EU:n sosiaaliturvaa koskeva säätely uudistuu

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät syksyllä 2026 asetuksen 2026/2359, joka muuttaa sosiaaliturvan koordinaatiota EU-maissa. Uusi asetus vaikuttaa työttömyysturvan osalta vakuutus- ja työskentelykausien siirtoon, rajatyöntekijöihin, työnhakumatkoihin, petosten torjuntaan ja etuuksien takaisinperintään. Suurinta osaa muutoksista aletaan soveltaa 2.11.2028.

Sosiaaliturvan koordinaatiota käsittelevissä EU-asetuksissa säädetään siitä, miten eri maiden sosiaaliturvajärjestelmät sovitetaan yhteen henkilön liikkuessa EU-maiden välillä. Nykyisin voimassa olevat EU-säädökset ovat vuosilta 2004 ja 2009. Uuden asetusmuutoksen tarkoituksena on huomioida työelämässä ja liikkuvuudessa tapahtuneet muutokset ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

EU:n sosiaaliturva-asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, jonka täytäntöönpanon tueksi tehdään tarpeen mukaan muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Keskeiset muutokset työttömyysturvaan on koottu alla olevaan taulukkoon. Tietoa muutoksesta löytyy myös sivulta Tulevat lakimuutokset. Tulevat lakimuutokset -sivulle päivitetään tieto mahdollisista kansallisista lakimuutoshankkeista asetusmuutokseen liittyen.

Taulukko muutoksista

Ennen asetusmuutosta Asetusmuutoksen jälkeen
Toisissa jäsenvaltioissa täyttyneet työskentely- ja vakuutuskaudet huomioidaan ilman työskentelyedellytystä, ellei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä. (Suomessa on käytössä kuukauden ns. kynnysehto.) Toisissa jäsenvaltioissa täyttyneet työskentely- ja vakuutuskaudet huomioidaan vasta, kun henkilö on viimeksi täyttänyt vähintään yhden kuukauden pituisen yhtäjaksoisen vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kauden kyseisessä jäsenvaltiossa.

Voimaan 2.11.2028

Muussa kuin asuinmaassaan työskennelleen kokonaan työttömän henkilön työttömyysetuuden maksamisesta vastaa asuinmaa.

Esimerkiksi osa-aikatyöstä tai lomautuksesta johtuvan osittaisen työttömyyden ajalta työttömyysetuuden maksamisesta vastaa työskentelymaa.

Muussa kuin asuinmaassaan työskentelevän kokonaan työttömän henkilön viimeinen työskentelyvaltio vastaa työttömyysetuuden maksamisesta, jos henkilö on työskennellyt tai ollut vakuutettuna siellä yhtäjaksoisesti vähintään 22 viikkoa ja täyttää kyseisen valtion kansalliset etuusedellytykset. Jos 22 viikon vaatimus ei täyty, vastuu työttömyysetuuden maksamisesta on asuinvaltiolla.

Esimerkiksi osa-aikatyöstä tai lomautuksesta johtuvan osittaisen työttömyyden ajalta työttömyysetuuden maksamisesta vastaa työskentelymaa, kuten ennenkin.

Voimaan 2.11.2028

Henkilö voi lähteä työnhakuun toiseen jäsenvaltioon kolmen kuukauden ajaksi. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan lisäksi päättää, että työnhakumatka voi kestää kuuden kuukauden ajan. Henkilö voi lähteä työnhakuun toiseen jäsenvaltioon kuuden kuukauden ajaksi. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan lisäksi päättää, että työnhakumatka voi kestää koko jäljellä olevan etuusoikeuden ajan.

Voimaan 2.11.2028

Jäsenvaltiot ovat voineet vaihtaa tietoja petosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi, mutta asiasta ei ole säädetty asetuksessa ja käytännöt ovat olleet vaihtelevia.

Takaisinperintä toisesta jäsenvaltiosta on mahdollista, mutta rajattua ja hallinnollisesti raskasta.

Asetukseen tuodaan petoksen käsite, ja samalla luodaan oikeusperusta jäsenvaltioiden väliselle tietojenvaihdolle petosten ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Jäsenvaltioiden välinen takaisinperintä helpottuu ja yhdenmukaistuu.

Voimaan osin 1.11.2026 ja osin 2.11.2028

 

Lue lisää

Linkki asetukseen: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2026/2359