Tulevat lakimuutokset

Työttömyysturvan omavastuuaikaa aiotaan pidentää kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika olisi seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan omavastuuajan pituus olisi seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus olisi noin 150 euroa henkilöä kohden.

Lomakorvausten jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Säädös oli kuitenkin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 asti.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan lomakorvaus jaksotettaisiin, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

On hyvä huomata, että lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Kansaneläkeindeksi on tarkoituksena jäädyttää. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä.

Muutos vaikuttaisi etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.

Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lapsikorotuksia ei hallituksen esityksen luonnoksen mukaan maksettaisi työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Viime vuonna noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai lapsikorotusta.

300 euron suojaosa työtuloille aiotaan poistaa. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan suojaosaa ei otettaisi huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lopettaa. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön.  Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa 1.8.2024.

Vuorottelukorvausta sai viime vuonna 5 300 henkilöä. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan. Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta) ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (n. kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Tämänhetkisen tiedon mukaan porrastus alkaa vaikuttaa etuustasoon 1.9.2024.

Esimerkki porrastuksen vaikutuksesta vuoden 2023 etuustasolla:

Summat ovat bruttomääräisiä. Ansiopäiväraha on verotettavaa tuloa.

Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä on tarkoituksena lopettaa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä 75 % osuudella.

Tämänhetkisen tiedon mukaan muutos tulee voimaan 1.9.2024.

Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Ikään perustuvista poikkeuksista aiotaan luopua. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:

• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
• 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
• 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.

Lisäksi työttömyysturvalaissa säädetään 55 vuotta täyttäneiden muutosturvasta. Huom. Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, koskeeko kirjaus kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia.

Tämänhetkisen tiedon mukaan muutos tulee voimaan 1.9.2024.

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaadittaisiin vuoden työtä.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan pidempää työssäoloehtoa sovellettaisiin, jos työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Muutos vaikuttaa työuran alussa oleviin henkilöihin ja niihin, joiden työura on katkonainen ja pysyvää työsuhdetta on vaikea löytää. Työskentelyedellytystä on lyhennetty aiemmin 10 kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen ja myöhemmin puoleen vuoteen.

Työttömyysturvan työskentelyedellytys aiotaan euroistaan eli muuttaa tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioitaisiin ainoastaan palkan perusteella. Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovuttaisiin. Sen sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Hallituksen esityksen luonnoksessa minimipalkka oli noin 930 euroa.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan tuloperäistä työssäoloehtoa sovellettaisiin sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Vaikka euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa niihin henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja. On arvioitu, että muutos voi helpottaa ansiopäivärahalle pääsyä. Ansiopäivärahan määrä voi näillä henkilöillä kuitenkin laskea. Jos säännöllinen työaika on yli 18 tuntia viikossa, muutos ei vaikuta päivärahan määrään.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä nykyisin mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.