Lait ja ohjeet
Työttömyysturvan tulevat lakimuutokset
Tiedot perustuvat hallituksen esitykseen ja voivat muuttua eduskuntakäsittelyn aikana. Lainsäädännön lopullinen sisältö vahvistuu, kun eduskuntakäsittely valmistuu.
Yhdistelmävakuutus
Hallitus on esittänyt eduskunnalle lakimuutosta, jonka myötä työttömyysturvaan luodaan yhdistelmävakuutus. Yhdistelmävakuutuksella ansiopäivärahaoikeutta voisi kerryttää samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana.
Esityksen käsittelytiedot eduskunnan sivuilla: HE 144/2026
Voimaantulo esityksen mukaan: 1.1.2028
- Nykyisin henkilö voi vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa palkansaajana tai yrittäjänä. Jatkossa vakuutustyyppejä olisi kolme: palkansaajan työttömyysvakuutus, yrittäjän työttömyysvakuutus ja yhdistelmävakuutetun työttömyysvakuutus.
- Yhdistelmävakuutuksen voisi ottaa henkilö, jolla on palkkatuloa ja yritystuloa joko samanaikaisesti tai esimerkiksi vuorokuukausin.
- Yhdistelmävakuutetulle syntyisi ansiopäivärahaoikeus 12 kuukaudessa. Työssäoloehdon pituus on sama kuin palkansaajalla, mutta kolme kuukautta lyhyempi, kuin yrittäjällä.
- Työssäoloehto kertyisi sellaisilta kuukausilta, joina henkilö on saanut palkkaa tai yritystuloa vähintään 930 euroa.
- Yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan määrässä huomioitaisiin palkka- ja yritystulo.
- Yhdistelmävakuutetun yrittäjänä kertynyt ansiopäivärahan osa rahoitettaisiin kokonaan jäsenmaksuilla.
- Työttömyyskassat voisivat alkaa tarjota yhdistelmävakuutusta 1.1.2028 alkaen. Yhdistelmävakuutuksen tarjoaminen olisi kassoille vapaaehtoista. Tämä tarkoittaa, että osa työttömyyskassoista voisi jatkossakin tarjota vain palkansaajan tai yrittäjän työttömyysvakuutusta.
- Ansiopäivärahaa maksettaisiin yhdistelmävakuutuksen perusteella ensimmäisen kerran 1.1.2029, jolloin ensimmäiset vakuutuksen ottaneet ovat täyttäneet yhdistelmävakuutuksen 12 kuukauden työssäoloehdon.
EU:n sosiaaliturva-asetusten uudistus
Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet asetuksen 2026/2359, joka muuttaa EU:n sosiaaliturvan koordinointia. EU:n sosiaaliturva-asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, jonka täytäntöönpanon tueksi tehdään tarpeen mukaan muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Uudistuksen vaihe: Asetusmuutos on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa
Linkki asetukseen: 2026/2359
Voimaantulo: 1.11.2026, tietojenvaihtoa lukuun ottamatta muutoksia aletaan soveltaa 2.11.2028
Keskeiset muutokset:
- Toisissa jäsenvaltioissa täyttyneet työskentely- ja vakuutuskaudet huomioidaan vasta, kun henkilö on viimeksi täyttänyt vähintään yhden kuukauden pituisen yhtäjaksoisen vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kauden kyseisessä jäsenvaltiossa. Aiemmin tällaisesta ns. kynnysehdosta on ollut mahdollista säätää kansallisessa lainsäädännössä. Suomessa on käytössä kuukauden kynnysehto.
- Muussa kuin asuinmaassaan työskennelleen kokonaan työttömän henkilön viimeinen työskentelyvaltio vastaa työttömyysetuuden maksamisesta, jos henkilö on työskennellyt tai ollut vakuutettuna siellä yhtäjaksoisesti vähintään 22 viikkoa ja täyttää kyseisen valtion kansalliset etuusedellytykset. Jos 22 viikon vaatimus ei täyty, vastuu työttömyysetuuden maksamisesta on asuinvaltiolla. Aiemmin asuinvaltio on vastannut kokonaan työttömän henkilön työttömyysetuuden maksamisesta. Asetusmuutos ei vaikuta osittain työttömään henkilöön: esimerkiksi osa-aikatyössä olevan tai osittain lomautetun henkilön työttömyysetuudesta vastaa jatkossakin työskentelyvaltio.
- Henkilö voi lähteä työnhakuun toiseen jäsenvaltioon kuuden kuukauden ajaksi. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan lisäksi päättää, että työnhakumatka voi kestää koko jäljellä olevan etuusoikeuden ajan. Sen valtion laitoksen, jossa henkilö hakee työtä, on toimitettava etuuden maksavalle valtiolle kuukausittain tietoja esimerkiksi työnhaun voimassaolosta, työnhaun aikaisista olosuhdemuutoksista ja työnhakijalle asetettujen velvoitteiden noudattamisesta. Aiemmin henkilö on voinut lähteä työnhakuun toiseen jäsenvaltioon kolmen kuukauden ajaksi. Kansallisessa lainsäädännössä on voitu lisäksi päättää, että työnhakumatka voi kestää kuuden kuukauden ajan.
- Asetukseen tuodaan petoksen käsite, ja samalla luodaan oikeusperusta jäsenvaltioiden väliselle tietojenvaihdolle petosten ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tietoja voidaan vaihtaa yksittäistapauksissa, kun on syytä epäillä väärinkäytöstä, mutta myös laajemmin massatietojen vaihtona. Jäsenvaltiot ovat voineet aiemmin vaihtaa tietoja petosten ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi, mutta asiasta ei ole säädetty asetuksessa ja käytännöt ovat olleet vaihtelevia.
- EU-maiden välinen perusteettomasti maksettujen etuuksien takaisinperintä yhdenmukaistuu ja vahvistuu. Erityisesti rajat ylittävään perintään tulee yhteinen täytäntöönpanoasiakirja, kuittausmahdollisuuksia selkeytetään, taannehtivan toimivallan muutoksen aiheuttamasta etuuksien ja vakuutusmaksujen oikaisusta säädetään aiempaa yksityiskohtaisemmin ja jäsenvaltioiden laitosten keskinäisen avunannon menettelyjä täsmennetään.
Päivitetty: 17.11.2026