Työttömyysturvan menneet lakimuutokset

Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella. Tietoa ansiopäivärahan laskemisestä löydät täältä: Näin ansiopäiväraha lasketaan. Voit laskea arvion ansiopäivärahasta täällä: Päivärahalaskuri

Vuosina 2020-2023 ansiopäivärahaan tehtiin muutoksia, jotka nostivat etuuden määrää:

• Vuonna 2023 lapsikorotukseen tehtiin ylimääräinen ja indeksiin perustumaton 20 %:n korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. (HE 236/2022)
• Vuonna 2022 peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja ansiosidonnaisen perusosaan tehtiin aikaistettu indeksitarkistus. Indeksitarkistus johtui voimakkaasta hintojen noususta ja etuudet nousivat sen seurauksena 3,5 %. Indeksitarkistus vaikutti myös ansiopäivärahan taitekohtaan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosaan sekä lapsikorotuksiin. Aikaistettu indeksitarkistus vaikutti etuuksien määrään 8.2.2022-31.12.2023. (HE 75/2022)
• Aktiivimalli kumottiin vuonna 2020. Aktiivimallissa työttömyysturvaa leikattiin 4,65 %, jos henkilö ei osoittanut aktiivisuutta esimerkiksi työskentelemällä, opiskelemalla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. (HE 80/2019).
• Vuonna 2020 työttömyyden aikaisten työtulojen suojaosaa korotettiin väliaikaisesti 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa. Muutos oli voimassa vuoden 2020 kesäkuun alusta vuoden 2021 marraskuun loppuun asti. (HE 78/2020, HE 163/2020, HE 231/2020, HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja ansiosidonnaisen perusosaan tehtiin 20 euron korotus vuonna 2020. (HE 39/2019)

Vuosina 2015-2019 tehtiin muutoksia, jotka laskivat etuuden määrää:

• Vuonna 2018 otettiin käyttöön aktiivimalli. Aktiivimalli leikkasi etuuksia 4,65 %, jos henkilö ei osoittanut aktiivisuutta esimerkiksi työskentelemällä opiskelemalla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin.  (HE 127/2017)
• Vuonna 2017 Poistettiin korotettu ansio-osaa pitkän työuran perusteella. Pitkän työuran perusteella maksettiin korkeampaa päivärahaa ensimmäisen 90 päivän ajan. (HE 113/2016)
• Vuonna 2015 kansaneläkeindeksin mukainen indeksikorotus tehtiin 0,4 % suuruisena. Ilman lakimuutosta indeksikorotuksen suuruus olisi ollut noin 1,1 %. (HE 153/2014) Kansaneläkeindeksi jäädytettiin vuosina 2017-2019. (HE 149/2016, HE 123/2017, HE 160/2018) Lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettiin 0,85 prosentilla vuonna 2017. (HE 149/2016)

Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli vuonna 2022 noin 74 euroa päivässä eli noin 1 600 euroa kuukaudessa. Jos etuuden määrässä otetaan huomioon myös työnteon ajalta maksettava etuus, viime vuonna etuutta maksettiin keskimäärin 66 euroa päivässä ja 1 417 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen päiväraha on noussut 6 % vuodesta 2019.

Ansiopäivärahan keskimäärään vaikuttavat lainsäädännön lisäksi mm. palkkojen kehitys ja se, millaiseen ryhmään työttömyys minäkin vuonna kohdistuu.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 300-500 päivältä. 400 päivän enimmäisaika edellyttää, että olet ollut työssä yli 3 vuotta ennen työttömyyden alkamista. Jos olet täyttänyt 58 vuotta ja ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voit saada ansiopäivärahaa enintään 500 päivältä.

Päivärahaa maksetaan kokonaan työttömälle viideltä päivältä viikossa. 300 päivän enimmäiskesto kuluu siis aikaisintaan loppuun noin 60 viikossa (noin 14 kk), 400 päivää 80 viikossa (noin 18 kk) ja 500 päivää 100 viikossa (noin 23 kk).

