Tulevat lakimuutokset

Työttömyysturvan omavastuuaikaa pitenee kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on vuonna 2023 viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika on seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.

Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus on noin 150 euroa henkilöä kohden.

Lomakorvausten jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Säädös oli kuitenkin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 asti.

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

On hyvä huomata, että lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Kansaneläkeindeksi jäädytetään. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä.

Muutos vaikuttaa etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. 1.1.2024 kansaneläkeindeksi nousee 5,9 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.

Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Lapsikorotuksia maksetaan tänä vuonna tammikuusta maaliskuuhun. Lapsikorotuksen määrä on maaliskuun loppuun asti 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lapsikorotuksia ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Noin kolmannes saajista saa lapsikorotusta.

Jos sinulla on elatusapuvelkaa tai saat elatustukea, lue Kelan tiedotteesta, miten muutos vaikuttaa tilanteeseesi: Työttömyystuen lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 – selvitä muutoksen vaikutus tilanteeseesi, jos olet elatusvelvollinen tai saat elatustukea

300 euron suojaosa työtuloille poistetaan. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.

Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen. Ansiopäivärahan hakujakso on yleensä neljä viikon tai kuukauden mittainen.

Viime vuonna 38 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta.

Päivärahalaskurilla voit arvioida ansiopäivärahan määrän osittaisen työskentelyn ajalle suojaosan poiston jälkeen.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lopettaa. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön.  Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa 1.8.2024. Hallituksen esityksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän.

Vuorottelukorvausta sai viime vuonna 5 300 henkilöä. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.

Ansiosidonnainen työttömyysturva aiotaan porrastaa. Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskisi

• 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta) ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (n. kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Voit arvioida päivärahasi tason porrastuksen jälkeen tällä laskurilla.

Hallituksen esityksen mukaan ansiopäiväraha porrastettaisiin, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Jos henkilö on yrittäjä, edellytettäisiin, että henkilön yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Esimerkki porrastuksen vaikutuksesta vuoden 2024 etuustasolla:

Summat ovat bruttomääräisiä. Ansiopäiväraha on verotettavaa tuloa.

Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä on tarkoituksena lopettaa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä yleensä 75 % osuudella.

Hallituksen esityksen mukaan palkkatukityö ei enää kerryttäisi työssäoloehtoa, jos työ on alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Palkkatukityö voisi kuitenkin kerryttää työssäoloehtoa silloin, kun palkkatukea on maksettu 60 vuotta täyttäneen tai alentuneesti työkykyisen  palkkaamiseen. Työssäoloehto kertyisi tällaisessa tilanteessa sen jälkeen, kun palkkatukea on maksettu 10 kuukautta. 11 kuukaudesta alkaen työssäoloehtoa kertyisi 75 % osuudella työajasta. Mahdollinen pyöristys tehtäisiin alaspäin lähimpään täyteen työssäoloehtokuukauteen. Käytännössä työssäoloehdon kerryttäminen täyteen edellyttäisi kahden vuoden ja kahden kuukauden palkkatukityötä.

Silloin kun palkkatukityötä ei huomioida työssäoloehdossa, se pidentäisi jatkossa sitä ajanjaksoa, jolta työtä voidaan huomioida työssäoloehtoon (ns. tarkastelujakso).

Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Ikään perustuvista poikkeuksista aiotaan luopua. Hallituksen esityksen mukaan työttömyysturvalaista poistettaisiin säännökset, joiden mukaan:

• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
• 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Päivärahan tasoa ei lasketa uudelleen, jos työssäoloehto on täyttynyt osin palvelun perusteella.

58-vuotiaan ansiopäivärahan tason suojaa ei sovellettaisi, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen. Työssäolovelvoitteeseen liittyviä ansiopäivärahan tason suojia sovellettaisiin niin kauan, kuin työ tai palvelu on järjestetty viimeistään 1.9.2024 alkaneen velvoitteen perusteella.

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työtä.

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Katso kuva muutoksista: Näin ansiopäivärahaoikeuden kertyminen muuttuu 2.9.2024

Pidempää työssäoloehtoa ei kuitenkaan sovelleta, jos työssäoloehto on täyttynyt ns. työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetyssä työssä tai palvelussa ja työ tai palvelu on alkanut viimeistään 1.9.2024.

Muutos vaikuttaa työuran alussa oleviin henkilöihin ja niihin, joiden työura on katkonainen ja pysyvää työsuhdetta on vaikea löytää. Työskentelyedellytystä on lyhennetty aiemmin 10 kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen ja myöhemmin puoleen vuoteen.

Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella. Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan. Sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Tulevassa laissa minimipalkka on 930 euroa.

Tuloperäistä työssäoloehtoa sovelletaan sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen. Katso kuva muutoksista: Näin ansiopäivärahaoikeuden kertyminen muuttuu 2.9.2024

Vaikka euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa niihin henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja. On arvioitu, että muutos voi helpottaa ansiopäivärahalle pääsyä. Ansiopäivärahan määrä voi näillä henkilöillä kuitenkin laskea. Jos säännöllinen työaika on yli 18 tuntia viikossa, muutos ei vaikuta päivärahan määrään.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä nykyisin mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.