Blogi

EU:n sosiaaliturvan koordinointisäännöt uudistuvat – mitä muutos merkitsee työttömyysturvalle?

Kun henkilö työskentelee, asuu tai hakee työtä useammassa valtiossa EU-alueella, EU:n sosiaaliturvan koordinointia koskevat asetukset 883/2004 ja 987/2009 ovat keskeisiä hänen sosiaaliturvansa kannalta. Asetukset eivät yhtenäistä jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä: kukin maa päättää edelleen omista etuuksistaan ja niiden saamisen edellytyksistä. Niiden perusteella kuitenkin ratkaistaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan, mikä valtio vastaa etuuden maksamisesta ja miten eri maissa täyttyneet vakuutus- ja työskentelykaudet otetaan huomioon.

Syksyllä 2026 Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat uuden asetuksen 2026/2359, joka muuttaa aiempia säännöksiä monella tärkeällä tavalla. Uusi asetus vaikuttaa muun muassa vakuutus- ja työskentelykausien siirtoon, rajatyöntekijöihin, työnhakumatkoihin ja petosten torjuntaan.

Uudistus huomioi työelämän muutokset

Nykyisiä koordinointisääntöjä on sovellettu toukokuusta 2010 lähtien. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa niiden uudistamisesta jo vuonna 2016. Pitkän neuvotteluprosessin jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat huhtikuussa 2026 alustavan yhteisymmärryksen, joka eteni neuvostossa syyskuussa hyväksymisvaiheeseen.

Uudistuksen taustalla on työelämän ja liikkuvuuden muutos. Työskentely useassa valtiossa, rajat ylittävä etätyö, lyhyet työskentelyjaksot ja muut liikkuvan työn muodot ovat yleistyneet. Samalla sosiaaliturvalaitosten ratkaistaviksi tulee yhä monimutkaisempia tilanteita. Uudistuksella pyritään turvaamaan liikkuvien henkilöiden oikeudet, jakamaan taloudellista vastuuta jäsenvaltioiden välillä nykyistä tasapuolisemmin sekä vahvistamaan hallinnollista yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemistä.

Uudistus koskee työttömyysturvan lisäksi muun muassa pitkäaikaishoitoetuuksia, perhe-etuuksia, työvoiman ulkopuolella olevien liikkuvien EU-kansalaisten oikeuksia sekä lähetettyihin ja useassa jäsenvaltiossa työskenteleviin henkilöihin sovellettavaa lainsäädäntöä. Työttömyysturvan kannalta muutokset ovat kuitenkin erityisen merkittäviä, sillä ne vaikuttavat paitsi työntekijöiden oikeuksiin myös jäsenvaltioiden väliseen vastuunjakoon ja toimeenpanijoiden käytännön menettelyihin.

Keskeiset muutokset

  • Työskentely- ja vakuutuskausien hyväksilukeminen toisesta maasta edellyttää, että henkilö on työskennellyt uudessa maassa yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden. Nykyisin useimmissa maissa ei ole käytössä kynnysehtoa.
  • Vastuu muussa kuin asuinmaassaan työskentelevän ns. rajatyöntekijän työttömyysturvasta siirtyy aiempaa suuremmassa määrin työskentelyvaltiolle. Uusien sääntöjen mukaan viimeinen työskentelyvaltio vastaa työttömäksi jääneen henkilön työttömyysetuudesta, jos henkilö on työskennellyt siellä yhtäjaksoisesti vähintään 22 viikkoa ja täyttää kyseisen valtion kansalliset etuusedellytykset. Jos 22 viikon vaatimus ei täyty, vastuu on asuinvaltiolla.
  • Toiseen maahan suuntautuvien työnhakumatkojen kesto nousee kolmesta kuukaudesta kuuteen. Pidennyksen vastapainoksi työnhaun seuranta vahvistuu.
  • Asetukseen tuodaan petoksen käsite, ja samalla luodaan oikeusperusta jäsenvaltioiden väliselle tietojenvaihdolle petosten ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Muutokset lisäävät selvittelytyötä jäsenvaltioiden kesken. Osassa tapauksista etuushakemuksen ratkaisemiseen osallistuvat kahden maan laitokset.