Ansiopäivärahan maksamisen kestoon vaikuttaneita menneitä lakimuutoksia:

• Vuonna 2020 ansiopäivärahan enimmäismaksupäivät eivät kertyneet määräaikaisen lain perustella. Lomautuksen perusteella maksetut etuuspäivät eivät kuluttaneet ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäisaikaa maaliskuun puolestavälistä kesäkuun loppuun asti. Työttömyyden tai lomautuksen ajalta maksetut etuuspäivät eivät kuluttaneet ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäisaikaa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. (HE 94/2020)
• Vuonna 2017 enimmäiskestoksi säädettiin 300, 400 tai 500 päivää riippuen työuran pituudesta ja iästä. Ennen lakimuutosta enimmäisaika oli 500 päivää, mutta ansiopäivärahaa maksettiin peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajan, jos työhistoriaa oli alle 3 vuotta työhistoriaa tai jos kieltäytyi työllistymistä edistävästä palvelusta. (HE 113/2016)
• Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä ansiopäiväraha maksettiin viimeisen 100-200 päivän ajalta peruspäivärahan suuruisena, jos työhistoriaa oli alle 3 vuotta työhistoriaa tai jos kieltäytyi työllistymistä edistävästä palvelusta. Aiemmin täyttä ansiopäivärahaa voitiin maksaa enintään 500 päivältä. (HE 90/2013)

Vuoden 2022 lopussa ansiopäivärahan saajien työttömyys oli kestänyt tyypillisesti enintään kuusi kuukautta. 67 % ansiopäivärahan saajista oli ollut työttömänä enintään kuusi kuukautta. 24 % ansiopäivärahan saajista oli ollut työttömänä enintään kuukauden ja 45 % kolme kuukautta. Tilastoja ansiopäivärahan maksamisen kestosta löydät tästä: Tilastot/kesto

Työttömyyden ja lomautuksen alkaessa asetetaan ns. omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on viiden arkipäivän (ma-pe) mittainen.

Omavastuuajan pituus on vaihdellut useasti viimeisen 10 vuoden aikana:

• Vuonna 2018 omavastuuajan kesto lyhennettiin seitsemästä päivästä viiteen päivään. (HE 127/2017)
• Vuonna 2017 omavastuuaika pidennettiin viidestä päivästä seitsemään päivään. (HE 113/2016)
• Vuonna 2014 omavastuuajan kesto lyhennettiin seitsemästä päivästä viiteen päivään. (HE 176/2013)

Korona-aikana oli voimassa määräaikaisia lakeja, joiden myötä ansiopäivärahaa maksettiin myös omavastuuajalle. Muutos oli voimassa:

• Vuonna 2022 tammi-helmikuussa. (HE 240/2021)
• Vuonna 2020 maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 38/2020, HE 94/2020)

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt työttömyyskassan jäsenyysaikana riittävän kauan. Työskentelyedellytyksen pituus on nykyisin 26 viikkoa, mikä tarkoittaa noin puolta vuotta.

• Vuonna 2020 ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäolo- ja jäsenyysehto lyhennettiin määräaikaisesti 13 viikkoon (3 kk). Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Vuonna 2014 ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäolo- ja jäsenyysehto lyhennettiin 34 viikosta (8 kk) 26 viikkoon (6 kk). (HE 90/2013)

Ansiopäivärahan voidaan maksaa työn ajalle, jos henkilö tekee osa-aikatyötä (työaika enintään 80 %), kokoaikatyötä enintään kaksi viikkoa (ns. keikkatyö), hänen yritystoimintansa on sivutoimista hänet on lomautettu työaikaa lyhentämällä.

Alle 300 euron palkka- tai yritystulo kuukaudessa ei vaikuta työttömyysturvaan. 300 euron ylittävältä tulon osalta puolet vähentää ansiopäivärahaa. Esimerkiksi 500 euron palkkatulo vähentää päivärahaa 100 eurolla.  Palkan vaikutusta päivärahaan voi arvioida laskurilla.

• Vuosina 2020-2021 oli voimassa määräaikainen laki, jonka perusteella työttömyyden aikaisten työtulojen suojaosa korotettiin 500 euroon. Yleensä suojaosa on 300 euroa. Muutos oli voimassa vuoden 2020 kesäkuun alusta vuoden 2021 marraskuun loppuun asti. (HE 78/2020, HE 163/2020, HE 231/2020) (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Vuonna 2018 laajennettiin työttömien oikeutta työttömyysturvaan alkavan yritystoiminnan ajalta (4 kuukautta). Muutoksen myötä yritystoiminnan ja oman työn pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen 4 kuukauden aikana. Myös päätoiminen yrittäjä voi saada tältä ajalta työttömyysetuutta. (HE 121/2017)
• Vuonna 2017 laajennettiin työttömien oikeutta työttömyysturvaan lyhytkestoisen (2 viikkoa) yritystoiminnan tai oman työn ajalta. (HE 209/2016)
• Vuonna 2014 korotettiin työtulojen ja sovitellun päivärahan enimmäismäärää. Lakimuutoksen jälkeen soviteltu päiväraha ja työtulo voivat olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Aiemmin päivärahan ja palkan summa ei voinut ylittää 90 %:a perustepalkasta. (HE 176/2013)
• Vuonna 2014 säädettiin työtulojen 300 euron suojaosasta. Työtön voi ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa (279 euroa neljässä viikossa) ilman, että tulot vaikuttavat maksettavan päivärahan määrään. Tämän ylittävät tulot vähentävät päivärahaa 50 sentillä euroa kohden. Ennen lakimuutosta kaikki työtulot vähensivät päivärahaa 50 sentillä euroa kohden. (HE 176/2013)

