Työttömyysturvan menneet lakimuutokset

• Korotusosan maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalle päättyi. (135/2024)
• Korotetun liikkuvuusavustuksen maksaminen päättyi. (135/2024)

1.1.2024

• Omavastuuaika piteni seitsemään päivään. (HE 73/2023)
• Lomakorvausten jaksotus palautettiin. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. (HE 73/2023)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin vuosille 2024-2027. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä. (HE 75/2023)

1.4.2024

• Lapsikorotukset poistettiin. Ennen muutosta lapsikorotuksia maksettiin 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen. (HE 73/2023)
• 300 euron suojaosa työtuloille poistettiin. Suojaosan alle jääneet tulot eivät vaikuttaneet ansiopäivärahaan alentavasti. (HE 73/2023)

1.8.2024

• Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautettiin. (HE 8/2024)

1.9.2024

• Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin. Porrastus tarkoittaa, että työttömyysturva laskee 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta) ja 75 % tasolle  alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (n. kahdeksan kuukautta). (HE 13/2024)
• Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistui. Aiemmin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työtä. (HE 73/2023)
• Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistettiin eli muutettiin tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella.
• Useista ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttiin. Muutokset koskivat 57 vuotta täyttäneiden työllistämisvelvoitetta, 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tason suojaa ja 60 vuotta täyttäneiden mahdollisuutta kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan työllistymistä edistävässä palvelussa. (HE 13/2024)
• Mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahaoikeutta palkkatukityössä lopetettiin. Palkkatukityö voi kuitenkin kerryttää työssäoloehtoa silloin, kun palkkatukea on maksettu 60 vuotta täyttäneen tai alentuneesti työkykyisen  palkkaamiseen. (HE 13/2024)

Muut muutokset

• Työttömyyskassat saivat oikeuden tarjota työllisyyttä tukevia palveluja. (HE 40/2024)

• Luotiin uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille. Kokonaisuuteen kuuluu oikeus yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan, kahden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvakoulutukseen ja pidempään työllistymisvapaaseen. Samalla lisäpäivät (ns. työttömyysputki) poistettiin lainsäädännöstä. Lisäpäiviä koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan asteittain. Ikäraja nousi 1963-1964 syntyneillä. Lisäpäivät poistuvat kokonaan 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. (HE 62/2022)
• Tekijänoikeuskorvaukset eivät enää vaikuta vähentävästi ansiopäivärahaan. Aiemmin tekijänoikeuskorvaukset vaikuttivat ansiopäivärahaan samalla tavalla, kuin osa-aikatyön palkka. (Valtioneuvoston asetus 1397/2022)
• Lakiin lisättiin säännös työajan poikkeuksellisesta arvioinnista, kun kun työaika ei ole valvottavissa ja henkilö hakee työttömyysturvaa osittaisen työn ajalle. Säännöksen myötä henkilöllä on oikeus työttömyysturvaan silloin, kun työn luonteesta ja olosuhteista voidaan päätellä, että 80 % työaikaraja ei ylity. (HE 180/2022)
• Lomautettujen työaikaa alettiin tarkastella sovittelujaksoittain (yleensä kuukausi tai neljä viikkoa) kalenteriviikon sijaan silloin, kun lomautus on toteutettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Muutos selkeyttää työtulojen huomioimista lomautetuilla. (HE 180/2022)
• Erityisestä sovittelujaksosta luovuttiin pysyvästi. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Erityinen sovittelujakso on poistunut käytännössä käytöstä jo toukokuussa 2020 määräaikaisilla säädöksillä. (HE 180/2022)

Lisäksi lakiin tehtiin väliaikainen muutos:

• Lapsikorotukseen tehtiin ylimääräinen ja indeksiin perustumaton 20 %:n korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. (HE 236/2022)

• Luotiin uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille. Kokonaisuuteen kuuluu oikeus yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan, kahden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvakoulutukseen ja pidempään työllistymisvapaaseen. Samalla lisäpäivät (ns. työttömyysputki) poistettiin lainsäädännöstä. Lisäpäiviä koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan asteittain. Ikäraja nousi 1963-1964 syntyneillä. Lisäpäivät poistuvat kokonaan 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. (HE 62/2022)
• Tekijänoikeuskorvaukset eivät enää vaikuta vähentävästi ansiopäivärahaan. Aiemmin tekijänoikeuskorvaukset vaikuttivat ansiopäivärahaan samalla tavalla, kuin osa-aikatyön palkka. (Valtioneuvoston asetus 1397/2022)
• Lakiin lisättiin säännös työajan poikkeuksellisesta arvioinnista, kun kun työaika ei ole valvottavissa ja henkilö hakee työttömyysturvaa osittaisen työn ajalle. Säännöksen myötä henkilöllä on oikeus työttömyysturvaan silloin, kun työn luonteesta ja olosuhteista voidaan päätellä, että 80 % työaikaraja ei ylity. (HE 180/2022)
• Lomautettujen työaikaa alettiin tarkastella sovittelujaksoittain (yleensä kuukausi tai neljä viikkoa) kalenteriviikon sijaan silloin, kun lomautus on toteutettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Muutos selkeyttää työtulojen huomioimista lomautetuilla. (HE 180/2022)
• Erityisestä sovittelujaksosta luovuttiin pysyvästi. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Erityinen sovittelujakso on poistunut käytännössä käytöstä jo toukokuussa 2020 määräaikaisilla säädöksillä. (HE 180/2022)

