Kassojen jäsenyys ja talous

Jäsenmäärät ovat pysyneet melko tasaisina

Suomessa on  24 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa.

Työttömyyskassojen määrä on laskenut tasaisesti viime vuosien aikana. 2000-luvun alussa kassoja oli vielä lähes kaksinkertainen määrä.

Kassoissa oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 1,9 miljoonaa jäsentä. Työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on pysynyt melko tasaisena. Jäsenistö on kuitenkin siirtynyt jonkin verran kassojen välillä.

Työttömyyskassojen määrä on laskussa

Suomessa on 24 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa.

Vuoden 2021 alussa Myynnnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa fuusioituu KOKO-kassaan. Myös JATTK-työttömyyskassa, Työttömyyskassa Statia ja Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa ovat aloittaneet fuusiovalmistelut.

Jäseniä siirtyy jonkin verran kassojen välillä

Suurimmat työttömyyskassat olivat vuoden 2019 lopussa Yleinen työttömyyskassa YTK, Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO, Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, Teollisuuden työttömyyskassa ja Palvelualojen työttömyyskassa.

Työttömyyskassojen jäsenmäärä on pysynyt melko tasaisena

Jäsenmäärät ovat laskeneet yhteensä 4 % vuoden 2015 jälkeen.

Jäsenmaksu on prosenttiperusteinen tai euromääräinen

Työttömyyskassan jäsenmaksu on ansioon sidottu prosenttiperusteinen maksu tai euromääräinen vuosi- tai kuukausimaksu. Jäsenmaksulla rahoitetaan kassan etuus- ja hallintomenoja.

Jäsenmaksun tulee kattaa kassan omalla vastuulla olevat etuus- ja hallintomenot. Lisäksi edellytetään,
että kassalla on vähintään vuoden menoja vastaava tasoitusrahasto. Tämä tasoitusrahasto toimii puskurina silloin, kun kassan menot kasvavat nopeasti. Jos tasoitusrahaston taso laskee alle Finanssivalvonnan määräämän vähimmäistason, jäsenmaksua tulee nostaa.

Monessa kassassa jäsenmaksun suuruus riippuu palkasta. Jäsenmaksun suuruus eri tuloluokissa löytyy sivulta jäsenmaksut.

Keskimääräinen jäsenmaksu 3000 euroa ansaitsevilla on 105 euroa

3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan keskimääräinen jäsenmaksu on viime vuosien aikana lähes kolmanneksen.

Valtio, Työllisyysrahasto ja työttömyyskassat osallistuvat ansioturvan rahoitukseen

Valtio rahoittaa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta palkansaajan ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta peruspäivärahaa vastaavan määrän. Työttömyyskassa rahoittaa 5,5 % etuuksista. Työllisyysrahasto rahoittaa loppuosan etuuksista palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.

Valtio rahoittaa myös yrittäjäkassan maksamista etuuksista peruspäivärahaa vastaavan määrän. Peruspäivärahan ylittävän osan maksaa työttömyyskassa.

Valtion etuuskulut olivat vuonna 2019 noin 678 miljoonaa euroa, Työllisysrahaston noin 945 miljoonaa euroa ja työttömyyskassojen noin 98 miljoonaa euroa. Työllisyysrahasto rahoitti ansioturvakuluista 55 %, valtio 39 % ja kassat 6 %.

Työllisyysrahasto ja työttömyyskassat rahoittavat ansio-osan

Valtio rahoittaa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta palkansaajan ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta peruspäivärahaa vastaavan määrän. Työttömyyskassa rahoittaa 5,5 % etuuksista. Työllisyysrahasto rahoittaa loppuosan etuuksista palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.

Hallintokulut rahoitetaan pääosin työttömyyskassan jäsenmaksuilla

Vuonna 2019 hallintokulut kassoissa olivat yhteensä noin 90 miljoonaa euroa.

Hallintokulut muodostavat noin 5 % kassan kuluista. Etuuskulut muodostavat 95 % kuluista.

Etuuskulut ovat laskeneet vuodesta 2015

Vuonna 2019 työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen 1,7 miljardia euroa.

Hallintokulut ovat pysyneet melko tasaisina

Työttömyysasteen muutokset eivät ole merkittävästi vaikuttaneet hallintokuluihin.

Kassojen tulos oli ylijäämäinen

Vuonna 2019 työttömyyskassat keräsivät 182 miljoonaa euroa jäsenmaksuina. Jäsenmaksujen ohella työttömyyskassat saavat tuloja sijoitustoiminnan ja jäsenmaksutasauksen kautta. Jäsenmaksutasausta maksetaan, kun alakohtainen työttömyys on erityisen suurta.

Vuonna 2019 työttömyyskassojen yhteenlaskettu tulos oli 29 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että työttömyysmenot laskivat.

Kun vuoden 2019 tulos on otettu huomioon, kassojen tasoitusrahastoissa oli yhteensä 486 miljoonaa euroa. Tasoitusrahaston arvo nousi yljäämäisen tuloksen johdosta 6 %.

Tilikauden tulos on ollut ylijäämäinen vuoden 2014 jälkeen

Vuonna 2019 työttömyyskassojen yhteenlaskettu tulos oli 29 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että työttömyysmenot laskivat.

Tasoitusrahastoissa 2,7 vuoden menot

Kun vuoden 2019 tulos on otettu huomioon, kassojen tasoitusrahastoissa oli yhteensä 486 miljoonaa euroa. Tasoitusrahaston arvo nousi ylijäämäisen tuloksen johdosta 6 %.

Tasoitusrahastojen riittävyyttä arvioidaan suhteessa kassan omalla vastuulla oleviin etuus- ja hallintokuluihin. Tasoitusrahastojen keskiarvo oli 271 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen 2,7 vuoden määrää.

Tilastolähde: Työttömyyskassoja koskevat tilastot ja taloustiedot kerää Finanssivalvonta.

Fuusiot ja nimenmuutokset: Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan sulautui 1.1.2020 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan.

Päivitykset: Jäsenyyttä ja taloutta koskevat tiedot päivitetään kerran vuodessa. Suurin osa tiedoista päivitetään keväällä (huhti-toukokuu).