Vaikutukset työttömyyskassoihin ja viranomaisiin

Suomessa uudistus edellyttää valmistautumista usealla tasolla. Kansallisen lainsäädännön suhde uusiin EU-sääntöihin on arvioitava, ja työttömyyskassojen, Kelan, työvoimaviranomaisten sekä muiden toimeenpanijoiden ohjeita ja menettelyjä on päivitettävä. Muutostarpeita on myös tietojärjestelmissä, asiakasviestinnässä ja henkilöstön koulutuksessa.

Työttömyyskassojen käytännön työssä keskeisiksi nousevat erityisesti toimivaltaisen valtion määrittäminen, yhden kuukauden ja 22 viikon kausien selvittäminen, toisessa valtiossa tapahtuvan työnhaun seuranta sekä tarvittavien tietojen saaminen muiden jäsenvaltioiden laitoksilta. Ratkaisutyössä tarvitaan yhteisiä tulkintoja, yhdenmukaisia toimintatapoja sekä toimivaa yhteistyötä Suomessa, Pohjoismaissa ja EU-tasolla.

Kaikki tulkintakysymykset eivät ratkea asetustekstillä

Yksi uudistuksen keskeisistä haasteista on se, etteivät kaikki käytännön vaikutukset käy suoraan ilmi asetustekstistä. Toimeenpanossa on vielä täsmennettävä esimerkiksi, miten yhden kuukauden ja 22 viikon yhdenjaksoisuus tulee tulkita, miten eri laitosten välinen prosessi tiedon vaihdossa toimii ja miten työnhakijaa ohjataan silloin, kun etuuden maksava valtio ja työnhakuvaltio ovat eri maita.

Juuri näissä tilanteissa sääntelyn onnistuminen ratkaistaan käytännössä. Yhden kuukauden sääntö, 22 viikon työskentelyedellytys ja työttömyysetuuden kuuden kuukauden vientiaika ovat uudistuksen näkyvimmät muutokset, mutta niiden taustalla on laajempi kysymys jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä. Järjestelmän on kyettävä varmistamaan, että liikkuva työntekijä saa etuutensa oikeasta valtiosta ja voi samalla käyttää oikeuttaan hakea työtä toisesta jäsenvaltiosta.

Uudistuksen onnistuminen riippuu siten ennen kaikkea toimeenpanosta: siitä, saadaanko uudet säännöt työnhakijoille ymmärrettäviksi ja pystytäänkö niitä soveltamaan eri maiden laitoksissa riittävän yhdenmukaisesti. Työttömyyskassoille ja viranomaisille uudistus merkitsee sekä uusia ratkaistavia kysymyksiä että entistä suurempaa tarvetta nopealle tiedonvaihdolle, yhteisille tulkinnoille ja toimivalle rajat ylittävälle yhteistyölle.

Asetusuudistusta aletaan soveltaa tiedonvaihdon osalta jo 1.11.2026. Muun muassa työttömyysturvaa koskevia uusia säännöksiä aletaan sen sijaan soveltaa 2.11.2028, kun 1.11.2026 alkava 24 kuukauden siirtymäaika on päättynyt. Siirtymäaika on käytettävä tulkintakysymysten ratkaisemiseen, ohjeiden päivittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Yhtä tärkeää on selkeä viestintä, jotta maasta toiseen liikkuvat ihmiset tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa uusien sääntöjen tullessa sovellettaviksi.

 

Lisätietoa asetusmuutoksesta löydät mm. Tulevat lakimuutokset -sivulta.

Kirjoittaja

Kirsi Ahvenharju

Kirsi Ahvenharju toimii työttömyysturva-asiantuntijana TYJ:ssä.

Kirsi Ahvenharju