Lisäksi lakiin tehtiin väliaikainen muutos:

• Lapsikorotukseen tehtiin ylimääräinen ja indeksiin perustumaton 20 %:n korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. (HE 236/2022)

• Muutetiin lakia niin, että työttömyysetuuteen ei pääsääntöisesti ole oikeutta alle 18-vuotiaana. Ennen lakimuutosta ikäraja oli 17 vuotta. (HE 173/2020)

Lisäksi jatkettiin koronaan liittyneitä määräaikaisia lakimuutoksia:

• Työttömyyden aikaisten työtulojen suojaosa korotettiin 500 euroon. Yleensä suojaosa on 300 euroa. Muutos oli voimassa marraskuun loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Liikkuvuusavustusta maksettiin aiemman kolmen tunnin sijaan kahden tunnin työmatkan perusteella kokoaikatyön ajalle. Muutos oli voimassa marraskuun loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Jos yritystulot olivat laskeneet oleellisesti koronapandemian vuoksi, työttömyyden aikaiset yritystulot voitiin huomioida hakijan oman ilmoituksen perusteella. Muutos oli voimassa marraskuun loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Ansiopäivärahaa voitiin maksaa ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta normaalin kahden kuukauden sijaan. Muutos oli voimassa vuoden loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021, HE 202/2021)
• Erityistä sovittelujaksoa ei käytetä. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Muutos oli voimassa vuoden loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021, HE 202/2021)

• Lisäpäivien (ns. työttömyysputki) ikäraja nousi vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. (HE 83/2019)
•  Aktiivimalli kumottiin. Aktiivimallissa työttömyysturvaa leikattiin 4,65 %, jos henkilö ei osoittanut aktiivisuutta esimerkiksi työskentelemällä, opiskelemalla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. (HE 80/2019)

Lisäksi säädettiin useita määräaikaisia lakimuutoksia koronaan liittyen:

• Työttömyyden alun korvauksettomalta omavastuuajalta maksettiin päivärahaa. Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäolo- ja jäsenyysehtoa lyhennettiin 13 viikkoon (3 kk). Tavallisesti työssäoloa ja jäsenyysaikaa on löydyttävä 26 viikkoa (6 kk). Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto lyhennettiin 26 viikkoon (6 kk) ajalla 16.3.2020–31.12.2020. Tavallisesti työssäoloa ja jäsenyysaikaa on löydyttävä 52 viikkoa (12 kk). (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Lomautuksen perusteella maksetut etuuspäivät eivät kuluttaneet ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäisaikaa. Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä kesäkuun loppuun asti.
• Työttömyyden tai lomautuksen ajalta maksetut etuuspäivät eivät kuluttaneet ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäisaikaa. Muutos oli voimassa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. (HE 94/2020)
• Työttömyyden aikaisten työtulojen suojaosaa korotettiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa. Muutos oli voimassa kesäkuun alusta vuoden loppuun asti. (HE 78/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)
• Jos yritystulot olivat laskeneet oleellisesti koronapandemian vuoksi, työttömyyden aikaiset yritystulot voitiin huomioida hakijan oman ilmoituksen perusteella. Muutos oli voimassa toukokuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 61/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)
• Liikkuvuusavustusta maksettiin aiemman kolmen tunnin sijaan kahden tunnin työmatkan perusteella kokoaikatyön ajalle. Muutos oli voimassa kesäkuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 78/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)
• Ansiopäivärahaa voitiin maksaa ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta normaalin kahden kuukauden sijaan. Muutos oli voimassa maaliskuun lopusta vuoden loppuun asti. (HE 231/2020)
• Erityistä sovittelujaksoa ei käytetä. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Muutos oli voimassa toukokuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 61/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)