Työttömyyden aikainen työskentely on erittäin yleistä. 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työn ajalta vuoden 2022 aikana. Osuus on noussut huomattavasti vuoden 2011 jälkeen, jolloin vain 19 % ansiopäivärahan saajista oli työskennellyt osittain.

Lomakorvausta maksetaan pitämättömistä lomista. Lomakorvaus ei nykyisin vaikuta ansiopäivärahaoikeuteen.

• Vuonna 2013 luovuttiin vuosilomakorvausten jaksotuksesta. Jaksotus siirsi päivärahaoikeuden alkamista. Kuukauden palkkaa vastaava lomakorvaus siirsi päivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. (HE 115/2012)

• Luotiin uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille. Kokonaisuuteen kuuluu oikeus yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan, kahden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvakoulutukseen ja pidempään työllistymisvapaaseen. Samalla lisäpäivät (ns. työttömyysputki) poistettiin lainsäädännöstä. Lisäpäiviä koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan asteittain. Ikäraja nousi 1963-1964 syntyneillä. Lisäpäivät poistuvat kokonaan 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. (HE 62/2022)
  Lue lisää: Ikääntyvien työttömyysturva
• Tekijänoikeuskorvaukset eivät enää vaikuta vähentävästi ansiopäivärahaan. Aiemmin tekijänoikeuskorvaukset vaikuttivat ansiopäivärahaan samalla tavalla, kuin osa-aikatyön palkka. (Valtioneuvoston asetus 1397/2022)
• Lakiin lisättiin säännös työajan poikkeuksellisesta arvioinnista, kun kun työaika ei ole valvottavissa ja henkilö hakee työttömyysturvaa osittaisen työn ajalle. Säännöksen myötä henkilöllä on oikeus työttömyysturvaan silloin, kun työn luonteesta ja olosuhteista voidaan päätellä, että 80 % työaikaraja ei ylity. (HE 180/2022)
• Lomautettujen työaikaa alettiin tarkastella sovittelujaksoittain (yleensä kuukausi tai neljä viikkoa) kalenteriviikon sijaan silloin, kun lomautus on toteutettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Muutos selkeyttää työtulojen huomioimista lomautetuilla. (HE 180/2022)
• Erityisestä sovittelujaksosta luovuttiin pysyvästi. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Erityinen sovittelujakso on poistunut käytännössä käytöstä jo toukokuussa 2020 määräaikaisilla säädöksillä. (HE 180/2022)

Lisäksi lakiin tehtiin väliaikainen muutos:

• Lapsikorotukseen tehtiin ylimääräinen ja indeksiin perustumaton 20 %:n korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. (HE 236/2022)

• Peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja ansiosidonnaisen perusosaan tehtiin aikaistettu indeksitarkistus. Indeksitarkistus johtui voimakkaasta hintojen noususta ja etuudet nousivat sen seurauksena 3,5 %. Indeksitarkistus vaikutti myös ansiopäivärahan taitekohtaan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosaan sekä lapsikorotuksiin. Aikaistettu indeksitarkistus vaikutti etuuksien määrään 8.2.2022-31.12.2023.
  (HE 75/2022)

Lisäksi lakiin tehtiin väliaikaisia muutoksia koronan vuoksi:

• Työttömyyden alun korvauksettomalta omavastuuajalta maksettiin päivärahaa tammi- ja helmikuussa. (HE 240/2021)
• Jos yritystulot olivat laskeneet oleellisesti koronapandemian vuoksi, työttömyyden aikaiset yritystulot voitiin huomioida hakijan oman ilmoituksen perusteella tammi- ja helmikuussa. (HE 240/2021)

• Muutetiin lakia niin, että työttömyysetuuteen ei pääsääntöisesti ole oikeutta alle 18-vuotiaana. Ennen lakimuutosta ikäraja oli 17 vuotta. (HE 173/2020) 

