Vaikuttaminen
Näin leikkaukset näkyvät
Ansiosidonnaisen porrastuksella on suuri vaikutus päivärahan tasoon
Porrastus vaikutti kesäkuussa noin puoleen ansiopäivärahan saajista. Porrastettu etuus oli alkuvuonna keskimäärin 1 311 euroa kuukaudessa.
Työtulojen aikainen suojaosan poisto vaikutti etuustasoon ja tehdyn osittaisen työn määrään
Osittainen työskentely ansiopäivärahalla väheni suojaosan poiston jälkeen.
Työssäoloehto piteni merkittävästi ja vaikeutti pääsyä ansiopäivärahalle
Lisäksi samaan aikaan poistettiin ikääntyneitä henkilöitä koskevia poikkeuksia, kuten mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahaoikeutta palkkatukityössä. Työssäoloehdon muutokset ovat voineet vaikuttaa siihen, että yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi viime vuonna Kelan työmarkkinatuelle.
Ansiosidonnaisen porrastuksella on suuri vaikutus päivärahan tasoon
Porrastus vaikutti kesäkuussa noin puoleen ansiopäivärahan saajista. Porrastettu etuus oli alkuvuonna keskimäärin 1 311 euroa kuukaudessa.
Porrastus vaikuttaa jo joka toiseen ansiopäivärahan saajaan
- Ansiopäiväraha porrastettiin vuoden 2024 syyskuussa ja se alkoi vaikuttaa etuuksiin vuodenvaihteessa 2024-2025. Porrastus tarkoittaa, että etuuden määrä laskee noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 % ja noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen yhteensä 25 %.
- Vuoden 2025 lopussa noin joka kolmas ansiopäivärahan saaja sai porrastettua ansiopäivärahaa. Kesäkuuhun 2026 mennessä porrastus vaikutti jo joka toiseen ansiopäivärahan saajaan. Tammi-kesäkuussa päiväraha oli porrastuksen jälkeen keskimäärin 1 311 € kuukaudessa ennen veroja.
- Porrastus on käytössä myös Ruotsissa, mutta se vaikuttaa etuuksiin myöhemmin ja etuus on sekä ennen porrastusta että porrastuksen jälkeen Suomen tasoa korkeampi. Tanskassa etuutta ei ole porrastettu, mutta etuuskauden alussa voi tietyissä tilanteissa saada määräajan korkeampaa päivärahaa.
Porrastus on erilainen Ruotsissa ja Suomessa
Ansiosidonnaisen porrastuksen esimerkkimaana on usein mainittu Ruotsi. Porrastus on kuitenkin toteutettu Ruotsissa eri tavoin kuin Suomessa. Lähtötaso on korkeampi, porrastus on lievempi ja se tulee vastaan myöhäisemmässä vaiheessa etuuskautta.
- 3 000 euron palkalla ansiopäivärahan tasoksi tulee Ruotsissa 2 400 euroa. 100 päivän jälkeen porrastus laskee etuuden 2 100 euroon.
- Suomessa alkuvaiheen ansiopäiväraha on samalla palkalla 1740 euroa. 40 päivän jälkeen porrastus laskee etuuden 1390 euroon.
Tanskan etuustaso on kolmesta maasta korkein. Tanskassa etuutta ei ole porrastettu, mutta etuutta voi saada tietyin edellytyksin korkeammalla tasolla työttömyyden alussa.
3 000 euron työttömyyttä edeltävällä tulolla ansiopäivärahan lähtötaso on Ruotsissa 38 % ja Tanskassa 43 % Suomen tasoa korkeampi. Porrastuksen vuoksi ero kasvaa enimmillään Ruotsissa 73 %:iin ja Tanskassa 90 %:iin.
Työtulojen aikainen suojaosan poisto vaikutti etuustasoon ja tehdyn osittaisen työn määrään
Osittainen työskentely ansiopäivärahalla väheni suojaosan poiston jälkeen.
Osittainen työskentely ansiopäivärahalla väheni hieman suojaosan poiston jälkeen
- Ansiopäivärahan suojaosa otettiin käyttöön vuonna 2014. Tämän jälkeen suojaosa oli määräaikaisesti 500 euroa osan vuotta vuosina 2020 ja 2021.
- Suojaosa poistettiin huhtikuussa 2024.
- Ansiopäivärahaa osittaisen työn ajalta saavien määrä on edelleen hyvin korkealla tasolla, mutta osuus laski hieman viime vuonna.
Suojaosa lisäsi osittaista työskentelyä työttömyysturvalla. Suojaosan vaikutus osittaiseen työskentelyn lisääntymiseen on todettu VATT:n tutkimuksessa vuonna 2023 ja Laboren, Tampereen yliopiston ja VATT:n tutkimuksessa vuonna 2026.
Osittaista työskentelyä helpotettiin 2010-luvulla myös nostamalla työaikarajaa ja tulojen enimmäismäärää, helpottamalla pienimuotoista yritystoimintaa ja vähentämällä maksuviiveitä.
Työssäoloehdon pidennys vaikeutti pääsyä ansiopäivärahalle
Työssäoloehto piteni ja samaan aikaan laista poistettiin ikääntyneitä henkilöitä koskevia poikkeuksia, kuten mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahaoikeutta palkkatukityössä.
Työssäoloehdon muutokset lisäävät siirtymiä Kelan perusturvaetuuksille
- Ansiopäivärahan maksamiseksi vaadittu työssäolo- ja jäsenyysaika piteni 6 kuukaudesta 12 kuukauteen syyskuussa 2024.
- Muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, pätkätöissä oleviin ja nuoriin työuraansa vasta aloittaviin henkilöihin. Pitkäaikaistyöttömien ja pätkätyöläisten on entistä vaikeampi pysyä ansiopäivärahalla työsuhteiden välillä ja osittaisen työllistymisen aikana. Nuorilla taas lyhyt työhistoria voi estää ansiopäivärahan maksun.
- Ansiopäiväraha lakkautettiin viime vuonna selvästi aiempaa useammin sillä perusteella, että enimmäisaika oli täyttynyt ja henkilö ei ole täyttänyt työssäoloehtoa uudelleen. Myös vajaan työssäolo- tai jäsenyysehdon perusteella annettujen päätösten määrä kasvoi vuosina 2024 ja 2025.
- Ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut koko vuoden 2025. Saajien määrä laski viime vuonna 8 % suhteessa edellisvuoteen. Samaan aikaan Kelan työmarkkinatuen saajien määrä on kasvoi.