• Työttömyyden aikainen osa-aika- tai keikkatyön tulo alettiin huomioida maksuajankohdan mukaan. Aiemmin tulo vaikutti ansainta-ajankohdan mukaan, mikä saattoi johtaa työttömyysturvan viivästymiseen. Muutos tuli voimaan 1.4.2019. Samassa yhteydessä säädetiin siitä, että kuukautta pidemmältä ajalta maksettu työtulo jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle, kuin jolta palkka on ansaittu. (HE 220/2018)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin. (HE 160/2018)
• Laajennettiin niiden työllistymistä tukevien toimintojen järjestäjien joukkoa, joiden tarjoamat palvelut voidaan hyväksyä aktiivimallin aktiivisuusehtoon. Muutos tuli voimaan 1.4.2019. (Valtioneuvoston asetus 1313/2018)
• Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen asema työttömyysturvajärjestelmässä muutettiin yrittäjästä palkansaajaksi. Jäsenyysehdoksi säädettiin 12 kuukautta ja työssäoloehdoksi 52 viikkoa. Muutos tuli voimaan 1.7.2019. (HE 236/2018)

• Aktiivimalli otettiin käyttöön 1.1.2018. Aktiivimalli leikkasi etuuksia 4,65 %, jos henkilö ei osoittanut aktiivisuutta esimerkiksi työskentelemällä opiskelemalla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Samalla omavastuuajan kesto lyhennettiin viiteen päivään 1.1.2018. (HE 127/2017)
• Laajennettiin työttömien mahdollisuutta opiskella lyhytkestoisesti (enintään 6 kuukautta). Opintojen tulee tukea ammatillisia valmiuksia tai yritystoimintaa ja henkilö tulee olla täyttänyt 25 vuotta. (HE 59/2018)
• Laajennettiin työttömien oikeutta työttömyysturvaan alkavan yritystoiminnan ajalta (4 kuukautta). Muutoksen myötä yritystoiminnan ja oman työn pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen 4 kuukauden aikana. Myös päätoiminen yrittäjä voi saada tältä ajalta työttömyysetuutta. (HE 121/2017)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin. (HE 123/2017)
• Tehtiin useita muutoksia liikkuvuusavustukseen. Suurin osa muutoksista helpotti pääsyä etuudelle tai nosti etuuden määrää. Liikkuvuusavustuksesta poistettiin vaatimus osa-aikatyön vähimmäisviikkotuntimäärästä (aiemmin 18 h / vko) ja rajoitettiin etuusoikeus todellisiin työpäiviin, lisättiin oikeus saada liikkuvuusavustusta koulutusajalta ja oikeus korotettuun liikkuvuusavustukseen sekä lapsikorotuksiin. Laajennettiin myös mahdollisuutta hakea liikkuvuusavustusta työn alkamisen jälkeen. Lisäksi muutettiin lakia siten, että liikkuvuusavustusta ei makseta, jos työsuhde on keskeytynyt henkilöstä itsestään johtuvasta syystä. (HE 121/2017)

• Omavastuuaika pidennettiin seitsemään päivään. (HE 113/2016)
• Enimmäiskestoksi säädettiin 300, 400 tai 500 päivää riippuen työuran pituudesta ja iästä. Samalla poistettiin säädös, jonka mukaan ansiopäivärahaa maksettiin peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajan, jos työhistoriaa oli alle 3 vuotta työhistoriaa tai jos kieltäytyi työllistymistä edistävästä palvelusta. (HE 113/2016)
• Poistettiin korotettu ansio-osaa pitkän työuran perusteella. (HE 113/2016)
• Laajennettiin työttömien oikeutta työttömyysturvaan lyhytkestoisen (2 viikkoa) yritystoiminnan tai oman työn ajalta. (HE 209/2016) Säädetiin samalla siitä, että enintään kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan tai oman työn ajalta ei voinut kerryttää omavastuupäiviä.
• Laskettiin ansiopäivärahan työssäoloehdon kertymistä palkkatukityössä. Palkkatukityöstä huomioidaan jatkossa 75 % aiemman 100 %:n sijaan. (HE 209/2016)
• Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty määräaikainen palkanalennus ei vaikuta päivärahan tasoon, vaan päiväraha lasketaan palkanalennusta edeltävältä ajalta. (HE 209/2016)
• Yli 60 vuotta täyttäneet voivat kerryttää työssäoloehtoa myös osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun. (HE 90/2013)
• Omaehtoisiin opintoihin ei enää voi saada kulukorvausta. (HE 209/2016)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin. (HE 149/2016)

• Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä muutettiin vastaamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain määritelmiä. (HE 94/2015)

• Kansaneläkeindeksin mukainen indeksikorotus tehtiin 0,4 % suuruisena. Ilman lakimuutosta indeksikorotuksen suuruus olisi ollut noin 1,1 %. (HE 153/2014)
• 58 vuotta täyttäneiden etuuden taso suojattiin. Etuus pysyy samana, vaikka työssäoloedellytys täyttyy, jos palkka uudesta työstä on aiempaa matalampi. Muutos tuli voimaan elokuun alussa. (HE 5/2015)
• Yrittäjän työssäoloehto lyhennettiin 15 kuukauteen aiemmasta 18 kuukaudesta. (HE 90/2013)