Lisäksi jatkettiin koronaan liittyneitä määräaikaisia lakimuutoksia:

• Työttömyyden aikaisten työtulojen suojaosa korotettiin 500 euroon. Yleensä suojaosa on 300 euroa. Muutos oli voimassa marraskuun loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Liikkuvuusavustusta maksettiin aiemman kolmen tunnin sijaan kahden tunnin työmatkan perusteella kokoaikatyön ajalle. Muutos oli voimassa marraskuun loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Jos yritystulot olivat laskeneet oleellisesti koronapandemian vuoksi, työttömyyden aikaiset yritystulot voitiin huomioida hakijan oman ilmoituksen perusteella. Muutos oli voimassa marraskuun loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021)
• Ansiopäivärahaa voitiin maksaa ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta normaalin kahden kuukauden sijaan. Muutos oli voimassa vuoden loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021, HE 202/2021)
• Erityistä sovittelujaksoa ei käytetä. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Muutos oli voimassa vuoden loppuun asti. (HE 14/2021, HE 72/2021, HE 120/2021, HE 202/2021)

• Lisäpäivien (ns. työttömyysputki) ikäraja nousi vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. (HE 83/2019)
•  Aktiivimalli kumottiin. Aktiivimallissa työttömyysturvaa leikattiin 4,65 %, jos henkilö ei osoittanut aktiivisuutta esimerkiksi työskentelemällä, opiskelemalla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. (HE 80/2019)

Lisäksi säädettiin useita määräaikaisia lakimuutoksia koronaan liittyen:

• Työttömyyden alun korvauksettomalta omavastuuajalta maksettiin päivärahaa. Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäolo- ja jäsenyysehtoa lyhennettiin 13 viikkoon (3 kk). Tavallisesti työssäoloa ja jäsenyysaikaa on löydyttävä 26 viikkoa (6 kk). Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto lyhennettiin 26 viikkoon (6 kk) ajalla 16.3.2020–31.12.2020. Tavallisesti työssäoloa ja jäsenyysaikaa on löydyttävä 52 viikkoa (12 kk). (HE 38/2020, HE 94/2020)
• Lomautuksen perusteella maksetut etuuspäivät eivät kuluttaneet ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäisaikaa. Muutos oli voimassa maaliskuun puolestavälistä kesäkuun loppuun asti.
• Työttömyyden tai lomautuksen ajalta maksetut etuuspäivät eivät kuluttaneet ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäisaikaa. Muutos oli voimassa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. (HE 94/2020)
• Työttömyyden aikaisten työtulojen suojaosaa korotettiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa. Muutos oli voimassa kesäkuun alusta vuoden loppuun asti. (HE 78/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)
• Jos yritystulot olivat laskeneet oleellisesti koronapandemian vuoksi, työttömyyden aikaiset yritystulot voitiin huomioida hakijan oman ilmoituksen perusteella. Muutos oli voimassa toukokuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 61/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)
• Liikkuvuusavustusta maksettiin aiemman kolmen tunnin sijaan kahden tunnin työmatkan perusteella kokoaikatyön ajalle. Muutos oli voimassa kesäkuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 78/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)
• Ansiopäivärahaa voitiin maksaa ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta normaalin kahden kuukauden sijaan. Muutos oli voimassa maaliskuun lopusta vuoden loppuun asti. (HE 231/2020)
• Erityistä sovittelujaksoa ei käytetä. Erityinen sovittelujakso liittyi työttömyysturvan maksamiseen neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta silloin, kun henkilöllä työllistyy esimerkiksi osa-aikatyössä. Muutos oli voimassa toukokuun puolestavälistä vuoden loppuun asti. (HE 61/2020, HE 163/2020, HE 231/2020)

• Työttömyyden aikainen osa-aika- tai keikkatyön tulo alettiin huomioida maksuajankohdan mukaan. Aiemmin tulo vaikutti ansainta-ajankohdan mukaan, mikä saattoi johtaa työttömyysturvan viivästymiseen. Muutos tuli voimaan 1.4.2019. Samassa yhteydessä säädetiin siitä, että kuukautta pidemmältä ajalta maksettu työtulo jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle, kuin jolta palkka on ansaittu. (HE 220/2018)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin. (HE 160/2018)
• Laajennettiin niiden työllistymistä tukevien toimintojen järjestäjien joukkoa, joiden tarjoamat palvelut voidaan hyväksyä aktiivimallin aktiivisuusehtoon. Muutos tuli voimaan 1.4.2019. (Valtioneuvoston asetus 1313/2018)
• Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen asema työttömyysturvajärjestelmässä muutettiin yrittäjästä palkansaajaksi. Jäsenyysehdoksi säädettiin 12 kuukautta ja työssäoloehdoksi 52 viikkoa. Muutos tuli voimaan 1.7.2019. (HE 236/2018)

