Kannustaako aktiivimalli? Näin korkeasti koulutettu työnhakija kommentoi

Työttömyysturvan aktiivimalli on ollut käytössä jo reilun vuoden. Se on herättänyt runsaasti keskustelua ja voimakkaita mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Aktiivimallilla on haluttu työttömiä kannustaa entistä aktiivisempaan työnhakuun. Tässä kirjoituksessa kerron erään työnhakijan kokemuksia aktiivimallista ja siitä, mikä häntä motivoi työnhaussa enemmän kuin mallin tuoma leikkaus työttömyyskorvaukseen. Haastateltavana on korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötyön pääkaupunkiseudulta, joka on hyvin aktiivinen ja omatoiminen työnhakija.

Miten aktiivimalli on muuttanut arkeasi?

Ei käytännössä lainkaan. Työttömyyskorvaus on ansiosidonnaisenakin heikko, joten oman kotitalouteni peruskuluihinkin on löydettävä lisäansiota myös ilman lisäkannustinta. Korkeakoulutettu työnhakija joutuu hakemaan myös muuta kuin oman alan työtä selvitäkseen. Useimmilla aloilla ei ole tarjolla pätkätyötä eli aktiivimallin mukaisesti ei voi työllistyä pariksi päiväksi tai viikoksi.

Kukaan ei ole mielellään työtön. Työttömyys on itsessään jo sekä taloudellisesti että sosiaalisesti menetys ja työttömän turvaverkosto on heikompi kuin työssä olevan. Tämän päivän työmarkkinat ovat digitalisaation ja markkinoiden murrosten seurausta. Myös työmarkkinat ovat pirstaleiset ja siten vaikeat hallinnoida työnhakijalle. Oman alan (tai muiden alojen) työpaikkojen hakemiseen menee aikaa ja se on monimutkaista, sillä avoimet tehtävät löytyvät useasta eri kanavasta, kuten somesta, yrityksen omilla sivuilta, alan verkkosivuilta sekä head-huntereiden ja TE-palvelujen verkkopalveluista.

Hain vuodessa 70 paikkaa tehostetuilla uudenaikaisilla cv:llä ja portfolioilla. Pääsin vain kolmeen haastatteluun ja tehtävään valittiin lopulta talon sisäinen hakija. Itselläni on vankka ja monipuolinen työhistoria ja olen hyvin aktiivinen toimija. Voin siis rehellisesti todeta, ettei aktiivimalli toimi kannustimena. Kannustin on yksinkertaisesti tarve työllistyä. Emotionaaliset ja sosiaaliset tekijät lienevät taloustekijöiden jälkeen suurin kannustin.

Onko mielestäsi pääkaupunkiseudulla tarjolla korkeasti koulutetuille riittävästi ja
monipuolisesti sopivia työllistymistä tukevia palveluja?

On ja ei, riippuen alasta ja koulutusasteesta. Korkeasti koulutetuille tarjolla oleva KORKO-hanke pääkaupunkiseudulla on yksi parhaista innovaatioista ja todella työllistymistä auttava konkreettinen palvelukonsepti. Siinä saatujen kokemusten ja oppien käyttöä voisi suositella laajemminkin ja käyttää resursseja tämänkaltaisen tuen tarjoamiseen työnhaussa. KORKO tarjoaa työnhakijalle mm. sosiaalista coachausta, tuoreimmat sosiaalisen median -ja työnhaun preppauspalvelut, rekrytilaisuuksia ja yrityskäyntejä. Tällainen apu on työttömäksi jääneelle hyvin tärkeää.

Useimmat työnhakijat putoavat keskelle digimarkkinoiden sekavuutta ja huomaavat lisäksi, ettei aiemmin toimineilla työhakemuksilla ja cv:llä ole enää kovin suurta merkitystä ilman verkostoa, sosiaalista tukea, ja uuden oppimista. Useimmat joutuvat oppimaan kokonaan uusia työnhakutapoja, kuten portfoliot, video-cv:t, ja sosiaalisen median algoritmit. Lisäksi on hallittava digityömarkkinat -ja pätkätyöhön liittyvät omat markkinansa.

TE-palvelut toimivat nykyisin pääosin netissä. Työttömät täyttävät tietojaan ja suunnitelmiaan netissä, näkevät sovitut aikataulut ja ryhmävalmennukset sekä itse haravoivat netissä työtehtäviä ja koulutusoptioita. Tapaamisia ei ole, tai yhteydenpito koostuu enintään muutaman minuutin pituisista puheluista. TE-palveluilla ei myöskään ole tietoa eri alojen markkinoista, pätkätyömarkkinoista, somessa tapahtuvan työnhaun välineistä tai muusta sellaisesta. Tässä apuna voisi olla laajemmin käyttöön otettavat alan omat preppauspalvelut ja työmarkkinakartat, joita tarjota tavalla tai toisella vaikka työttömyyskassat.

Mistä olet saanut tietoa palveluista?

TE-palvelut antavat työttömyyden alussa erinomaista neuvontaa ja linkkejä, asiakirjamalleja ja parhaimmat muistavat mainita myös muut, kuten työpsykologin palvelut tai vaikka räätälöity LinkedIn-profiilin luominen TE-palvelijalta varatulla ajalla. TE-työpsykologin palveluja pidän yhtenä parhaista tavoista orientoitua uudelleen työnhakijana. Psykologi ei niinkään kysele mielialaa vaan tarjoaa erittäin korkeatasoista ammattitukea työnhaussa. Liitoilla ja työttömyyskassoilla voisi olla enemmän kyseisen alan työmarkkinoita koskevaa lisätietoa ja palveluita täydentämään TE-palvelujen yleistä tarjontaa. Kunnat ja kaupungit voivat tarjota alueellista osaamista ja alueen työmarkkinoiden tuntemusta nykyistä enemmän.

Sosiaalisessa mediassa on vaikea löytää omat verkostot tai työnhakijafoorumit, mutta niitä kannattaa yrittää etsiä. Aloittain tässä toki eroja. Esimerkiksi lakimiehille ei ole mitään foorumia eikä ala tunne pätkätyömarkkinoita ja toimeksiantoihin pohjautuvia lisätyömarkkinoita – lakimies voi työllistyä vain avoinna olevaan toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työtehtävään. Tämä on alalla ja aktiivimalli-maailmassa merkittävä puute.

Minkä neuvon haluat antaa muille vastaavassa tilanteessa oleville?

Murehtimisjakso työttömäksi jäämisestä olisi hyvä pitää lyhyenä (sekin prosessi on kuitenkin käytävä läpi, jotta voi siirtyä uuteen). On hyvä pohtia olisiko työpsykologin palveluista apua uralla suuntautumisessa tai uuteen siirtymisessä. On hyvä selvittää TE-palveluista kaikki saatavilla olevat valmennukset ja koulutukset, joilla voi täydentää omaa osaamistaan tai oppia kokonaan uutta. Useimmissa näissä on mukana työharjoittelu, johon kannattaa suhtautua innostuneesti. Voin omakohtaisesti sanoa, että pitkänkään työhistorian ja loistavissa tehtävissä aiemmin toimineen työnhakijan ei kannata kokea työharjoittelun olevan itsetunnon loukkaus tai vajoaminen uralla. Kyse on vain nimikkeestä. Työharjoittelu tähtää uudenlaisten osaamisten oppimiseen. Älkäämme unohtako, että elämme Elinikäisen Oppimisen aikakautta ja että digitaalinen talous tuottaa kaikille tarvetta päivittää osaamistaan säännöllisesti.