• Omavastuuajan kesto lyhennettiin viiteen päivään. (HE 176/2013)
• Työttömyysetuuden maksamisessa huomioitaviin tuloihin säädettiin 300 euron suojaosa. Työtön voi ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa (279 euroa neljässä viikossa) ilman, että tulot vaikuttavat maksettavan päivärahan määrään. (HE 176/2013)
• Korotettiin työtulojen ja sovitellun päivärahan enimmäismäärää. Lakimuutoksen jälkeen soviteltu päiväraha ja työtulo voivat olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Aiemmin päivärahan ja palkan summa ei voinut ylittää 90 %:a perustepalkasta. (HE 176/2013)
• Työssäolo- ja jäsenyysehto lyhennettiin 34 viikosta 26 viikkoon. Samalla säädetiin siitä, että työssäoloehdon täyttyessä uudelleen ei aloiteta korvauksetonta omavastuuaikaa, eikä päivärahaa lasketa uudelleen, ellei edellisestä omavastuuajasta ole kulunut yli vuotta. (HE 90/2013)
• Palkkatukityö huomioidaan jatkossa kokonaisuudessaan työssäoloehtoon. Aiemmin huomioitiin puolet korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdystä työstä. (HE 90/2013)
• Ansiopäiväraha maksettiin viimeisen 100-200 päivän ajalta peruspäivärahan suuruisena, jos työhistoriaa oli alle 3 vuotta työhistoriaa tai jos kieltäytyi työllistymistä edistävästä palvelusta.  (HE 90/2013)
• Korotetun ansio-osan kesto pitkän työuran päättymisen takia lyhennettiin 100 päivästä 90 päivään. (HE 90/2013)
• Korotettua ansio-osaa työttömyyden alkamisen takia työttömyyden 20 ensimmäiseltä päivältä ei enää maksettu. (HE 90/2013)
• Muutosturvalisä ja muutosturvan ansio-osa yhdistettiin työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaan korotusosaan 200 päivältä. Korotusosan kesto säilyi samana ja taso nostettiin muutosturvan ansio-osan tason suuruiseksi. (HE 90/2013)
• Lisäpäivien ikäraja nousi 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. (HE 90/2013)
• Poistettiin säännös, jonka mukaan työssäoloehtoon voidaan lukea sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. (HE 90/2013)
• Yrittäjän työssäoloehdon täyttävän vakuutetun tulon tulorajaa nostettiin aiemmasta 710 eurosta 1000 euroon kuukaudessa. Tuloa laskettaessa voidaan huomioida kaikki yrittäjänä tehty työ (YEL, MyEL. TyEL). (HE 90/2013)
• Yrittäjä ei voi enää lukea hyväkseen palkansaajakassassa kerryttämäänsä 6 kuukauden työssäoloehtoa eikä palkansaaja voi lukea hyväkseen yrittäjäkassassa kerryttämäänsä 10 viikon työssäoloehtoa. (HE 90/2013)
• Yritystoiminnan myyntivoittoa ei jaksotettaisi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. (HE 90/2013)
• Päivärahan perusteena olevaan palkkaan voidaan huomioida päällekkäistä palkka-aikaa kahdesta tai useammasta työstä enimmäistyöajan estämättä. (Valtioneuvoston asetus 1277/2013)
• Kolmannen maan kansalaisella (muu kuin EU-maa), joka on ollut työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana. (HE 161/2013)

Lisäksi säädettiin määräaikaisia lakimuutoksia:

• Päivärahan määrittelyssä huomioidaan palkka määräaikaista palkanalennusta edeltävältä ajalta, jos palkkaa on alennettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä vuosien 2014-2015 aikana. (HE 176/2013)

• Vuosilomakorvausten jaksotuksesta luovuttiin. Jaksotus siirsi päivärahaoikeuden alkamista. Kuukauden palkkaa vastaava lomakorvaus siirsi päivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. (HE 115/2012)
• Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työnhakijalle annettiin oikeus työttömyysetuuteen työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä. (HE 134/2012)
• Yrittäjän perheenjäsenelle annettiin oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen perusteella. (HE 134/2012)
• Poistettiin yliopisto-opiskelijan oikeus työttömyysetuuteen opintojen keskeytyksen perusteella. (HE 134/2012)
• Työllistymistä edistävät palvelut määriteltiin uudessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ja ylläpitokorvaus muutettiin kulukorvaukseksi, mutta sen määrä säilyi samana. (HE 133/2012)