• Aktiivimalli otettiin käyttöön 1.1.2018. Aktiivimalli leikkasi etuuksia 4,65 %, jos henkilö ei osoittanut aktiivisuutta esimerkiksi työskentelemällä opiskelemalla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Samalla omavastuuajan kesto lyhennettiin viiteen päivään 1.1.2018. (HE 127/2017)
• Laajennettiin työttömien mahdollisuutta opiskella lyhytkestoisesti (enintään 6 kuukautta). Opintojen tulee tukea ammatillisia valmiuksia tai yritystoimintaa ja henkilö tulee olla täyttänyt 25 vuotta. (HE 59/2018)
• Laajennettiin työttömien oikeutta työttömyysturvaan alkavan yritystoiminnan ajalta (4 kuukautta). Muutoksen myötä yritystoiminnan ja oman työn pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen 4 kuukauden aikana. Myös päätoiminen yrittäjä voi saada tältä ajalta työttömyysetuutta. (HE 121/2017)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin. (HE 123/2017)
• Tehtiin useita muutoksia liikkuvuusavustukseen. Suurin osa muutoksista helpotti pääsyä etuudelle tai nosti etuuden määrää. Liikkuvuusavustuksesta poistettiin vaatimus osa-aikatyön vähimmäisviikkotuntimäärästä (aiemmin 18 h / vko) ja rajoitettiin etuusoikeus todellisiin työpäiviin, lisättiin oikeus saada liikkuvuusavustusta koulutusajalta ja oikeus korotettuun liikkuvuusavustukseen sekä lapsikorotuksiin. Laajennettiin myös mahdollisuutta hakea liikkuvuusavustusta työn alkamisen jälkeen. Lisäksi muutettiin lakia siten, että liikkuvuusavustusta ei makseta, jos työsuhde on keskeytynyt henkilöstä itsestään johtuvasta syystä. (HE 121/2017)

• Omavastuuaika pidennettiin seitsemään päivään. (HE 113/2016)
• Enimmäiskestoksi säädettiin 300, 400 tai 500 päivää riippuen työuran pituudesta ja iästä. Samalla poistettiin säädös, jonka mukaan ansiopäivärahaa maksettiin peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajan, jos työhistoriaa oli alle 3 vuotta työhistoriaa tai jos kieltäytyi työllistymistä edistävästä palvelusta. (HE 113/2016)
• Poistettiin korotettu ansio-osaa pitkän työuran perusteella. (HE 113/2016)
• Laajennettiin työttömien oikeutta työttömyysturvaan lyhytkestoisen (2 viikkoa) yritystoiminnan tai oman työn ajalta. (HE 209/2016) Säädetiin samalla siitä, että enintään kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan tai oman työn ajalta ei voinut kerryttää omavastuupäiviä.
• Laskettiin ansiopäivärahan työssäoloehdon kertymistä palkkatukityössä. Palkkatukityöstä huomioidaan jatkossa 75 % aiemman 100 %:n sijaan. (HE 209/2016)
• Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty määräaikainen palkanalennus ei vaikuta päivärahan tasoon, vaan päiväraha lasketaan palkanalennusta edeltävältä ajalta. (HE 209/2016)
• Yli 60 vuotta täyttäneet voivat kerryttää työssäoloehtoa myös osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun. (HE 90/2013)
• Omaehtoisiin opintoihin ei enää voi saada kulukorvausta. (HE 209/2016)
• Kansaneläkeindeksi jäädytettiin. (HE 149/2016)

• Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä muutettiin vastaamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain määritelmiä. (HE 94/2015)

• Kansaneläkeindeksin mukainen indeksikorotus tehtiin 0,4 % suuruisena. Ilman lakimuutosta indeksikorotuksen suuruus olisi ollut noin 1,1 %. (HE 153/2014)
• 58 vuotta täyttäneiden etuuden taso suojattiin. Etuus pysyy samana, vaikka työssäoloedellytys täyttyy, jos palkka uudesta työstä on aiempaa matalampi. Muutos tuli voimaan elokuun alussa. (HE 5/2015)
• Yrittäjän työssäoloehto lyhennettiin 15 kuukauteen aiemmasta 18 kuukaudesta. (HE 90/2013)

