Vaikuttaminen

Faktaa ansioturvasta

Viisi faktaa, jotka auttavat ymmärtämään ansioturvaa paremmin.
  1. Etusivu
  2. Vaikuttaminen
  3. Faktaa ansioturvasta
1
Ansioturvajärjestelmä tuottaa turvaa kahdelle miljoonalle jäsenelle ja järjestelmä on rakennettu mahdollisimman avoimeksi

Tuloraja ansiosidonnaisen kerryttämiselle on asetettu mahdollisimman alas, jotta pienetkin tulot kerryttäisivät ansioturvaa. Parhaillaan valmistelussa oleva yhdistelmävakuutus laajentaa ansioturvan kattavuutta ja parantaa turvaa myös niille henkilöille, jotka työskentelevät samanaikaisesti tai jaksoissa yrittäjänä ja palkansaajana.

Lue lisää →

2
Ansioturva on tärkeä turvaverkko erityisesti pieni- ja keskituloisille

Miehillä etuuden laskemisen perusteena oleva palkka oli vuonna 2025 useimmin 2 500-3 000 euroa kuukaudessa. Naisilla perustepalkka oli useimmin 2 000-2 500 euroa kuukaudessa.

Lue lisää →

3
Ansioturva kannustaa

Kaksi kolmesta työllistyy puolessa vuodessa ja yli kolmannes on osa-aika- tai keikkatyössä.

Lue lisää →

4
Kassan jäsenet ja työnantajat rahoittavat ansiopäivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan

Valtio rahoittaa ansioturvasta yleistukea vastaavan määrän.

Lue lisää →

5
4/5 kassojen hallintokuluista rahoitetaan jäsenmaksuilla.

Valtio rahoittaa hallintoa noin 8 %:lla

Lue lisää →

Järjestelmä on avoin ja tuottaa turvaa kahdelle miljoonalle jäsenelle

  • Kassaan voi liittyä heti työsuhteen alkaessa ja täysi työssäoloehtokuukausi ansiopäivärahaoikeuden kerryttämiseksi syntyy 930 euron kuukausituloilla. Tuloraja on asetettu mahdollisimman alas. Jos tuloraja olisi matalampi, ansiopäivärahan määrä jäisi Kelan maksaman perusturvan tasolle.
  • Suomessa on 11 työttömyyskassaa palkansaajille ja yksi työttömyyskassa yrittäjille. Osalla kassoista on ala- tai koulutuskohtaisia rajoituksia liittymiselle, mutta yli puolet kassoista on avoimia kaikille kaikille palkansaajille.

Työttömyyskassoissa on noin kaksi miljoonaa jäsentä

Työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin kaksi miljoonaa henkilöä, mikä vastaa noin 85 % palkansaajista.

Kokonaisjäsenmäärä on vaihdellut hyvin vähän. Hyvässä työllisyystilanteessa jäsenmäärä tyypillisesti laskee hieman. Koronaepidemian aikana jäsenmäärä nousi 3 %.

.
Lataa tiedot

Jokainen voi valita itselleen sopivan kassan

Suomessa on 11 työttömyyskassaa palkansaajille ja yksi työttömyyskassa yrittäjille.

Osalla kassoista on ala- tai koulutuskohtaisia rajoituksia liittymiselle, mutta yli puolet kassoista on avoimia kaikille kaikille palkansaajille.

Jäsenmaksu on matala

Työttömyyskassan keskimääräinen jäsenmaksu 3 000 euron kuukausipalkalla oli viime vuonna 80 euroa vuodessa tai 7 euroa kuukaudessa. Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi.

Työttömyyskassat pyrkivät tehostamaan toimintaansa jatkuvasti, jotta jäsenmaksut pysyisivät alhaisina.

.
Lataa tiedot

Ansioturva on tärkeä turvaverkko erityisesti pieni- ja keskituloisille

Ansioturva on toimeentulon paras suoja työttömyyden kohdatessa – olipa palkka 1 500 euroa tai 5 000 euroa kuussa. Käytännössä ansioturvaan joutuvat kuitenkin useimmin turvautumaan pieni- ja keskituloiset.

Ansiopäiväraha on myös suhteutettu henkilön työttömyyttä edeltäviin ansioihin niin, että korvaustaso (etuus suhteessa palkkaan) on sitä korkeampi, mitä pienemmät tulot ovat.

Ansiopäivärahan saajat ovat valtaosin pieni- ja keskituloisia

Miehillä etuuden laskemisen perusteena oleva palkka oli vuonna 2025 useimmin 2 500-3 000 euroa kuukaudessa. Naisilla perustepalkka oli useimmin 2 000-2 500 euroa kuukaudessa.

.
Lataa tiedot

Ansiopäivärahan laskukaava on edullisin pienituloisille

Ansiopäivärahan määrä nousee tulojen kasvaessa, mutta ei yhtä nopeasti kuin palkka. Tämän vuoksi ansiopäivärahan suhde työttömyyttä edeltävään palkkaan on korkein pienimmillä tuloilla ja laskee tulojen kasvaessa.

