Yhdistelmävakuutuksessa on kyse myös yksityiskohdista

Kun pääministeri Orpon hallitusohjelma julkaistiin kesäkuussa 2023, siihen sisältyi kirjaus yhdistelmävakuutuksen mallin valmistelusta, joka parantaisi samanaikaisesti palkkatyössä ja yritystoiminnassa työskentelevien työttömyysturvaa. TYJ oli pitänyt jo pidempään tärkeänä, että työttömyysturvassa pitäisi olla mahdollista vakuuttaa sekä palkkatyötä että yritystoimintaa peräkkäin tai samanaikaisesti. Kirjauksen saaminen hallitusohjelmaan oli ollut TYJ:n tavoite.

Pian hallitusohjelmakirjauksen jälkeen TYJ:ssä perustettiin työttömyyskassojen edustajista työryhmä pohtimaan kassojen näkökulmasta, minkälainen malli yhdistelmävakuutuksessa olisi käytännössä toimiva. Olen toiminut työryhmän sihteerinä ja saanut seurata läheltä, miten kassojen yhteiset näkemykset ovat muodostuneet. Työryhmä ei ole osallistunut varsinaiseen lainvalmisteluun, vaan sen tehtävänä on ollut tarkastella yhdistelmävakuutusta toimeenpanon näkökulmasta. Lainvalmistelusta on vastannut sosiaali- ja terveysministeriö ja työttömyyskassoja on kuultu valmistelun eri vaiheissa.

Työryhmä tutustui aluksi vuosina 2016–2017 yhdistelmävakuutuksesta tehtyyn selvitykseen ja tarkasteli erilaisia tapoja, joilla palkkatyö ja yritystoiminta voisivat yhdessä kerryttää työssäoloehtoa. Tässä vaiheessa työssäoloehdon kertymistapa vaikutti yhdistelmävakuutuksen vaikeimmalta kysymykseltä. Malleja pohdittiin sekä jäsenen että toimeenpanon näkökulmasta. Työryhmässä pidettiin tärkeänä sitä, että jäsen voisi ymmärtää, miten työssäoloehto kertyy, ja että se olisi myös toimeenpanon kannalta mahdollisimman selkeä. Jos henkilölle jää epäselväksi, millä ehdoilla yhdistelmävakuutuksen voi ottaa ja miten työssäoloehto kertyy, se voisi vähentää halukkuutta ottaa vakuutus.

Ministeriön valmistelun edetessä työryhmän pohdittavaksi tuli työssäoloehdon lisäksi paljon muutakin. Työryhmässä keskustelua käytiin muun muassa siitä, pitäisikö työskentelyn toteutumista monimuotoisesti tarkistaa ja missä vaiheessa ja siitä, mitä jäsenen turvalle tapahtuu, jos työskentelyn tapa muuttuu mutta hän ei huomaa vaihtaa vakuutusta. Henkilön työskentely voi todellisuudessa toteutua niin, että palkkatyötä ja yritystoimintaa on samanaikaisesti, vuorotellen tai peräkkäin esimerkiksi lyhyinä jaksoina. Jäsenen ei pitäisi joutua ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, miten työllistyminen palkkatyössä ja yritystoiminnassa jakautuu voidakseen vakuuttaa itsensä yhdistelmävakuutettuna. Tätä näkökulmaa TYJ toi myös esiin hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierroksella omassa lausunnossaan.

Yksi ratkaisu tuo myös usein mukanaan uusia kysymyksiä. Kun ministeriön ehdottama työssäoloehdon kertymistapa tarkentui, työryhmässä pohdittiin miten jäsenen etuusoikeuteen vaikuttavat siirtymät vakuutukselta toiselle. Mitä tapahtuisi, jos jäsen siirtyisi yhdistelmävakuutuksesta palkansaajan tai yrittäjän vakuutukseen tai päinvastoin. Tai, jos työskentelyn tapa muuttuisi useita kertoja tai jäsen vaihtaisi samalla työttömyyskassaa. Näissä tilanteissa olennaista olisi, miten jäsenyysaika ja vakuutettu työskentely huomioitaisiin. Jäsenen pitäisi pystyä ymmärtämään, mitä siihen mennessä kertyneille työssäoloehtokuukausille tapahtuu vakuutuksen vaihtuessa.

Työryhmän sihteerinä mieleen on jäänyt erityisesti se, kuinka monta erilaista tilannetta saman kysymyksen parissa on käyty läpi. Yhdessä tilanteessa toimivalta vaikuttava ratkaisu on herättänyt uuden kysymyksen, kun työskentelyn tapa tai vakuutus vaihtuu. Esimerkkien kautta on hahmottunut, ettei yhdistelmävakuutusta voi tarkastella erillään muista, jo olemassa olevista työttömyysturvan säännöistä.

Tällä hetkellä yhdistelmävakuutusta koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä. Lain ehdotettu voimaantulo on 1.1.2028 ja ensimmäisiä vakuutuksen perusteella kertyneitä päivärahoja tulisi maksettavaksi vuoden 2029 alusta.