Kassojen jäsenyys ja talous

Työttömyyskassojen jäsenyys

Työttömyyskassat ovat yhdistyneet viime vuosien aikana isommiksi yksiköiksi

Vuonna 2024 Suomessa on 13 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vielä 10 vuotta sitten kassoja oli puolet enemmän.

Yhteenlaskettu jäsenmäärä on kuitenkin pysynyt melko tasaisena (katso taulukko 26).

Kahdeksassa kassassa oli vuoden 2023 lopussa yli 100 000 jäsentä

Suomessa on 14 työttömyyskassaa. Vuoden 2023 lopussa kassoja oli 16.

Suurimmat työttömyyskassat olivat viime vuoden lopussa YTK Työttömyyskassassa, Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO, Avoin työttömyyskassa, Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa.

Työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on pysynyt melko tasaisena

Työttömyyskassoissa oli vuoden 2023 lopussa 1 943 881 jäsentä.

Jäsenmäärät laskivat yhteensä 4 % vuoden 2015 ja 2019 välillä. Vuonna 2020 jäsenmäärä nousi jälleen lähes vuoden 2015 tasolle. Vuosina 2021 ja 2022 jäsenmäärä on laskenut taas hieman.

Jäsenmaksu on prosenttiperusteinen tai euromääräinen

Työttömyyskassan jäsenmaksu on ansioon sidottu prosenttiperusteinen maksu tai euromääräinen vuosi- tai kuukausimaksu. Jäsenmaksulla rahoitetaan kassan etuus- ja hallintomenoja.

Jäsenmaksun tulee kattaa kassan omalla vastuulla olevat etuus- ja hallintomenot. Lisäksi edellytetään,
että kassalla on vähintään vuoden menoja vastaava tasoitusrahasto. Tämä tasoitusrahasto toimii puskurina silloin, kun kassan menot kasvavat nopeasti.

Monessa kassassa jäsenmaksun suuruus riippuu palkasta. Jäsenmaksun suuruus eri tuloluokissa löytyy sivulta jäsenmaksut.

Keskimääräinen jäsenmaksu 3000 euroa ansaitsevilla on 79 euroa

Työttömyyskassojen keskimääräinen jäsenmaksu on laskenut viime vuosina.

Etuuksien ja hallintokulujen rahoitus

Valtio, Työllisyysrahasto ja työttömyyskassat osallistuvat ansioturvan rahoitukseen

Vuonna 2022 ansiopäivärahakulut olivat 1,8 miljardia euroa.

Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja palkkaan perustuvasta ansio-osasta.

Valtio rahoittaa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta ansiopäivärahan perusosan. Työttömyyskassa rahoittaa 5,5 % etuuksista. Työllisyysrahasto rahoittaa loppuosan etuuksista työnantajien ja kassojen jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

Yrittäjien ansiopäivärahaa ei rahoiteta työttömyysvakuutusmaksuilla. Yrittäjien työttömyyskassa maksaa ansio-osan kokonaan itse.

Vuonna 2020 tehtiin useita väliaikaisia muutoksia etuuksien rahoitukseen ja valtio osallistui ansiopäivärahan rahoitukseen tavallista suuremmalla osuudella.

Hallintokulut rahoitetaan yleensä pääosin työttömyyskassan jäsenmaksuilla

Vuonna 2022 hallintokulut kassoissa olivat yhteensä noin 98 miljoonaa euroa. Työttömyyskassan rahoittivat 83 % hallintokuluista. Valtio rahoitti 7 % hallintokuluista. Työllisyysrahaston osuus hallintokuluista oli 9 %.

Vuonna 2020 valtio osallistui hallintokulujen rahoitukseen tavallista suuremmalla osuudella.

Etuuskulujen muutokset ovat olleet suuria

Vuonna 2022 hallintokulut muodostivat 5 % kassan kuluista. Etuuskulut muodostivat 95 % kuluista.

Muutokset työttömyysasteessa vaikuttavat tyypillisesti pääasiassa etuuskuluihin. Esimerkiksi vuonna 2020 etuuskulut nousivat lähes miljardilla eurolla.

Työttömyysasteen muutokset vaikuttavat myös hallintokuluihin, mutta muutokset ovat huomattavasti pienempiä. Vuonna 2020 hallintokulut nousivat 13 %. Kasvu johtuu suurelta osin kasvaneista henkilöstökuluista. Työttömyyskassoihin palkattiin tällöin runsaasti uutta henkilöstöä selvittämään massalomautuksista johtunutta hakemusruuhkaa.

Kassojen tulos ja tase

Tilikauden tulos oli vuonna 2022 alijäämäinen

Työttömyyskassojen yhteenlaskettu tulos vuonna 2022 oli alijäämäinen 7,7 miljoonaa euroa.

Tasoitusrahastoissa kahden ja puolen vuoden menot

Kun vuoden 2022 tulos on otettu huomioon, kassojen tasoitusrahastoissa oli yhteensä 482 miljoonaa euroa.

Tasoitusrahastojen riittävyyttä arvioidaan suhteessa kassan omalla vastuulla oleviin etuus- ja hallintokuluihin. Tasoitusrahastojen keskiarvo oli 265 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen 2,6 vuoden määrää.

Tilastolähde: Työttömyyskassoja koskevat tilastot ja taloustiedot kerää Finanssivalvonta.

Fuusiot ja nimenmuutokset 1.1.2024: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautui Avoimeen työttömyyskassaan. Työttömyyskassa Erto sulautui Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOon.

Fuusiot ja nimenmuutokset 1.1.2023: Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuivat Avoimeen työttömyyskassaan ja Sähköalojen työttömyyskassa Työttömyyskassa Aariaan. Lisäksi Opettajien työttömyyskassan nimi muuttui Opetus ja tiede-työttömyyskassaksi.

Päivitykset: Jäsenyyttä ja taloutta koskevat tiedot päivitetään kerran vuodessa. Suurin osa tiedoista päivitetään keväällä (huhti-toukokuu).

Tietopyynnöt ja palaute: Anni Alaja, anni.alaja@tyj.fi