saanut vahvistusta. Työttömyyskassat ovat jo pitkään maksaneet sovitellut työttömyyspäivärahat keskimäärin 10 päivässä. Puolet hakemuksista käsitellään enintään 7 päivässä. Sovitellun päivärahan maksuajat ovat olleet jatkuvasti lyhyemmät kuin kaikkien etuuspäätösten keskimääräiset käsittelyajat.

Tilasto on luonnollisesti tilasto, eikä se kerro koko totuutta. Nimittäin niillä aloilla, joilla palkka tai osa siitä maksetaan työn tekemistä seuraavan kuukauden puolivälissä tai jopa seuraavan kuukauden lopussa, soviteltua työttömyyspäivärahaakaan ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta voida maksaa ennen tätä palkanmaksun ajankohtaa. Tämä johtuu siitä, että tulot kohdennetaan ansioturvajärjestelmässä yleensä ansainta-ajankohtaan. Ennen kuin tietyn jakson kaikki tulot ovat selvinneet, ei sovitellun työttömyyspäivärahan määrää voida laskea. Tulorekisterikään ei tuo ongelmaan helpotusta, sillä tulotiedot ovat kassojen käytössä vasta sen jälkeen, kun työnantaja on ne tulorekisteriin ilmoittanut.

Maamme hallitus on omasta mielestään keksinyt ongelmaan ratkaisun: maksetaan kaikkien etuudet muutaman viikon myöhässä, niin sovitellut päivärahatkin ehditään ainakin suurimmaksi osaksi käsitellä tässä ajassa. Näin sovitellut päivärahat eivät viivästy suhteessa muuhun maksatukseen. Soviteltua päivärahaa ei siis maksettaisi yhtään nykyistä nopeammin, vaan kaikkien muiden päivärahat nykyistä hitaammin. Ei vaikuta kovinkaan fiksulta.

Ongelmaan olisi toinenkin ratkaisu. Jos soviteltu päiväraha laskettaisiin siitä tulosta, joka työttömälle on kyseisellä hakujaksolla maksettu, maksatus olisi nopeampaa. Tätä kutsutaan maksuperusteiseksi sovitteluksi. Työttömyyspäivärahajärjestelmän perimmäinen tarkoitus on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Eikö silloin olisi oikeudenmukaista sovitella työttömyyspäiväraha siihen tuloon, joka työttömällä kyseisellä jaksolla on käytettävissään, eikä siihen tuloon, jonka hän myöhemmin saa? Malli vastaisi nykyistä paremmin työttömyysaikaiseen toimeentulon tarpeeseen. Nykyjärjestelmällähän lopputulos on se, että työtön joutuu odottamaan sekä palkkaansa että työttömyyspäivärahaa pahimmillaan miltei kaksi kuukautta.

Vastauksena otsikon kysymykseen: osa-aikaisen ja keikkatyön tekeminen kannattaa, koska valtaosa sovitelluista päivärahoista maksetaan jo nyt kohtuullisen nopeasti. Lisäksi ansiopäivärahan saajilla tulot nousevat, koska sovittelussa on 300 euron suojaosuus ja sen ylittävältäkin osalta päivärahaa vähentää vain puolet työtulosta. Tietynlainen palkanmaksujärjestelmä sen sijaan aiheuttaa maksatukseen viivästyksiä. Tähänkin ongelmaan on olemassa ratkaisu.

Niina Jussila

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja. Olen työskennellyt työttömyysturvan parissa jo vuodesta 1988 ja tarkastellut työttömyysturvajärjestelmää muutoksenhakuasteen, sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyyskassojen valvontaviranomaisen ja nyt toimeenpanon ja yhteistyön kehittämisen näkökulmasta. Työttömyysturvajärjestelmä on suurten haasteiden edessä, mutta haasteissa elää myös mahdollisuus parempaan. Perheeseeni kuuluu kuusi pulskaa naisenpuolta: kirjoittajan lisäksi kaksi kissaa ja kolme kilpikonnaa.

Niina Jussila