1 000 euron tulojen perusteella laskettu ansiopäiväraha on lähes 90 % palkasta. 3 000 euroa ansaitsevalla suhde on noin 60 %. 4 000 euroa ansaitsevan ansiopäiväraha on noin puolet palkasta.

.
Lataa tiedot

Ansioturva kannustaa

Ansioturvan saajat työllistyvät nopeasti ja työskentelevät erittäin usein jo työttömyyden aikana.

Kaksi kolmesta työllistyy puolessa vuodessa ja kolmannes on osa-aika- tai keikkatyössä.

Ansioturvan saajat myös joutuvat harvemmin turvautumaan asumis- ja toimeentulotukeen, mikä osaltaan estää kannusteloukkujen syntymistä.

Ansiopäivärajan saajat työllistyvät nopeasti

Vuoden 2025 lopussa 66 % ansiopäivärahan saajista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta.

Alle 30-vuotiaiden työllistyminen on erityisen nopeaa ja 81 % ikäryhmästä oli vuoden 2025 lopussa ollut työttömänä enintään puoli vuotta.

.
Lataa tiedot

Työskentely ansioturvalla on erittäin yleistä

Työllä voi kasvattaa kokonaistuloja ja nollata päivärahan enimmäisaikalaskurin.

37 % ansiopäivärahan saajista työskentelikin vuonna 2025 osa-aikaisesti ja sai soviteltua päivärahaa, jossa huomioidaan työtulon vaikutus.

.
Lataa tiedot

Ansioturvan saajat saavat harvoin täydentäviä etuuksia

Vuonna 2025 noin 6 000 ansiopäivärahan saajaa sai perustoimeentulotukea. Tämä vastaa noin 2 %:a kaikista ansiopäivärahan saajista. Myös tarve asumistukeen on verrattain harvinaista ansiopäivärahaa saavien keskuudessa.

Toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyy merkittäviä kannustinloukkuja, jotka estävät työllistymistä. Vähentämällä näiden viimesijaisten etuuksien tarvetta, ansioturva poistaa työttömyyteen liittyviä kannustinloukkuja.

.
Lataa tiedot

Kannustinloukut ovat harvinaisia

Osittainen työskentely ansioturvalla on kannattavaa esimerkiksi siksi, että vähenemisaste on matala ja työskentely pidentää ansiosidonnaisen kestoa.

Oheisessa taulukossa näkyy osa-aika- tai keikkatyön vaikutus ansiopäivärahaan. Esimerkissä työttömyyttä edeltävä palkka on 2500 euroa. Kokonaistulot jatkavat palkan kasvaessa nousua kunnes henkilö on saavuttanut lähes työttömyyttä edeltäneen palkkatason.

.
Lataa tiedot

Kassan jäsenet ja työnantajat rahoittavat ansiopäivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan

Valtio rahoittaa ansioturvasta yleistukea vastaavan määrän.

Kassaan kuulumattomat henkilöt eivät rahoita ansioturvaa

Palkansaajien työttömyyskassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa rahoitetaan jäsenmaksuilla.

Valtio tai kassaan kuulumattomat henkilöt eivät osallistu päivärahan ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen lainkaan.

Kassaan kuulumattomien henkilöiden vakuutusmaksuilla rahoitetaan perusturvaa

Kassaan kuulumattomien on myös maksettava työttömyysvakuutusmaksu. Tällä maksulla ei kuitenkaan rahoiteta ansioturvaa, vaan perusturvaa.

Kelalle maksetaan vuosittain yli 100-200 miljoonaa työttömyysvakuutusmaksuja.

4/5 kassojen hallintokuluista rahoitetaan jäsenmaksuilla

Työttömyyskassojen jäsenet rahoittavat valtaosin työttömyyskassojen hallinnon. Työttömyyskassat tehostavat jatkuvasti toimintaansa pitääkseen jäsenmaksut alhaisina. Viime vuosina tämä on näkynyt muun muassa automatiikan kehittämisenä ja kassojen fuusioitumisina suuremmiksi yksiköiksi.

Hallintokulut rahoitetaan yleensä pääosin työttömyyskassan jäsenmaksuilla

Vuonna 2024 hallintokulut kassoissa olivat yhteensä noin 105 miljoonaa euroa. Työttömyyskassan rahoittivat 83 % hallintokuluista. Valtio rahoitti 8 % hallintokuluista. Työllisyysrahaston osuus hallintokuluista oli 10 %. (Vuoden 2025 tiedot saadaan keväällä 2026.)

.
Lataa tiedot

Työttömyyskassat ovat yhdistyneet viime vuosien aikana suuremmiksi yksiköiksi

Vuonna 2026 Suomessa on 11 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vielä 10 vuotta sitten kassoja oli yli kaksi kertaa enemmän.

Fuusioiden taustalla on pyrkimys alentaa hallintokustannuksia ja pitää tätä kautta jäsenmaksut alhaisina.

.
Lataa tiedot