Siirry sisältöön

Ovatko (hyvätuloiset) työttömät kannustinloukussa?

Seuraava Elina Lepomäen vaalikonevastaus uutisoitiin eilen Verkkouutisissa: ”Kaikille ei todellakaan ole houkuttelevaa olla työtön. Järjestelmä on kuitenkin nykyisin sellainen, että kannustinloukkuja on joka tuloluokassa. Se tarkoittaa sitä, ettei kannata tehdä ylimääräistä työtuntia – tai tehdä työtä ollenkaan – ilman että tulotaso romahtaa. Työttömyysetuudet ovat erittäin hyviä myös hyvätuloisille; on olemassa tilanteita joissa hyvän työmarkkina-aseman ihmisen ei kannata mennä töihin, kun ansiosidonnaisella saa lähes saman nettoansion. Siihen meillä ei pitäisi olla varaa.”

Lepomäen väitteissä on nähdäkseni muutama ongelma:

  1. Työttömät eivät pääosin ole kovin hyvässä työmarkkina-asemassa. Jokainen voi tietysti jäädä työttömäksi. Todennäköisyydet kuitenkin vaihtelevat huomattavasti ja jos hyvässä työmarkkina-asemassa oleva saakin potkut, hän työllistyy pian uudelleen (eikös se itseasiassa ole hyvän työmarkkina-aseman määritelmä). Hyvässä työmarkkina-asemassa olevat lääkärit ovat päivärahalla keskimäärin päivän vuodessa, kun heikommassa tilanteessa olevat puualan työntekijät melkein 40 päivää, kaikkien alojen keskiarvon pyöriessä 20 päivän tienoilla. Työttömät eivät myöskään ole hyvätuloisia. Päinvastoin, ansiopäivärahan saajat (peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta puhumattakaan) erottuvat muusta väestöstä niin, että työttömyyttä edeltävät palkkatulot jäävät huomattavasti muita matalammiksi. Tyypillisesti työttömyyttä edeltävä palkka on ansiopäivärahan saajilla ollut 1 500-2 500 euroa. Sellaisia henkilöitä, joilla olisi ennen työttömyyttään ollut yli 5 000 euron tulot, on 3 % päivärahan saajista. Tilastoissa näkyy se, minkä arkijärkikin sanoo: työttömyys koskee pääosin muita, kuin hyvässä työmarkkina-asemassa olevia ja hyvätuloisia.
  2. Jos hyvässä työmarkkina-asemassa olevalla henkilöllä on mahdollisuus työllistyä koulutusta ja kokemustaan vastaavaan työhön, hänen ehdottomasti kannattaa mennä töihin. On totta, että 6 000 euron ansioilta työttömäksi jääneen ei kannata ottaa vastaan kokoaikatyötä, jossa palkka on alle 2 300 euroa. Kysymys tässä kuuluukin, haluammeko hänen ottavan tuon työn? Olisiko järkevämpää hakea vaikka pari kuukautta kauemmin töitä, jos silloin on jälleen mahdollisuus entisen suuruiseen palkkaan? VATT on todennut, että työllistyminen omaa osaamista vastaaviin töihin on toisinaan niin edullista valtiolle, että se kuittaa pidempien työttömyysjaksojen haitat. Jos silti toteamme, ”ei, jokaisen on aina otettava vastaan mikä tahansa työ”, ei silti ehkä kannata muuttaa järjestelmää koko porukalle. Niin kuin kohdassa 1. todettiin, kyse on melko pienestä ryhmästä. Suurimmalla osalla ei ole varaa valita työttömyyden ja työn välillä.
  3. Nettoansioiden tasolla etuuden suuruinen palkkatyökin on kannattavampi, kuin etuudella olo. Tämä johtuu siitä, että päivärahaa verotetaan palkkaa kovemmin.
  4. Työn kannustavuus syntyy pelkän työttömyysturvajärjestelmän sisällä myös muista seikoista. Tällaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus kerryttää uutta päivärahakautta niin, että ei tipu perusturvaetuudelle ja se, että päivärahakausi kuluu työnteon aikana hitaammin.
  5. (Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä.) Tutkimusten mukaan näyttäisi, että työttömyysturvassa ei ole kannustinloukkuja. VATT julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan työttömyysturvassa ei ole osa-aika- tai keikkatöitä koskevia kannustinloukkuja. OECD:n maaraportin mukaan Suomessa työllistytään uudelleen kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeasti. Mihin Lepomäen väite siis perustuu?

Työttömyysturvakeskustelua seuratessa mietin joskus, onko niin kovin erilaisten näkemysten taustalla osittain kyse väärinymmärryksestä. On nimittäin eri asia sanoa, että työttömyysturvassa on kannustinloukkuja, kuin että kannustinloukut koskettavat työttömiä. Erityisesti perusturvalla olevat työttömät joutuvat usein turvautumaan toimeentulotukeen ja toimeentulotuessa on merkittäviä kannustinloukkuja. Nämä kaksi eri väitettä johtavat kuitenkin aivan erilaisiin lopputulemiin. Siksi olisi hyvä olla tarkka siinä, mistä oikeastaan puhuu.

Voi olla, että Lepomäki puhuu osin itse asiassa toimeentulotuen kannustinloukuista. Jos tilanne on tämä, voin todeta, että olen täysin samaa mieltä. Toivottavasti Lepomäki huomaa tällöin myös sen, että merkittävin piirre sosiaaliturvajärjestelmässä, joka pitää työttömät poissa toimeentulotuelta, on ansioturva.

Anni Alaja

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tiedottaja. Yhteiskuntatieteilijä ja työttömyysturvan asiantuntija. Helsingissä asuva lahtelainen ja innokas, joskin melko onneton jalkapalloilija.

Anni Alaja