• Omavastuuajan kesto lyhennettiin viiteen päivään. (HE 176/2013)
• Työttömyysetuuden maksamisessa huomioitaviin tuloihin säädettiin 300 euron suojaosa. Työtön voi ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa (279 euroa neljässä viikossa) ilman, että tulot vaikuttavat maksettavan päivärahan määrään. (HE 176/2013)
• Korotettiin työtulojen ja sovitellun päivärahan enimmäismäärää. Lakimuutoksen jälkeen soviteltu päiväraha ja työtulo voivat olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Aiemmin päivärahan ja palkan summa ei voinut ylittää 90 %:a perustepalkasta. (HE 176/2013)
• Työssäolo- ja jäsenyysehto lyhennettiin 34 viikosta 26 viikkoon. Samalla säädetiin siitä, että työssäoloehdon täyttyessä uudelleen ei aloiteta korvauksetonta omavastuuaikaa, eikä päivärahaa lasketa uudelleen, ellei edellisestä omavastuuajasta ole kulunut yli vuotta. (HE 90/2013)
• Palkkatukityö huomioidaan jatkossa kokonaisuudessaan työssäoloehtoon. Aiemmin huomioitiin puolet korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdystä työstä. (HE 90/2013)
• Ansiopäiväraha maksettiin viimeisen 100-200 päivän ajalta peruspäivärahan suuruisena, jos työhistoriaa oli alle 3 vuotta työhistoriaa tai jos kieltäytyi työllistymistä edistävästä palvelusta.  (HE 90/2013)
• Korotetun ansio-osan kesto pitkän työuran päättymisen takia lyhennettiin 100 päivästä 90 päivään. (HE 90/2013)
• Korotettua ansio-osaa työttömyyden alkamisen takia työttömyyden 20 ensimmäiseltä päivältä ei enää maksettu. (HE 90/2013)
• Muutosturvalisä ja muutosturvan ansio-osa yhdistettiin työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaan korotusosaan 200 päivältä. Korotusosan kesto säilyi samana ja taso nostettiin muutosturvan ansio-osan tason suuruiseksi. (HE 90/2013)
• Lisäpäivien ikäraja nousi 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. (HE 90/2013)
• Poistettiin säännös, jonka mukaan työssäoloehtoon voidaan lukea sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. (HE 90/2013)
• Yrittäjän työssäoloehdon täyttävän vakuutetun tulon tulorajaa nostettiin aiemmasta 710 eurosta 1000 euroon kuukaudessa. Tuloa laskettaessa voidaan huomioida kaikki yrittäjänä tehty työ (YEL, MyEL. TyEL). (HE 90/2013)
• Yrittäjä ei voi enää lukea hyväkseen palkansaajakassassa kerryttämäänsä 6 kuukauden työssäoloehtoa eikä palkansaaja voi lukea hyväkseen yrittäjäkassassa kerryttämäänsä 10 viikon työssäoloehtoa. (HE 90/2013)
• Yritystoiminnan myyntivoittoa ei jaksotettaisi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. (HE 90/2013)
• Päivärahan perusteena olevaan palkkaan voidaan huomioida päällekkäistä palkka-aikaa kahdesta tai useammasta työstä enimmäistyöajan estämättä. (Valtioneuvoston asetus 1277/2013)
• Kolmannen maan kansalaisella (muu kuin EU-maa), joka on ollut työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana. (HE 161/2013)

Lisäksi säädettiin määräaikaisia lakimuutoksia:

• Päivärahan määrittelyssä huomioidaan palkka määräaikaista palkanalennusta edeltävältä ajalta, jos palkkaa on alennettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä vuosien 2014-2015 aikana. (HE 176/2013)

• Vuosilomakorvausten jaksotuksesta luovuttiin. Jaksotus siirsi päivärahaoikeuden alkamista. Kuukauden palkkaa vastaava lomakorvaus siirsi päivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. (HE 115/2012)
• Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työnhakijalle annettiin oikeus työttömyysetuuteen työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä. (HE 134/2012)
• Yrittäjän perheenjäsenelle annettiin oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen perusteella. (HE 134/2012)
• Poistettiin yliopisto-opiskelijan oikeus työttömyysetuuteen opintojen keskeytyksen perusteella. (HE 134/2012)
• Työllistymistä edistävät palvelut määriteltiin uudessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ja ylläpitokorvaus muutettiin kulukorvaukseksi, mutta sen määrä säilyi samana. (HE 133/2012)